Browsing by Subject "Kanada"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 23
  • Rask, Hanna (Helsingin yliopisto, 2018)
    This thesis discusses social remembering of difficult past in the context of Indian Residential Schools in Canada. Perceiving remembering as social practice of making the past meaningful for the present, the thesis focuses on the role of local memory practices in bringing a silenced history into focus of public attention and historical reconstruction. Residential schools were originally established by the Canadian government and churches for assimilating indigenous children into Euro-Canadian settler society through separation from their cultural background. Although operated for more than a hundred years between the late 19th and 20th centuries, the schools remained a silenced topic in the history of the country until the 1990s. Exploring local practices of commemoration and education around the old Shingwauk Residential School in Northern Ontario, the thesis discusses how negotiation over the meaning of a troubling past takes place in the intersections of public, political discussion and local level social interactions. Remembering as social and political practice is here understood not exclusively as a basis of shared identity grounded on common understanding of the past. Rather, the thesis focuses on challenging, negotiation and transformation as essential aspects of social memory. The thesis takes part in discussion on the relationship between past and present in debates over colonial history: whether residential schools are regarded as a single policy situated in the past, or whether they are recognized as part of the broader colonial history that still shapes the contemporary Canadian society. The analysis in this thesis is based on three-month field research conducted in the summer of 2016 Sault Ste. Marie, Ontario, on the site of the late Shingwauk School that nowadays hosts Algoma University. The research focused on the following memory practices that have developed around the school since the 1970s: a history-documenting and archiving project, a former students’ association, and an archives centre, dedicated to preservation of and education about the history of the school. The research was based on qualitative methods of thematic interviews and participant as well as direct observation, and supported with archival sources. Local negotiations over the memory of residential schools are discussed in relation to three different elements of the research context. The first part of the analysis focuses on the mutual emergence of public discussion on the history of residential schools and the local memory practices. The thesis argues that those local practices have contributed to uncovering the silence around the schools in public discussion and historical documentation. The second part looks at the relationship between memory and place: how the site of the Shingwauk School is today integrated in negotiation over the historical significance of residential schools. The old school is perceived as a site of transmitting the memory of past injustice, inseparable of the contemporary debates over addressing the legacy of that past on local as well as national level. Finally, contemporary educational practices of the archives centre and the former Shingwauk students are discussed as social spaces of negotiating the place of residential schools as part of the broader history of colonization for the public memory of Canadians of different backgrounds. The thesis argues that local practices of commemoration and education work as a counterforce against silencing and forgetting by creating social space between public discussion on residential schools and everyday experiences of people who might otherwise find that history distant to themselves. Local actions for preserving the memory of the Shingwauk School are intertwined with broader concerns over awareness about and engagement with the history of residential schools especially among the non-indigenous public. The thesis maintains that local initiatives of remembrance that emphasize continuity between the past and the present can challenge the rhetoric that attempts to obscure the enduring legacy of colonialism in Canadian society by situating residential schools into a past that has already reached its closure.
  • Dettmann, Heidi Johanna Philippa (2006)
    The purpose of this study is to provide a picture of how official language minorities are accommodated in three provinces in Canada (New Brunswick, Ontario and Quebec) as well as Canada as a whole. The nature of the study is exploratory and comparative. The comparative design of the study allows for comments on the differences and similarities between the cases on the selected issues i.e. public services, internal use, the legislature, legislation, the courts and judicial system, education and official declarations. The aim is not, however, to provide an empirical explanation with regard to the solutions used in the accommodation of minorities in the selected cases. There are, and always will be, linguistic minorities in all parts of the world. It is important to find solutions to the difficulties such minorities face or risk negative outcome like language loss or escalation of minority grievances into outright conflicts. Canada is somewhat of a pioneer when it comes to language policy. The existence of the francophone minority of Canada has in a significant way shaped the politics of the country e.g. it has been a significant contributing factor in the development of the Canadian federal model. This decentralized federal structure means that the constituent units have extensive autonomy to shape their own language policies. We can find different kinds of solutions to the "language challenge" within Canada. For this reason Canada is an interesting case for research on language issues. The theoretical framework of this study deals with different normative approaches to language rights, policy or rights options, issues relevant to language policy and models for the implementation of language rights through autonomy arrangements. A limitation of this essay is that the empirical material is composed of Canadian language legislation. Legislation and law reflect the social reality and goals of a society and can therefore lend insight into how language issues have been confronted in the provinces of interest as well as in Canada as a whole. Legislation does, however, not show the whole reality, it is not an exact reflection of society and hence the study must be read with this in mind. The study is of a qualitative nature and the number of cases is small, instead the selected cases have been analyzed in detail. The study shows that the different units have indeed tackled the "language challenge" in different ways. The federal government has used a policy of bilingualism in an attempt to unify the country. Also New Brunswick has opted for a bilingual language regime, with equality of status for the two official languages. Ontario on the other hand has no stated official language, but extends some services to the francophone minority population of the province. Quebec grants official language status only to its majority language, French. English language rights are granted as exceptions to the rule of French dominance.
