Browsing by Subject "Kambodzha"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Holi, Tuomo (2002)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee poliittisen kulttuurin piirteitä ja demokratian rakentamisen ongelmaa Kambodzhassa 1990-luvulla. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää paremmin Kambodzhan, köyhän kehitysmaan, demokratian rakentamisen ongelmia poliittisen kulttuurin piirteiden avulla. Kambodzhan poliittista kulttuuria esittelen maan poliittis-yhteiskunnallisen historian tutkimisen kautta. Käyn läpi Kambodzhaa Angkorin valtakunnan ajalta vuoteen 1989. Tämän jälkeen vertailen Kambodzhan poliittisen kulttuurin piirteitä liberaalin demokratian poliittiseen kulttuuriin. Tämän jälkeen esittelen Kambodzhan demokratian rakentamisen ongelmaa. YK ja suurvallat halusivat uudessa maailman poliittisessa tilanteessa 1980 luvun lopussa ratkaista Kambodzhan pitkään jatkuneen ongelman. Ongelma pyrittiin ratkaisemaan demokraattisilla vaaleilla, jotka YK järjesti. YK:n operaatio Kambodzhassa kohtasi monenlaisia ongelmia ja lopulta demokratian rakentamisen tavoite ei onnistunut niinkuin oli suunniteltu. Konfliktin yksi osapuolista, punakhmerit, irrottautuivat sopimuksesta, ja jatkoivat sisällissotaa. Vaalit kuitenkiin järjestettiin vuonna 1993, mutta vaalit olivatkin sota-ajan vaalit. Konfliktin osapuolet oli mielestäni pitkälti painostettu neuvottelupöytään, joten niiden välillä ei ollut todellista luottamusta ja suostumusta kompromisseihin. YK lähti Kambodzhasta vuoden 1993 syksyllä, jolloin Kambodzhaan muodostettiin koalitiohallitus, jossa istuivat puolueet, jotka aiemmin olivat sotineet keskenään. Epäluottamus puolueiden välillä oli huomattava, ja pian osapuolet ajautuivat ongelmiin. Alussa kiistaa käytiin verbaalitasolla. Vuonna 1997 ongelmat ratkaistiin lopulta aseellisessa välienselvittelyssä, jossa noin 40 henkilöä sai surmansa ja yli 200 haavoittui. Vuonna 1998 kuitenkin järjestettiin vaalit ja koalitiohallitus herätettiin uudestaan henkiin. Aineisto koostuu Kambodzhan historiaa käsittelevistä tutkimuksista, YK:n dokumenteista, jotka liittyvät Kambodzhan konfliktin ratkaisuyritykseen ja mahdollisimman paljon myös kambodzhalaisten tutkijoiden tutkimuksista. Tutkimuksen tuloksissa totean, ettei demokratian rakentaminen Kambodzhan tapauksessa onnistunut kovinkaan hyvin koska Kambodzhan poliittinen kulttuuri on niin poikkeava siitä poliittisesta kulttuurista, jota liberaali länsimainen demokratia vaatisi. Myös se, että Kambodzhaan tuotiin demokratiaa ilman, että Kambodzhalaisilla oli aitoa sovinnontahtoa, vaikeutti koko prosessia.
  • Muukkonen, Satu (Helsingfors universitet, 2007)
    In Cambodia, water has a special purpose as a source of life and livelihoods. Along with agriculture, fishing and forest use, industry, hydropower, navigation and tourism compete for the water resources. When rights and responsibilities related to essential and movable water are unclear, conflicts emerge easily. Therefore, water management is needed in order to plan and control the use of water resources. The international context is characterized by the Mekong River that flows through six countries. All of the countries by the river have very different roles and interests already depending on their geographical location. At the same time, water is also a tool for cooperation and peace. Locally, the water resources and related livelihoods create base for well-being, for economical and human resources in particular. They in turn are essential for the local people to participate and defend their rights to water use. They also help to construct the resource base of the state administration. Cambodia is highly dependent on the Mekong River. However, Cambodia has a volatile history whose effects can be seen for example in population structure, once suspended public institutions and weakened trust in the society. Relatively stable conditions came to the country as late as in the 1990s, therefore Cambodia for example has a weak status within the Mekong countries. This Master s thesis forms international, national and local interest groups of water use and analyzes their power relations and resources to affect water management. The state is seen as the salient actor as it has the formal responsibility of the water resources and of the coordination between the actions of different levels. In terms of water use this study focuses on production, in management on planning and in power relations on the resources. Water resources of Cambodia are seen consisting of the Mekong River and Tonle Sap Lake and the time span of the study is between the years 1991 and 2006. The material consists of semi-structured interviews collected during summer 2006 in Finland and in Cambodia as well as of literature and earlier studies. The results of the study show that the central state has difficulties to coordinate the actions of different actors because of its resource deficit and internal conflicts. The lessons of history and the vested interests of the actors of the state make it difficult to plan and to strengthen legislation. It seems that the most needed resources at the central state level are intangible as at the village level instead, the tangible resources (fulfilling the basic needs) are primarily important. The local decision-making bodies, NGOs and private sector mainly require legislation and legitimacy to support their role. However, the civil society and the international supporters are active and there are possibilities for new cooperation networks.