Browsing by Subject "Kansanterveystiede"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 33
  • Niemi, Peter (Helsingin yliopisto, 2017)
    The aims of this study are to determine the prevalence of clinically apparent orolabial herpes and the rate of recrudescence in the Finnish population. As a secondary aim we evaluate the significance of sociodemographic, health-related and other factors previously associated with the disease. The study sample was collected from the Finnish population register office using simple random sampling. A mailed questionnaire was sent to 3200 adults and 1000 children in 1989-1990. Response rate was excellent. In the adult study sample (15-65 years old) the lifetime prevalence of recurrent herpes labialis is 19.4%. Over 60% of cases have 1-3 relapses per year. Family background and health factors are found to be independent predictive factors for recurrent herpes labialis: mother (OR 3.38; 95% CI 2.35 – 4.86), chapped lips (OR 3.28; 95% CI 2.39 - 4.49). A larger proportion of women than men have the disease (OR 2.17; 95% CI 1.70 – 2.77). In order to develop the management of the disease further studies on the role of factors affecting the clinical manifestation, symptomatic and asymptomatic latency reactivation are needed.
  • Svärd, Anna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Obesity and mental ill-health are both major public health issues. More than half of sickness absence days and two-thirds of disability retirements in Finland are caused by mental disorders and musculoskeletal diseases, the latter often associated with obesity. Although some studies have shown a bidirectional association between obesity and mental health, the role of it in a working cohort is unclear. This study aimed to examine the association between body weight and subsequent mental health among midlife employees. In addition to baseline body mass index (BMI), it also examined weight change (Substudies II and III) and the joint association of overweight and common mental disorders (Substudy IV). Mental health outcomes included both self-reported information on mental health functioning and register-based data on psychotropic medication purchases, sickness absence due to mental disorders and disability retirement due to mental disorders. In parallel to mental health, Substudies II–IV also studied physical health functioning and work disability in general and due to musculoskeletal diseases. This study is part of the Helsinki Health Study (HHS), a cohort study set up in 2000–2002 (N=8960, response rate 67%) in order to examine the health of 40–60-year-old employees of the City of Helsinki, Finland. The cohort was followed up using mail surveys in 2007 (N=7,332, response rate 83%) and 2012 (N=6,814, response rate 79%). For those consenting to external register linkage (74%), the data were linked to Finnish national administrative register data. The data on sickness absence benefits and reimbursed medication purchases were derived from The Social Insurance Institution of Finland and the data on disability retirement from the Finnish Centre of Pensions. The data on weight, height and covariates were collected through surveys. Statistical methods included repeated measures analysis, Cox proportional hazards models and negative binomial regression models. Overweight and obesity were generally unassociated with psychotropic medication, except for the association found between obesity and sedatives among men. Similarly, overweight and obesity were not associated with poor mental health functioning, even though the associations between obesity, weight gain and poor physical health functioning were strong. Weight gain among the normal-weight women and overweight men was associated with poor mental health functioning, but no association with changes over time were found. An association with sickness absence due to mental disorders was found among the weight-gaining and weight-maintaining obese women and weight-gaining overweight men. As regards disability retirement, the results suggested that among the women, overweight was independently associated with disability retirement due to any, musculoskeletal and mental diagnoses. Both obesity and weight gain were strongly associated with poor physical health functioning and work disability in general and work disability due to musculoskeletal diseases. However, the findings regarding the association between body weight and subsequent mental ill-health were weak and mainly non-existent, even though cross-sectional associations and synergistic effects between body weight and common mental disorders were found. From a public health perspective, it is important to prevent both overweight and mental ill-health at all levels and in all sectors of society. Primary and occupational health care should have resources to pay attention to weight gain and mental ill-health in their early stages.