  • Unknown author (Työväenperinne-Arbetartradition ry, 1991)
  • Sydänmaa, Birgitta Nicola (Helsingin yliopisto, 2020)
    Previous research has shown that colonization had profound impacts on precolonial Indigenous communities in North America. From the first contact, the explorers’ perception was colored by Eurocentric ideas rooted in European social systems, religion, cultures, and values, which called into question the moral worth and very humanity of Indigenous peoples. In Canada, colonialism introduced Indigenous peoples with a new social order, including new political, social, cultural, and economic structures, as well as a new stigmatized Indigenous identity, which became foundational for subsequent laws, policies, and institutional practices that aimed to erase those very elements deemed problematic. In Canada, Indigenous people have since colonization persistently suffered from poorer health compared to settler and more recent immigrant populations. Research points to both proximal and distal determinants behind the disparities documented in Indigenous health, and suggests that along with contemporary socioeconomic conditions, the distal factors of colonialism, virgin soil epidemics, and policies of subjugation and assimilation have been traumatic and have contributed negatively to the contemporary Indigenous population’s health. This research thesis is located in the field of medical anthropology and examines health, illness, and healing as culturally shaped, personal, embodied, and shared experiences, meanings, and illness realities. The theory used this thesis rests on an embodied meaning-centered approach of illness, which suggests that elements from the psychobiological, sociocultural, symbolic, political, and historical experiential realms blend to form a network of meanings for a sufferer, an embodied experience of an illness world that is shared as part of a community. Situated in the context of colonial history and present health disparities, the research questions of this thesis center on discovering major themes of embodied experiences and meanings of health, illness, and healing in an urban Indigenous community. Altogether eight weeks of daily ethnographic fieldwork was conducted in an Indigenous urban community in Vancouver, Canada, in the spring of 2017. The data for this thesis consisted of fieldnotes, ten individual interviews and one group interview, taped public speeches, photographs, and videos. A thematic analysis identified six significant categories of embodied meanings and experiences of health, illness, and healing in community narratives: colonization and colonialisms, colonization traumas, structural violence, survivance and resilience, reconciliation, and healing with culture. This thesis establishes that colonization and various colonialisms with policies of subjugation and assimilation are seen by community members as profoundly traumatic events with negative impacts on health that persist intergenerationally to this day. Collective memories of colonization and colonialisms inform what it once meant to be healthy, how communities became sick, and how they can become healthy again. Due to contemporary experiences of structural violence and racism, Indigenous community members continue to experience Canada as an enduring colonial space. Healing for community members is achieved by decolonizing minds from the once stigmatized identities introduced by colonization and by reindigenizing their world through reintroducing the original cultures and cultural identities back into their daily practices and healing their perceptions of the self.
  • Kuglerová, Lenka; Jyväsjärvi, Jussi; Ruffing, Claire; Muotka, Timo; Jonsson, Anna; Andersson, Elisabet; Richardson, John S. (American Geophysical Union, 2020)
    Water Resources Research 56 9 (2020)
    Forested riparian buffers are recommended to mitigate negative effects of forest harvesting on recipient freshwater ecosystems. Most of the current best practices of riparian buffer retention aim at larger streams. Riparian protection along small streams is thought to be lacking; however, it is not well documented. We surveyed 286 small streams flowing through recent clearcuts in three timber-producing jurisdictions—British Columbia, Canada (BC), Finland, and Sweden. The three jurisdictions differed in riparian buffer implementation. In BC, forested buffers are not required on the smallest streams, and 45% of the sites in BC had no buffer. The average (±SE) width of voluntarily retained buffers was 15.9 m (±2.1) on each side of the stream. An operation-free zone is mandatory around the smallest streams in BC, and 90% of the sites fulfilled these criteria. Finland and Sweden had buffers allocated to most of the surveyed streams, with average buffer width of 15.3 m (±1.4) in Finland and 4 m (±0.4) in Sweden. Most of the streams in the two Nordic countries had additional forestry-associated impairments such as machine tracks, or soil preparation within the riparian zone. Riparian buffer width somewhat increased with stream size and slope of the riparian area, however, not in all investigated regions. We concluded that the majority of the streams surveyed in this study are insufficiently protected. We suggest that a monitoring of forestry practices and revising present forestry guidelines is needed in order to increase the protection of our smallest water courses.
