Piirilahden muodostuma Kangasala Tietokantatunnus: MOR-Y04-016 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2141.08 Alueen pinta-ala: 16,3 ha Korkeus: 125 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 16 m Muodon suhteellinen korkeus: 16 m Moreenimuodostuman sijainti: Piirilahden kumpumoreenimuodostuma sijaitsee Kangasalan kunnan Ison Saksijärven etelärannalla rajoittuen järven Piirilahteen

Tutkielmani aiheena on vuoden 1905 suurlakkokonflikti hämäläisessä Kangasalan maaseutupitäjässä. Tarkastelen tehdaskaupunki Tampereen kupeeseen sijoittuvan maaseutuyhteisön poliittisten ryhmien, perustuslaillisten, vanhasuomalaisten ja työväen välisiä suhteita suurlakon vaiheilla konfliktin, kokemuksellisuuden ja työväen suurlakkoradikalismin käsitteiden avulla. Tutkimukseni varsinainen painopiste ajoittuu suurlakkoviikon ajalle 31.10.– 8.11.1905. Kangasala on luokiteltu suurlakon vallankumouskunnaksi siitä syystä, että Kangasalla hyväksyttiin suurlakon aikana radikaali punainen julistus. Tavoitteenani on pureutua työväen radikalismin syihin Kangasalla. Mistä Kangasalan työväen suurlakkoradikalismi johtui ja miten radikalismi ilmeni Kangasalla? Miten poliittisten ryhmien väliset suhteet vaikuttivat työväen radikalismiin? Millaiset olivat poliittisten ryhmien väliset suhteet suurlakon aikana Kangasalla? Miksi konflikti puhkesi ja miten se päättyi? Pohdin myös sitä, miten rahvaan vastarintainen asenne ja kansanomainen 'kiistämisen kulttuuri' ilmenivät Kangasalan työväenliikkeen mentaliteetissa ja toiminnassa suurlakon aikana. Millaisessa valossa fennomaaninen kansan 'ykseys' näyttäytyi suurlakon valossa ja miten kansallinen konsensus-ajattelutapa on vaikuttanut historiantulkintaan? Luonnollisen lähestymistavan tutkimusongelmaani tarjoa mikrohistoria ja sen mahdollisuudet. Mikrohistorian avulla voi tarkastella paikallisyhteisön poliittisten ryhmien välisiä suhteita lähietäisyydeltä. Keskeisellä sijalla on Kangasalan rahvas ja rahvaan järjestäytyminen ensin raittiusliikkeeksi ja sitten työväenliikkeeksi. Merkittävää on myös Kangasalan Työväenyhdistys Kuohun aktiivinen toiminta erityisesti suurlakkoviikon aikana. Vaikka liikunkin mikrohistorian maaperällä, pyrin ottamaan huomioon myös valtakunnallisen kehityksen, unohtamatta myöskään raapaista Venäjän keisarikunnan vaiheita syksyllä 1905. Kangasalan yhteiskunnalliset ongelmat, köyhyys, omistamattomuus, oikeudettomuus ja epätasa-arvo kasautuivat kollektiiviseksi kokemukseksi. Tunnepitoinen aines purkautui yhteiskunnan alimpien kerrosten sosiaaliaggressiona ja vastarintaisena asenteena pitäjän valtaeliittiä kohtaan. Suurlakon poikkeustilanteessa kätkössä olleet ristiriidat tulivat esiin ja synnyttivät poliittisten ryhmien välisen konfliktin. Kangasalan työväenliikkeen toimintalinja kärjistyi radikaaliksi, luokkataisteluhenkiseksi suuntaukseksi suurlakon jatkuessa. Lähteinäni olen käyttänyt - Kangasalan työväenyhdistyksen vuoden 1905 suurlakkokertomusta, joka on laadittu vuonna 1919. - Kangasalan Urkutehtaan johtajan, Axel Thulén rouvan Minna Thulén kirjettä tyttärelleen 8.11.1905. - Kangasalan kunnallislautakunnan pöytäkirjoja. - suurlakkoviikon aikana julkaistuja sanomalehtiä Aamulehteä, Kansan Lehteä ja Tampereen Sanomia.

The orbicular quartz monzonite from Kuohenmaa, Southwest Finland, is one of the most beautiful and well-known orbicular rocks in the world. The cores of the orbicules are peraluminous in composition, most likely of xenolithic metasedimentary origin. The cores are surrounded by orbicule mantles, which consist of several alternating biotite- and plagioclase-rich shells. There are three types of orbicules in Kuohenmaa orbicular rock: proto-, small-, and large-orbicular types. Proto-orbicules have only a few shells, small orbicules ~ 50 shells in average, and large orbicules over 250 distinct shells. In addition to shells, one sample was observed to be associated with comb layering in the contact of proto-orbicular and large orbicular types. Structures and textures of the comb layer resembles those of the outer shells of large orbicules. The orbicules are embedded in interstitial coarse-grained groundmass that forms locally almost pegmatitic patches. The petrographic observations were acquired from eight samples or sample photographs gathered from different collections. A mineral chemistry dataset was measured from a single large orbicule from the University of Helsinki collections. The main minerals of the Kuohenmaa orbicular rock are plagioclase, biotite, microcline, muscovite, and chlorite. The shell textures vary from branching plagioclase-rich shells to fine-grained plagioclase- or biotite-rich shells. Branching shells are mainly oligoclase, but a few granular andesine crystals were detected in the core. Peculiar interstitial fibrous allanite masses were found in the inner branching plagioclase-rich shells. The plagioclase compositions generally follow a regular fractional crystallization trend from core to groundmass, but some changes towards more primary compositions are observed in the orbicule mantle. Plagioclase crystals display only minor compositional zoning, suggesting rather quick crystallization. Biotite is very aluminous (Al2O3 17.63–18.53) in composition, and the compositional changes seem to have somewhat positive correlation with plagioclase compositions, suggesting changes in their crystallization conditions. Injections of primary melt from a deeper source most likely caused the observed changes to more primitive composition in plagioclase and biotite composition. Through the detailed petrographic and geochemical studies, a model of undercooling caused by decompression driven fluid saturation is proposed as a mechanism for orbicule formation in the Kuohenmaa orbicular rock. Branching plagioclase with interstitial fibrous allanite masses and several fluid inclusions in plagioclase indicates separate aqueous REE-enriched melt and rapid crystallization. Further studies of fluid inclusions and REE-enriched phases could provide information of the fluid origin and crystallization conditions.