  • Verho, Anastasiya (Helsingin yliopisto, 2020)
    Non-communicable diseases, especially cardiovascular disease (CVD), account for the majority of deaths worldwide. It is well known that population health is vulnerable to political and economic influences. Russia has faced significant political and economic changes over the past few decades. The country became world-famous for its high CVD morbidity and mortality rates after the collapse of the USSR and the shift towards a market economy (transitional period). While CVD risk factors in adults have been widely investigated by international scholars, scientific evidence regarding changes in CVD risk factors among Russian youth in recent decades appears to be rather scarce. Long ago it was established that CVD risk factors, both biological and behavioural, develop early in life and are shaped by environmental influences. Once formed, CVD risk factors – especially health behaviours – are difficult to change. Epidemiological studies have shown that the development of CVD risk factors among children and adolescents follows the same trends as among adults. This thesis investigates changes in cardiovascular risk factors among Russian youth during the transition in the country between 1995 and 2013. No previous study has investigated changes in CVD risk factors in relation to adolescents’ social environment in Russia. The study period coincides with the highest CVD mortality rates in the country and significant economic changes. Biological and behavioural CVD risk factors were studied using an internationally comparable methodology among all 15-year-old students, from all schools in the Pitkäranta district in the Republic of Karelia in Russia, between 1995 and 2013. Cross-sectional surveys were conducted in 1995, 2004 and 2013. The total sample consisted of 1072 students: 368 in 1995 (response rate of 95%), 340 in 2004 (response rate of 85%) and 364 students in 2013 (response rate of 98%). In 1995 and 2004, to study changes in biological risk factors for CVD, the blood pressure, height and weight of subjects were obtained for calculation of body mass index, together with venous blood samples for the determination of lipid levels. Participants filled in a questionnaire with pre-coded answers to study smoking, drinking of alcohol and nutrition behaviour, together with nutrition literacy in all years of the survey. In 2013, data was collected using only the questionnaire. Biological risk factors (blood pressure, total cholesterol, high-density lipoprotein cholesterol, weight, height, BMI) were within a normal range initially and did not show negative changes until 2004 for both genders. Significant changes were observed in behavioural risk factors. They mostly worsened during the study period, especially among girls. Thus, the prevalence of daily smoking among boys was high and did not change during the study period. Among girls, daily smoking had more than doubled by 2004 from 7% to 15%. The proportion of non-smoking girls, believing that quitting smoking is easy for young people, increased by 2004. Also, the proportion of girls smoking at home with parents being aware of it increased compared with 1995. Both genders reported smoking at school during breaks. Especially among boys the prevalence was high but did not change between the survey years. Among girls, smoking at school during breaks increased by 2004. Even though the prevalence of smoking remained high among boys and increased among girls during the study period, the prestige of smoking, as a means of improving image, decreased among participants of both genders, except for smoking boys. Among both genders, the odds of smoking were higher among participants if the best friend smoked compared with the presence of smokers among family members. In both survey years, adolescents reported that it was possible to purchase tobacco and alcohol themselves. The self- purchasing of alcohol increased among both genders by 2004. The proportion of youth that had never tried alcohol decreased among both genders. Early initiation of alcohol-drinking increased among boys and in 2004 they consumed alcohol more frequently compared with 1995. Weekly alcohol consumption increased among both genders by 2004. Gender differences in alcohol-drinking behaviour have mostly diminished. Beer consumption among girls almost tripled and the prevalence of drunken behaviour increased among girls by 2004. The consumption of vegetables increased by 2013 but was still insufficient among both genders. Fruit and berry consumption among girls increased by 2004, with a consequent decrease almost to previous levels by 2013. The purchasing of food high in saturated fat during breaks at school and after school increased among both genders by 2004 and decreased again by 2013. The consumption of sugary drinks and snacks among boys increased from 2004. Among girls it increased steadily from 1995. Milk-drinking decreased among both genders. Nutritional literacy was rather low and further deteriorated among both genders. The country’s transition had an effect on behavioural CVD risk factors among Russian adolescents. With regard to some positive changes, negative changes in smoking, alcohol use and some dietary aspects prevailed. It is important to be aware of potential environmental influences on youth CVD risk factors, especially in countries with fluctuating economic situations. A regular country-wide surveillance system should be established to monitor changes in CVD risk factors with regard to environmental influences. Public health interventions and control over the implementation of health policies are needed to improve the CVD risk factor profile of Russian adolescents.