  • Morasse, Johanne M. G. (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1998)
    Two methods of pre-harvest inventory were designed and tested on three cutting sites containing a total of 197 500 m3 of wood. These sites were located on flat-ground boreal forests located in northwestern Quebec. Both methods studied involved scaling of trees harvested to clear the road path one year (or more) prior to harvest of adjacent cut-blocks. The first method (ROAD) considers the total road right-of-way volume divided by the total road area cleared. The resulting volume per hectare is then multiplied by the total cut-block area scheduled for harvest during the following year to obtain the total estimated cutting volume. The second method (STRATIFIED) also involves scaling of trees cleared from the road. However, in STRATIFIED, log scaling data are stratified by forest stand location. A volume per hectare is calculated for each stretch of road that crosses a single forest stand. This volume per hectare is then multiplied by the remaining area of the same forest stand scheduled for harvest one year later. The sum of all resulting estimated volumes per stand gives the total estimated cutting-volume for all cut-blocks adjacent to the studied road. A third method (MNR) was also used to estimate cut-volumes of the sites studied. This method represents the actual existing technique for estimating cutting volume in the province of Quebec. It involves summing the cut volume for all forest stands. The cut volume is estimated by multiplying the area of each stand by its estimated volume per hectare obtained from standard stock tables provided by the governement. The resulting total estimated volume per cut-block for all three methods was then compared with the actual measured cut-block volume (MEASURED). This analysis revealed a significant difference between MEASURED and MNR methods with the MNR volume estimate being 30 % higher than MEASURED. However, no significant difference from MEASURED was observed for volume estimates for the ROAD and STRATIFIED methods which respectively had estimated cutting volumes 19 % and 5 % lower than MEASURED. Thus the ROAD and STRATIFIED methods are good ways to estimate cut-block volumes after road right-of-way harvest for conditions similar to those examined in this study.
  • Shu, Song; Liu, Hongxing; Beck, Richard A.; Frappart, Frédéric; Korhonen, Johanna; Lan, Minxuan; Xu, Min; Yang, Bo; Huang, Yan (Copernicus Publications / European Geosciences Union, 2021)
    Hydrology and Earth System Sciences Discussions 25:3
    A total of 13 satellite missions have been launched since 1985, with different types of radar altimeters on board. This study intends to make a comprehensive evaluation of historic and currently operational satellite radar altimetry missions for lake water level retrieval over the same set of lakes and to develop a strategy for constructing consistent long-term water level records for inland lakes at global scale. The lake water level estimates produced by different retracking algorithms (retrackers) of the satellite missions were compared with the gauge measurements over 12 lakes in four countries. The performance of each retracker was assessed in terms of the data missing rate, the correlation coefficient r, the bias, and the root mean square error (RMSE) between the altimetry-derived lake water level estimates and the concurrent gauge measurements. The results show that the model-free retrackers (e.g., OCOG/Ice-1/Ice) outperform the model-based retrackers for most of the missions, particularly over small lakes. Among the satellite altimetry missions, Sentinel-3 gave the best results, followed by SARAL. ENVISAT has slightly better lake water level estimates than Jason-1 and Jason-2, but its data missing rate is higher. For small lakes, ERS-1 and ERS-2 missions provided more accurate lake water level estimates than the TOPEX/Poseidon mission. In contrast, for large lakes, TOPEX/Poseidon is a better option due to its lower data missing rate and shorter repeat cycle. GeoSat and GeoSat Follow-On (GFO) both have an extremely high data missing rate of lake water level estimates. Although several contemporary radar altimetry missions provide more accurate lake level estimates than GFO, GeoSat was the sole radar altimetry mission, between 1985 and 1990, that provided the lake water level estimates. With a full consideration of the performance and the operational duration, the best strategy for constructing long-term lake water level records should be a two-step bias correction and normalization procedure. In the first step, use Jason-2 as the initial reference to estimate the systematic biases with TOPEX/Poseidon, Jason-1, and Jason-3 and then normalize them to form a consistent TOPEX/Poseidon–Jason series. Then, use the TOPEX/Poseidon–Jason series as the reference to estimate and remove systematic biases with other radar altimetry missions to construct consistent long-term lake water level series for ungauged lakes.
