Browsing by Subject "Kangasala"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Peltola, Maire (1979)
  • Karsikko, Rauni (1938)
  • Leiniö, Elvi (1936)
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Piirilahden muodostuma Kangasala Tietokantatunnus: MOR-Y04-016 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2141.08 Alueen pinta-ala: 16,3 ha Korkeus: 125 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 16 m Muodon suhteellinen korkeus: 16 m Moreenimuodostuman sijainti: Piirilahden kumpumoreenimuodostuma sijaitsee Kangasalan kunnan Ison Saksijärven etelärannalla rajoittuen järven Piirilahteen
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2011)
    Vehoniemenranta Kangasala Tietokantatunnus: TUU-04-007 Arvoluokka: 4 Muodostuma; Rantakerrostuma Pinta-ala: 13,9 ha Korkeus: 160 m mpy. Karttalehti: 2142.02 Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus; 2 m Sijainti: Inventoitu alue sijaitsee Vehoniemen harjulla Automuseon kaakkoispuolella
  • Lehto, Eliisa (2010)
    Tutkielmani aiheena on vuoden 1905 suurlakkokonflikti hämäläisessä Kangasalan maaseutupitäjässä. Tarkastelen tehdaskaupunki Tampereen kupeeseen sijoittuvan maaseutuyhteisön poliittisten ryhmien, perustuslaillisten, vanhasuomalaisten ja työväen välisiä suhteita suurlakon vaiheilla konfliktin, kokemuksellisuuden ja työväen suurlakkoradikalismin käsitteiden avulla. Tutkimukseni varsinainen painopiste ajoittuu suurlakkoviikon ajalle 31.10.– 8.11.1905. Kangasala on luokiteltu suurlakon vallankumouskunnaksi siitä syystä, että Kangasalla hyväksyttiin suurlakon aikana radikaali punainen julistus. Tavoitteenani on pureutua työväen radikalismin syihin Kangasalla. Mistä Kangasalan työväen suurlakkoradikalismi johtui ja miten radikalismi ilmeni Kangasalla? Miten poliittisten ryhmien väliset suhteet vaikuttivat työväen radikalismiin? Millaiset olivat poliittisten ryhmien väliset suhteet suurlakon aikana Kangasalla? Miksi konflikti puhkesi ja miten se päättyi? Pohdin myös sitä, miten rahvaan vastarintainen asenne ja kansanomainen 'kiistämisen kulttuuri' ilmenivät Kangasalan työväenliikkeen mentaliteetissa ja toiminnassa suurlakon aikana. Millaisessa valossa fennomaaninen kansan 'ykseys' näyttäytyi suurlakon valossa ja miten kansallinen konsensus-ajattelutapa on vaikuttanut historiantulkintaan? Luonnollisen lähestymistavan tutkimusongelmaani tarjoa mikrohistoria ja sen mahdollisuudet. Mikrohistorian avulla voi tarkastella paikallisyhteisön poliittisten ryhmien välisiä suhteita lähietäisyydeltä. Keskeisellä sijalla on Kangasalan rahvas ja rahvaan järjestäytyminen ensin raittiusliikkeeksi ja sitten työväenliikkeeksi. Merkittävää on myös Kangasalan Työväenyhdistys Kuohun aktiivinen toiminta erityisesti suurlakkoviikon aikana. Vaikka liikunkin mikrohistorian maaperällä, pyrin ottamaan huomioon myös valtakunnallisen kehityksen, unohtamatta myöskään raapaista Venäjän keisarikunnan vaiheita syksyllä 1905. Kangasalan yhteiskunnalliset ongelmat, köyhyys, omistamattomuus, oikeudettomuus ja epätasa-arvo kasautuivat kollektiiviseksi kokemukseksi. Tunnepitoinen aines purkautui yhteiskunnan alimpien kerrosten sosiaaliaggressiona ja vastarintaisena asenteena pitäjän valtaeliittiä kohtaan. Suurlakon poikkeustilanteessa kätkössä olleet ristiriidat tulivat esiin ja synnyttivät poliittisten ryhmien välisen konfliktin. Kangasalan työväenliikkeen toimintalinja kärjistyi radikaaliksi, luokkataisteluhenkiseksi suuntaukseksi suurlakon jatkuessa. Lähteinäni olen käyttänyt - Kangasalan työväenyhdistyksen vuoden 1905 suurlakkokertomusta, joka on laadittu vuonna 1919. - Kangasalan Urkutehtaan johtajan, Axel Thulén rouvan Minna Thulén kirjettä tyttärelleen 8.11.1905. - Kangasalan kunnallislautakunnan pöytäkirjoja. - suurlakkoviikon aikana julkaistuja sanomalehtiä Aamulehteä, Kansan Lehteä ja Tampereen Sanomia.