  • Hukkinen, Maria (Helsingfors universitet, 2010)
    Tupakointitutkimukset keskittyvät perinteisesti säännöllisesti tai runsaasti tupakoiviin. Koska ei ole osoitettu mitään terveyden kannalta haitattoman tupakoinnin rajaa, määrältään vähäisenkin tupakoinnin tutkiminen on tärkeää. Tutkielman tavoitteina oli analysoida päivittäin 1-4 savuketta polttavien ominaispiirteitä, tupakointitottumusten pysyvyyttä sekä tupakointitavan muutosta ennustavia tekijöitä. Tutkimuksessa käytettiin vuosina 1975, 1981 ja 1990 kerätyn suomalaisen kaksoskohorttitutkimuksen kyselyaineistoa. Vuoden 1975 aineistossa oli 9 940 päivittäistupakoitsijaa, joista 8% poltti alle 5 ja 20% vähintään 20 savuketta päivässä. Tutkimuksessa verrattiin päivittäin vähän ja paljon polttavien ominaispiirteitä. Vähän tupakoivat olivat todennäköisemmin naisia, yksin eläviä, liikunnallisia, korkeammin koulutettuja, elämäänsä tyytyväisiä ja vähemmän stressaantuneita kuin runsaasti polttavat. Pienempi osuus vähemmän tupakoivista käytti runsaasti kahvia ja alkoholia tai tupakoidessaan hengitti savua keuhkoihin. Pitkittäistarkastelussa ikä, koulutusaste, siviilisäädyn muutos ja alkoholin käyttö ennustivat tupakointitapojen muuttumista. Yksilötasolla vähäinen tupakointi oli usein väliaikaista: seuranta-aikana valtaosa lopetti tupakoinnin tai lisäsi savukemäärää. Väestötasolla vähän tupakoivien osuus pysytteli samana: tupakoinnin aloittajia, vähentäjiä sekä aiemmin lopettaneita mutta uudelleen aloittaneita siirtyi tähän ryhmään.
  • Lehtisalo, Jenni (Helsingin yliopisto, 2018)
    Late-life cognitive impairment and dementia are more common among individuals with type 2 diabetes, and these disorders also share risk factors, such as obesity, as well as protective factors, such as healthy diet. Diabetes prevention could improve cognitive performance later in life, and improvement in diet may potentially prevent cognitive impairment through several pathways. This study aimed to examine the role of dietary intervention within a diabetes prevention study in midlife in relation to subsequent cognitive performance; and as a part of a multidomain lifestyle intervention in older adulthood in relation to simultaneous cognitive performance. The study comprised data from two pioneering randomized, controlled lifestyle intervention trials. The Finnish Diabetes Prevention Study included middle-aged participants at high risk for type 2 diabetes, who participated in an ancillary cognition assessment at 9 years after the lifestyle guidance. The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability included older adults at elevated risk for dementia, who were offered a two-year multidomain lifestyle intervention with dietary guidance, exercise, cognitive training, and management of cardiovascular risk factors. Cognitive performance was assessed with neuropsychological test batteries. These results showed that better midlife glycaemic control, healthier diet, and lower BMI may protect from cognitive decline, even among those who meet the criteria for impaired glucose tolerance, highlighting the importance of healthy lifestyle in high-risk groups. Cognitive performance was worse among those who lost weight prior to cognition assessment, which could be explained by reverse causation, i.e. preclinical memory disorder may cause weight loss. Among older adults, targeted dietary counselling improved dietary quality and may prevent age-related decline in dietary intake, thus possibly preventing cognitive decline. For global cognition, baseline diet appeared more influential than dietary changes in two years, emphasizing the role of long-term healthy diet in supporting healthy brain ageing. Dietary changes in two years were nevertheless reflected in changes in executive function, indicating that cognitive benefits with dietary changes can be achieved in older age. These findings support the concept that diet has an important role in maintaining cognitive function in different phases of life.