  • Outinen, Okko; Bailey, Sarah A.; Broeg, Katja; Chasse, Joël; Clarke, Stacey; Daigle, Rémi M.; Gollasch, Stephan; Kakkonen, Jenni E.; Lehtiniemi, Maiju; Normant-Saremba, Monika; Ogilvie, Dawson; Viard, Frederique (Elsevier, 2021)
    Journal of Environmental Management 293 (2021), 112823
    The International Convention for the Control and Management of Ships' Ballast Water and Sediments (BWM Convention) aims to mitigate the introduction risk of harmful aquatic organisms and pathogens (HAOP) via ships’ ballast water and sediments. The BWM Convention has set regulations for ships to utilise exceptions and exemptions from ballast water management under specific circumstances. This study evaluated local and regional case studies to provide clarity for situations, where ships could be excepted or exempted from ballast water management without risking recipient locations to new introductions of HAOP. Ships may be excepted from ballast water management if all ballasting operations are conducted in the same location (Regulation A-3.5 of the BWM Convention). The same location case study determined whether the entire Vuosaari harbour (Helsinki, Finland) should be considered as the same location based on salinity and composition of HAOP between the two harbour terminals. The Vuosaari harbour case study revealed mismatching occurrences of HAOP between the harbour terminals, supporting the recommendation that exceptions based on the same location concept should be limited to the smallest feasible areas within a harbour. The other case studies evaluated whether ballast water exemptions could be granted for ships using two existing risk assessment (RA) methods (Joint Harmonised Procedure [JHP] and Same Risk Area [SRA]), consistent with Regulation A-4 of the BWM Convention. The JHP method compares salinity and presence of target species (TS) between donor and recipient ports to indicate the introduction risk (high or low) attributed to transferring unmanaged ballast water. The SRA method uses a biophysical model to determine whether HAOP could naturally disperse between ports, regardless of their transportation in ballast water. The results of the JHP case study for the Baltic Sea and North-East Atlantic Ocean determined that over 97% of shipping routes within these regions resulted in a high-risk indication. The one route assessed in the Gulf of Maine, North America also resulted in a high-risk outcome. The SRA assessment resulted in an overall weak connectivity between all ports assessed within the Gulf of the St. Lawrence, indicating that a SRA-based exemption would not be appropriate for the entire study area. In summary, exceptions and exemptions should not be considered as common alternatives for ballast water management. The availability of recent and detailed species occurrence data was considered the most important factor to conduct a successful and reliable RA. SRA models should include biological factors that influence larval dispersal and recruitment potential (e.g., pelagic larval duration, settlement period) to provide a more realistic estimation of natural dispersal.
  • Ojanen, Laura (2004)
    Kautta historian Kanadan maantieteellinen sijainti on asettanut rajoituksensa Kanadan hallituksen käyttämille poliittisille keinoille ja taloudellisille tavoitteille, toisaalta samanaikaisesti lisäten maan kansainvälistä vaikutusvaltaa näillä samoilla aloilla.Geopolitiikka, jota yleisesti pidetään maantiedon poliittisena ja strategisena merkityksenä kansainvälisten voimasuhteiden mittaamisessa, on aina ollut hyvin merkittävä Kanadan poliittiselle identiteetille. Tutkimuksessani käsittelen tätä dynamiikkaa Kanadan puolustusteollisuuden näkökulmasta. Toisin sanoen, tutkin geopolitiikan vaikutusta maan puolustusteollisuuden kehitykseen ja sen poliittista merkitystä Kanadalle. Tutkimuksessani esittelen aluksi Kanadan puolustusteollisuuden kehitystä kolmen eri geopoliittisen vaiheen aikana ja kuvaan miten muutokset kansainvälisessä järjestelmässä ovat toteutuneet sekä teoreettisella että käytännön tasolla. Korostaakseni Kanadan puolustusteollisuuden taloudellista riippuvuutta Yhdysvalloista ja sen geopoliittista merkitystä olen käyttänyt riippuvaisuusteoriaa saadakseni aiheelle laajempaa näkökulmaa. Tutkimukseni keskittyy Kanadan puolustusteollisuuden taloudelliseen riippuvaisuuteen ja sen vaikutukseen maan politiikassa. Lopuksi kartoitan eri vaihtoehtoja Kanadan puolustusteollisuuden kehityksen tukemiseen sekä sen toiminnan kaavoittamiseen. Lähestyn tutkimustani deskriptiivisen analyysin kautta käyttäen ‘case study’ menetelmää. Lähdeaineistonani olen käyttänyt hallituksen raportteja, puolustusalan yritysten vuosikertomuksia, alan akateemista kirjallisuutta, sekä haastatteluja kanadalaisten puolustusalan yrittäjien kanssa. Pyrin tässä tutkimuksessa antamaan perusteellisen analyysin Kanadan puolustusteollisuuden todellisesta tilanteesta teoreettisessa viitekehyksessä. Aiheen valintaan vaikutti tavoitteeni asettaa Kanadalle ajankohtainen ja merkittävä aihe kansainvälisen politiikan laajempaan kontekstiin.
