Browsing by Subject "KELA"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kataja, Ulla (Helsingfors universitet, 2015)
    Aims: Public health care in Finland has the main responsibility of rehabilitation, which means that public health care has to provide for persons with the severe disabilities the therapy or the rehabilitation needed. If a person fulfills the criteria of having severe disablity he is admitted Disability Allowance at its middle or highest rate. This is required for getting medical rehabilitation for persons with severe disabilities, which in Finland is financed by KELA. The speech therapy for the severely disabled organized by KELA is mainly carried out by private sector. There were approximately 500 private speech therapists under the contract of KELA during 2011-2014. Altogether 7439 persons were receiving speech therapy by KELA in 2014. The speech therapists under the contract of KELA are divided somewhat unevenly in Finland, therefore the availability of speech therapy is not equal in the whole land. Particularly areas with less inhabitants seem to suffer from inequality. The UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities in 3.5.2008 was aimed at guaranteeing equal human rights to disabled people and to promote and support their human value. Methods: This Master's thesis looks at the availability of speech therapy in Finland both quantitatively based on open statistics by KELA and qualitatively on the nature of positive and negative decisions in the Medical District of Kanta-Häme. Results and Conclusions: The availability of speech therapy for persons with severe disabilities is not by KELAs statistics fully equal in Finland. The uneven division of speech therapists has lead to the fact that there are for example, at the insurance district of Oulu considerably more speech therapists than at the insurance district of Satakunta.The speech therapists under contract of KELA are like many other highly educated people situated close by the universities and other schooling areas, By U.N agreement the persons with disabilities should have rehabilitation near where they live and timing it optimally.The severity of language impairment was the main reason in positive decisions in the Medical District of Kanta-Häme and the insufficiency of arguments in the negative ones, which seem to refer to the fact that there, with an adequate application, speech therapy is guaranteed for the persons with most severe disabilities. One of the aims of the future social welfare and health care reform is to improve the availability of speech therapy in Finland. It remains to be seen how successfully it will answer the growing need.
  • Laurikainen, Hannu (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan julkisen sektorin kansalaisille suunnattujen sähköisten palveluiden asiakaslähtöisyyttä kahden tapausesimerkin kautta. Tutkittavat palvelut ovat Kelan sähköinen asiointipalvelu ja Verohallinnon epalvelut. Molemmat palvelut ovat tutkimuksen tekohetkellä kehittyneimmät julkisen sektorin sähköiset palvelut Suomessa, ja ne ovat myös käyttöasteeltaan kolmen käytetyimmän julkisen hallinnon sähköisten palveluiden joukossa. Julkisen hallinnon sähköisten palveluiden käyttöaste ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Yhdeksi syyksi on esitetty, että palveluita ei ole kehitetty käyttäjälähtöisesti. Aikaisemmassa tutkimuksessa on esitetty sähköisten palveluiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä, ja niiden pohjalta muodostettu asiakaslähtöisyyttä kuvaavia malleja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, miten aikaisemmassa tutkimuksessa esitetyt asiakaslähtöisyyteen vaikuttavat tekijät on valituissa tapausesimerkeissä otettu huomioon. Tutkimus on aineistolähtöinen, eikä siihen sisälly hypoteeseja. Tutkimus suoritetaan haastattelemalla palveluntarjoajien edustajia. Haastattelun muodoksi on valittu puolistrukturoitu teemahaastattelu. Lisäksi tutkimusaineistona käytetään palveluntarjoajien strategioita. Haastatteluaineistosta sekä palveluntarjoajien kirjallisista strategioista poimitaan asiakaslähtöisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja verrataan niitä aikaisemmassa tutkimuksessa esitettyihin asiakaslähtöisyyttä kuvaaviin malleihin. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että molemmissa tapausesimerkeissä asiakaslähtöisyyteen vaikuttavat tekijät on otettu huomioon. Toisaalta tapausesimerkkien välillä oli myös huomattavia eroja siinä, mihin asiakaslähtöisyyden osa-alueisiin on panostettu enemmän. Asiakaslähtöisyyttä kuvaavat mallit ovatkin hyviä, kun mietitään, mitä tekijöitä sähköisten palveluiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon. Toisin sanoen ne ovat hyviä yleisohjeita asiakaslähtöiselle palveluiden kehittämiselle, koska kaikki asiakaslähtöisyyden osa-alueet ovat niissä samanarvoisia. Palvelun luonteesta johtuen, tarvitaan kuitenkin vielä tarkempia suunnitelmia siitä, mihin asiakaslähtöisyyden osa-alueisiin kannattaa panostaa enemmän.