  • Sipilä, Pyry (Helsingin yliopisto, 2018)
    Background. Biases threaten the validity of practically every epidemiological study. In this dissertation, potential sources of bias in psychiatric epidemiology were tackled with systematic, population-based cohort studies in the context of anorexia nervosa and alcohol drinking. Multiple imputation was used to reduce selection bias, and previously overlooked potential confounders were examined with traditional methods and using a natural experiment, the discordant-twin design. Aims and methods. The population-based FinnTwin16 cohort (studies I and II) and the population-based Older Finnish Twin Cohort (study III) were used. In study I (n = 2639), the association of fathers’, mothers’ and women’s religiosity with lifetime anorexia nervosa (n = 91) was examined, and multiple imputation was used to reduce selection bias. In study II (1235 men and 1461 women assessed in early adulthood), it was examined whether potential confounders identified from the literature could explain the association between parents’ and their adult children’s problem drinking. In study III (n = 14787), the discordant-twin design was used to examine the potential confounding effects of genetic factors and childhood family environment in the association of alcohol drinking with all-cause mortality (2203 deaths). Findings. First, in a systematic study, in which selection bias was tried to be minimized with multiple imputation, parental and personal religiosity did not seem to be major risk factors for anorexia nervosa. This underscores the importance of systematic evidence, as many case reports suggest the opposite. Second, the association between parents’ and their children’s problem drinking did not appear to be attributable to the examined confounding factors (area of residence, family structure, and fathers’ and mothers’ education, religiosity and one relevant dimension of personality). Nevertheless, causality cannot be inferred, as the effect of genetic predisposition on problem drinking could not be excluded. Third, the confounding effects of genetic factors and shared childhood environment could not explain the associations of high total alcohol consumption (at least 259 grams per month corresponding to more than about 5 drinks per week) and alcohol-induced blackouts (at least twice a year) with all-cause mortality.
  • Mäkelä, Sara; Aaltonen, Sari; Korhonen, Tellervo; Rose, Richard J.; Kaprio, Jaakko (Helsingfors universitet, 2016)
    Because sustained physical activity is important for a healthy life, this paper examined whether a greater diversity of sport activities during adolescence predicts higher levels of leisure-time physical activity (LTPA) in adulthood. From sport activity participation reported by 17-year-old twins, we formed five groups: 1, 2, 3, 4, and 5+ different sport activities. At follow-up in their mid-thirties, twins were divided into four activity classes based on LTPA, including active commuting. Multinomial regression analyses, adjusted for several confounders, were conducted separately for male (N=1288) and female (N=1770) participants. Further, conditional logistic regression analysis included 23 twin pairs discordant for both diversity of sport activities in adolescence and LTPA in adulthood. The diversity of leisure-time sport activities in adolescence had a significant positive association with adulthood LTPA among females. Membership in the most active adult quartile, compared to the least active quartile, was predicted by participation in 2, 3, 4, and 5+ sport activities in adolescence with odds ratios: 1.52 (p=0.11), 1.86 (p=0.02), 1.29 (p=0.39), and 3.12 (p=5.4e-05), respectively. Within-pair analyses, limited by the small sample of twins discordant for both adolescent activities and adult outcomes (N=23), did not replicate the association. A greater diversity of leisure-time sport activities in adolescence predicts higher levels of LTPA in adulthood in females, but the causal nature of this association remains unresolved.