  • Sykes, Kirsi-Mari Kristiina (2006)
    Tämä pro gradu -tutkielma on teksti- ja käsitteellinen analyysi, jonka aiheena on inhimillinen turvallisuus Kanadan ulkopolitiikan osana. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat suvereniteetti-käsite ja inhimillisen turvallisuuden käsite. Inhimillisellä turvallisuudella tarkoitetaan yksilön turvaamista, kun taas valtion suvereniteetti viittaa valtion turvallisuuteen. Yhä yhtenäisemmässä maailmassa tavanomainen suvereniteetti käsitys ei enää riitä. Tutkimuksen keskeinen argumentti onkin, että inhimillinen turvallisuus voi parhaimmillaan täydentää tavanomaista suvereniteetti-käsitettä. Täten suvereniteetti ja inhimillinen turvallisuus muodostavat laajemman turvallisuuskäsitejatkumon. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa miksi Kanada on ottanut inhimillisen turvallisuuden ulkopoliittiselle agendalleen sekä miten tämä on vaikuttanut Kanadan ulkopolitiikkaan. Tutkimuskysymykseen vastataan ensiksi analysoimalla niin suvereniteetti-käsitettä, kuin inhimillisen turvallisuudenkin käsitettä. Seuraavaksi käsitellään Kanadan poliittista roolia rauhanturvaajamaana sekä vauraana länsimaana joka käyttää niin sanottua pehmeää valtaa (soft power). Tämä rooli on omalta osaltaan vaikuttanut Kanadan päätökseen sisällyttää inhimillinen turvallisuus osaksi kokonaisvaltaista ulkopolitiikkaansa. Lisäksi Kanadan multilateraalinen diplomatia on ollut tärkeä tekijä. Kolmanneksi, tutkimuksessa analysoidaan Kanadan viittä inhimillisen turvallisuuden ulkopolitiikalle asetettua päätavoitetta. Nämä ovat siviilien suojelu konflikteissa, rauhanturvaamisoperaatioiden hoitaminen, konfliktien ehkäisy, hyvä hallinto ja vastuuvelvollisuus sekä julkinen turvallisuus. Tutkimuksessa identifoidaan kolme pääkohtaa joilla inhimillisen turvallisuusden agenda on vaikuttanut Kanadan ulkopolitiikkaan. Ensin, Kanadan entisen ulkoministerin Lloyd Axworthyn työ jätti inhimillisen turvallisuuden osaksi Kanadan kokonaisvaltaista ulkopolitiikkaa. Ilman Axworthyn ideologista panosta, inhimillinen turvallisuus ei ehkä olisi noussut yhtä tärkeäksi osaksi Kanadan ulkopolitiikkaa. Toinen tärkeä virstanpylväs oli Kanadan valtion sponsoroima raportti, Responsibility to Protect – Report of the International Commission on Intervention and State Sovereignty vuonna 2001. Raportti asettaa tavoitteeksi siviilien turvaamisen, siis inhimillisen turvallisuuden lisäämisen. Kolmanneksi, Kanada on ollut johtoasemassa inhmillisen turvallisuuden edistämisessä maailmassa. Tärkeimmät saavutukset ovat muunmuassa maamiinat kieltävä sopimus sekä kansainvälinen rikostuomioistuin. Nämä saavutukset ovat tuoneet Kanadalle uskottavuutta niin kansainvälisesti. Tutkimuksessa päätellään, että Kanada on edistänyt inhimillistä turvallisuutta erinomaisesti johtoasemallaan. Puutteita kuitenkin on taloudellisten investointien osalta ja eritoten puolustusvoimien rauhanturvaamisoperaatioiden rahoituksessa ja kehitysapubudjetissa. Primääriaineistona tutkimuksessa on käytetty Kanadan valtion asiakirjoja, Kanadan ulkoministeriön verkkosivuja sekä McRaen ja Hubertin kirjaa Human Security and the New Diplomacy. Sekundääriainesto koostuu alan lehdistä, kansalaisjärjestöjen verkkosivustoista sekä YK:n eri alajärjestöjen asiakirjoista.
  • Greatrex, Katherine (2000)
    The focus of this paper is upon state-led international cultural co-operation and policy-making. To this end it is asking: What is the shape of the arena of state-led, international cultural relations, how is it connected to the broader context of ‘international relations’ and under what sorts of policies is it controlled? More specifically, the aims of this study are: 1. To develop an initial theory of this relatively unexamined subject area and, on a more specific level, 2. To observe recent trends in state-led international cultural activity and policy-making in Europe and, in particular, in Canada. A qualitative approach is used in discussing a variety of theoretical texts, internet sources and in analysing a survey of European cultural experts. The theoretical analysis suggests, most importantly, that states do not and cannot act as cohesive actors in determining their international cultural policies. This is in no small part due to the wide variety of pressures which affect and influence the formation of these policies: cultural idealism, foreign policy and security issues, trade concerns, domestic politics and so on. In addition to these constant pressures, each varying in significance over time, the survey of cultural experts also suggests that state-led international cultural policies and co-operation across Europe and Canada are being affected by a common set of ‘d-trends’: desétatisation, de-institutionalisation, de-diplomatisation, and de-nationalisation (due to globalisation and European integration/NAFTA). The bulk of the theory for this paper is drawn from, among others, the ideas of Pierre Bourdieu. Data has been drawn from a wide variety of sources, most significantly from the CIRCLE survey of cultural experts and from Canadian government websites.
  • Keihänen, Elina (Helsingfors universitet, 2017)
    Suomesta Kanadaan muutti vuosina 1945-1960 noin 17 000 siirtolaista, mikä joukko oli osa viimeistä Pohjois-Amerikkaan suuntautuvaa suurta muuttoliikettä. Vuoden 1951 väestönlaskennassa suomalaisten määrä oli 43 745, ja vuoteen 1961 mennessä määränsä nousi 59 436:een. 1960-luvulle tultaessa Suomesta Kanadaan suuntautunut siirtolaisuus väheni merkittävästi. Aiemmassa tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten siirtolaiseksi lähtöpäätöksen syitä, heidän sopeutumistaan Kanadaan sekä paluumuuttoa Suomeen erilaisten kotimaahan liittyvien työntötekijöiden ja kohdemaahan liittyvien vetotekijöiden valossa. Omassa työssäni tarkastelen sitä, kuinka Kanadan siirtolaisuuspolitiikka vaikutti suomalaisten osalta maahantulon kontrolliin, pysyvään oleskeluun ja kansalaisuuteen. Kanadan siirtolaispolitiikalla oli voimakas ohjaava vaikutus suomalaisyhteisön kehitykseen, ja suomalaisten siirtolaisuus korreloi vahvasti vastaavan aikakauden yleisiä siirtolaisuustilastoja. Kanadan valtio omaksui toisen maailmansodan jälkeen aiempaa suuremman roolin myös erilaisissa siirtolaisten sopeutumiseen liittyvissä tekijöissä, kuten paikallisen kielen oppimisessa, toimeentulon turvaamisessa ja kansalaisuuden hankkimisen edistämisessä. Kanadan vuonna 1947 hyväksymän kansalaisuuslain myötä Kanadalla oli oma, Britanniasta erillinen kansalaisuus, mikä mahdollisti identiteettipolitiikan harjoittamisen Kanadan kansalaisuuden puitteissa. Eri etnisten ryhmien ja ryhmittymien merkittävä rooli sopeutumisessa tunnustettiin viranomaisten taholta, ja Kanadassa etsittiin uusia lähestymistapoja vastaamaan yhä heterogeenisemmäksi muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Myös etnisten ryhmien haluun säilyttää omia kulttuuripiirteitä suhtauduttiin aiempaa myönteisemmin, mikäli nämä piirteet eivät olleet ristiriidassa kanadalaisen yhteiskunnan arvojen kanssa. Suomalaisyhteisön kehitykseen vaikutti voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen saapuneiden siirtolaisten oikeistolainen ajatusmaailma, missä taustalla oli muun muassa siirtolaislainsäädäntöön sisältyneet toimet kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Konservatiivista aatemaailmaa edustava toiminta syrjäytti asteittain yhteisössä aiemmin voimakkaan vasemmistolaisen toiminnan, ja leimallista toisen maailman jälkeiselle ajanjaksolle oli painottuminen kulttuuritoimintaan. Siirtolaisuus vaikutti merkittävällä tavalla myös Kanadan ja Suomen suhteiden kehitykseen. Suomi omaksui 1950-luvulla aktiivisen roolin suhteessa siirtolaisuuteen ja ulkosuomalaistoimintaan. Kylmän sodan ilmapiirissä Suomen lähetystö ei kuitenkaan voinut noudattaa täydellistä puolueettomuutta ja tasapuolisuutta suhteessa Kanadan suomalaisyhteisön toimintaan. Suomalaisyhteisön muiden ristiriitojen ohella sekä Kanadan että Suomen viranomaistoiminta vaikutti siihen, että maan suomalaisyhteisön jo 1900-luvun alussa syntynyt syvä jakautuminen jatkui aina 2000-luvulle saakka. Tämä heikensi myös suomalaisten mahdollisuuksia omaksua yhteisesti hyväksytty suomalainen identiteetti osana Kanadan etnistä mosaiikkia.
  • Pekkarinen, Päivi (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (2)
  • Ihatsu, Heli (2005)
    Tämän tutkielman tutkimuskohde on maahanmuuttopolitiikka Kanadassa ja Suomessa. Kanada on niin sanottu klassisen siirtolaisuuden maa, jossa siirtolaisuuden perinteet ovat vahvat. Kanada on kuitenkin vienyt maahanmuuttopolitiikkansa vielä paljon pidemmälle vastaanottamalla yhä vuosittain 200 000–200 500 maahanmuuttajaa. Kanada on myös ensimmäisenä valtiona maailmassa kirjannut monikulttuurisuuspolitiikan perustuslakiinsa. Kanada onkin hyvin monikulttuurinen maa ja onnistunut maahanmuuttopolitiikka näkyy maahanmuuttajien sopeutumisena sekä sitoutumisena Kanadalaiseen yhteiskuntaan. Suomi taas on pitkään harjoittanut hyvin eristäytynyttä maahanmuuttopolitiikkaa. 1990-luvulla maahanmuuttajien määrät ovat Suomessa kuitenkin moninkertaistuneet aikaisempiin vuosiin verrattuna ja Suomi on myös alkanut vastaanottaa vuosittain kiintiöpakolaisia. Suuri osa suomen maahanmuuttajista onkin tullut maahan pakolaisina, turvapaikanhakijoina tai paluumuuttajan statuksella. Vasta viime aikoina Suomessa on herännyt keskustelua työvoimapoliittisesta maahanmuutosta. Pikku hiljaa maahanmuuttajat aletaan Suomessakin nähdä voimavarana eikä uhkana. Maahanmuuttopolitiikalla on kuitenkin haasteita, jotta Suomeen saapuisi oikeanlaista työvoimaa ja jotta tulijat sopeutuisivat Suomalaiseen yhteiskuntaan, oppisivat kielen, saisivat töitä jne. Tällä hetkellä Suomessa on havaittavissa asenneongelma maahanmuuttajia kohtaan. Esimerkiksi työttömyys on moninkertaista maahanmuuttajien keskuudessa verrattuna valtaväestöön. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla näiden kahden valtion harjoittamaa maahanmuuttopolitiikkaa ja pohtia sopisiko Kanadan malli kenties Suomeen. Tässä tutkimuksessa on pyritty ottamaan huomioon myös ne seikat, jotka Suomessa vaativat huomiota maahanmuuttopolitiikassa. Tällaisia ovat muun muassa suomalaisten asenneilmapiiri maahanmuuttajia kohtaan, maahanmuuttajien eristäytyminen yhteiskunnasta omiin yhteisöihinsä, maahanmuuttajien korkea työttömyys ja toisaalta haasteet saada Suomeen tarpeeksi oikeanlaista työvoimaa korvaamaan ikääntyvää ja eläköityvää väestöä. Lähestymistapa tässä tutkielmassa on institutionaalinen ja tutkimusmenetelmä kuvaileva, induktiivinen, vertaileva analyysi. Lähteinä on käytetty muun muassa ulkomaalaisviraston kotisivuja sekä Kanadan hallituksena alaisia Kanadan kansalaisuus- ja siirtolaisuusasioiden kotisivuja. Lisäksi tärkeällä sijalla ovat olleet Suomessa viime aikoina maahanmuuttopolitiikasta kirjoitetut artikkelit (mm. Forsander, Tanner). Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että maahanmuuttopolitiikka Kanadassa on systemaattista ja järjestäytynyttä kun taas Suomessa maahanmuuttopoliittiset asiat valmistellaan ja käsitellään hajallaan eri virastojen, laitosten ja ministeriöiden alaisuudessa ja yksittäisillä virkamiehillä on asioiden käsittelyssä paljon valtaa. Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tulisi keskittää ja kehittää toimivampaan suuntaan sekä Suomen työmarkkinoita tukevammaksi. Lisäksi maahanmuuttajien kotouttamiseen ja monikulttuurisuuspolitiikkaan tulisi satsata nykyistä enemmän.
  • Niemelä, Juha S. (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1993)
    The objectives of this study are both theoretical and empirical. On the theoretical level strategy concept, its operationalization and measurement are analyzed and clarified. On the empirical level marketing strategies and competitive strategies are described by country, and the study also identifies the strategic marketing decisions characterizing different countries or competitive strategies. Furthermore, the relationships between strategies and marketing structures and functions are analyzed. The connections between marketing strategy and competitive strategy are analyzed on both the theoretical and empirical level. The data of the study consists of personal interviews of 102 large sawmills. The data is collected from Finland, Western USA and British Columbia, Canada and is divided fairly equally between these three countries. On the theoretical level the strategy concept is analyzed by classifying the concepts used in strategy research into five different types. The data of the study makes it possible to empirically compare two different strategy concepts and three countries. Marketing strategy is analyzed in terms of decisions concerning products, customers, market areas and marketing competences. The Finnish sawmills differ from the Western North American sawmills with a more advanced marketing strategy emphasizing specialty- and custom-made products and few customers and market areas. The Finnish sawmills are also applying more advanced competitive strategies. Hypotheses concerning the relationships between marketing strategy and competitive strategy gain support from the empirical findings. Connections between marketing strategy and marketing structures and functions were found to exist, which provides validation for the used operationalization of the marketing strategy concept.
  • Ilvessalo, Yrjö (Suomen metsätieteellinen seura, 1929)
  • Rajala, Joona (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan 18 quebeciläisen yliopistoihmisen ääntämyksen piirteitä Youtube-videopalvelussa julkaistuissa haastatteluissa suhteessa paikalliseen eli endogeeniseen foneettiseen normiin. Quebec on Kanadan ainoa yksikielisesti ranskankielinen provinssi, jossa keskustelua ranskan kielen normatiivisuudesta on historiallisesti käyty paikallisten eli endogeenisten piirteiden puolustajien ja pariisilaisen standardiranskan eli eksogeenisen normin kannattajien välillä. Lisäksi quebecinranskan erityispiirteiden arvostusta on heikentänyt kielellisen turvattomuuden tunne (insécurité linguistique), joka on seurausta ranskankielisten alemmasta sosioekonomisesta asemasta englanninkielisiin nähden. Kielipoliittisilla toimilla ranskan kielen asemaa ja normatiivisuutta on Quebecissä kuitenkin parannettu 1960- ja 1970-luvuilta lähtien. Aiempi tutkimus on melko yhtä mieltä siitä, että endogeenisen normatiivisen ääntämyksen mallina Quebecissä toimivat paikallisen television uutistenlukijat, joiden puheen foneettisen normin kuvailevat artikkelissaan Bigot ja Papen (2013). Tähän pro gradu -tutkielmaan on valittu viisi quebeciläistä ääntämyspiirrettä, joiden yleisyyttä 18 yliopistoihmisen muodostamassa aineistossa verrataan piirteiden yleisyyteen Bigot’n ja Papenin kuvailemassa normissa. Jokaiselta puhujalta analysoidaan ääntämystä noin kahden minuutin ajan, joten aineiston yhteispituus on noin 36 minuuttia. Päätavoitteena on selvittää, mihin aineiston yliopistolaisten ääntämys sijoittuu suhteessa Quebecin endogeeniseen normiin ja eksogeeniseen Pariisin standardiranskan normiin. Johdannossa esitetään kolme hypoteettista vastausvaihtoehtoa: yliopistolaisten ääntämys voi joko (1) vastata endogeenista foneettista normia, (2) olla lähempänä pariisilaista ääntämystä kuin endogeeninen normi on tai (3) poiketa endogeenista normia enemmän Pariisin standardista. Analyysissa on sosiofoneettisen metodin mukaisesti kaksi osaa: ensiksi akustisen fonetiikan metodilla selvitetään kvantitatiivisesti viiden ääntämyspiirteen yleisyys yliopistolaisten puheessa ja toiseksi sosiolingvistisesti verrataan tuloksia Quebecin endogeeniseen foneettiseen normiin ja analysoidaan lähdekirjallisuuden, pääasiassa Ostiguyn ja Tousignantin (2008), pohjalta erojen sosiaalisia merkityksiä. Tutkielman perusteella quebeciläisten yliopistoihmisten ääntämys sisältää television uutistenlukijoita enemmän paikallisia foneettisia piirteitä. Aineiston yliopistolaisten ääntämys on siis quebeciläistä endogeenista foneettista normia kauempana Pariisin standardiranskasta. Eri puhujien normatiivisuudessa on kuitenkin suuria eroja, eikä tuloksista välity yhtenäistä ääntämysmallia analysoitujen piirteiden valossa. Koska aiempia tutkimuksia quebeciläisten yliopistoihmisten ääntämyksestä ei ole, voi tutkielman tuloksista tehdä vain alustavia johtopäätöksiä. Verrattaessa puhujien erityisalaa paljastuu, että kielitieteen ja kirjallisuuden alojen tutkijat käyttävät quebeciläistä normia lähinnä olevaa ääntämystä. Johtopäätöksenä voi siis sanoa, että ääntämyksen normatiivisuus riippuu puhujan tietoisuudesta quebecinranskan endogeenisesta normista.
  • Lähteenmäki-Uutela, A.; Marimuthu, S.B.; Meijer, N. (Wageningen Academic Publishers, 2021)
    Journal of Insects as Food and Feed 2021 7:5, 849-856
    Insects, as a food and or feed source, represent an emerging protein source relevant to farmers, feed companies, food companies and food marketers globally. The growth of this industry is somewhat restricted due to outdated food and feed regulations covering insect use. The regulations also do not allow the use of all potential insects as food and feed. Governments aim to ensure food and feed safety, and each country has its own substantive and procedural rules for this purpose. However, the regulatory demands and differences between countries complicate the international marketing strategies for insect products. Food and feed regulation are separate; feed regulation may allow insect usage even when they are not allowed as food. Some countries have specific rules for novel foods, while others do not. This paper compares insect food and feed regulation of the primary production and marketing areas: the European Union, the United States, Canada, and Australia. In addition, the situation in selected countries in Central and South America, Asia and Africa is also discussed.
  • Auer, V. (Suomen metsätieteellinen seura, 1928)