  • Somersalo, Erik Sakari Johannes (Helsingfors universitet, 2016)
    Målet med avhandlingen är att undersöka hur kvinnor som insjuknade i graviditetsdiabetes (GDM) under den första trimestern skiljer sig från andra överviktiga kvinnor med hög risk för GDM. Undersökningen gjordes på ett material som insamlats för The Finnish Gestational Diabetes Study (RADIEL), som är ett randomiserat livsstilsinterventionsprojekt som riktar in sig på kvinnor som befinner sig i riskgruppen för GDM. Informationen insamlades i huvudsak via frågeformulär, blodprov och kostdagböcker. Studien påvisade att tidigare graviditeter och övervikt ökar risken för graviditetsdiabetes i ett tidigt skede. l laboratorieundersökningarna sågs att HDL-kolesterol var lägre, hs-CRP högre och adiponektin lägre i gruppen med GDM under den första trimestern. Förutom två timmars glukosbelastningsprovet (OGTT) kunde dessa laboratorieundersökningar användas vid sållandet av GDM. Förhoppningsvis skulle då flera högriskindividers GDM upptäckas i ett tidigt skede vilket skulle minska komplikationerna hos både mamman och barnet.
  • Nystedt, Riikka (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen tarkoitus: Vuonna 2009 esiintyi viimeksi maailmanlaajuinen influenssapandemia (niin kutsuttu sikainfluenssa), jonka aiheuttajaksi todettiin A(H1N1)-virusalatyyppi. Pandemian aikaan influenssaan voi sairastua huomattavan suuri määrä väestöstä, mikä kuormittaa erityisesti terveydenhuoltoa terveysasemien ja sairaaloiden palvelukapasiteettien rajallisuuden vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä influenssaviruksiin sekä selvittää, kuinka influenssapandemiat kuormittavat terveydenhuollon palvelutoimintoja ja millaista materiaalien ja henkilöstön riittävyys oli pandemia-aaltojen aikaan vuonna 2009. Tutkimuksen perusteella pohditaan pandemian aiheuttamia haasteita terveydenhuollon toimivuudelle sekä pohditaan varautumista tuleviin vastaavanlaisiin pandemioihin. Materiaalit ja menetelmät: Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona lääninhallitukset keräsivät vuonna 2009 webropol-pohjaisella nettikyselyllä tietoa perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelujärjestelmän toimivuudesta pandemian huippuviikkoina Manner-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Kyselyillä selvitettiin työvoiman, materiaalien ja toimintaresurssien (tilat/laitteet) riittävyyttä, influenssapotilaiden määriä ja terveyskeskuksissa puhelinyhteydenottojen. Influenssaepidemia käynnistyi lokakuussa (viikot 41 - 42) ja huippu saavutettiin Pohjois-Suomessa viikkojen 43 - 45 aikana (loka-marraskuu) ja Etelä-Suomessa viikkojen 45 - 48 (marraskuu) aikana. Tulokset: Suomessa varmistettiin influenssaepidemian aikana 7669 influenssatapausta laboratoriokokein, mutta todellinen tartuntamäärä oli paljon suurempi. Influenssapandemiaan liittyi tavallista kausi-influenssaa vaikeampi taudinkuva. Seurantajakson aikana suurimmassa osassa lääneistä terveydenhuollon toimintakapasiteetit riittivät. Alueellisen epidemiahuipun aikaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palvelut kuormittuivat ja erityisesti tehohoitopaikoista oli pulaa. Seurannan aikana puhelinyhteydenotot terveyskeskuksiin lisääntyvät voimakkaasti, mikä kuormitti palvelujärjestelmää. Joillakin alueilla oli nähtävissä myös henkilökuntapulan uhkaa. Johtopäätökset: Kansallista varautumissuunnitelmaa influenssapandemiaan päivitettiin vuoden 2009 pandemian jälkeen. Uudessa varautumissuunnitelmassa (2012) todetaan, että pandemian aikana koko terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset, mutta erityisesti tehohoidon kapasiteetti ylittyy helposti. Korkeassa kuormitustilanteessa vähäinenkin potilasmäärän lisääntyminen voi merkittävästi vaikeuttaa teho-osastojen toimintaa. Varautumissuunnitelmassa todetaan myös influenssapotilaita hoitavan henkilökunnan rokottamisen tärkeys, jotta terveyden- ja sairaanhoito pysyy pandemiatilanteessa toimivana. Tällöin myös muiden henkilöryhmien ennuste paranee.
  • Roschier, Nina (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen tarkoitus: tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, sekä hammaslääkärin että potilaan kannaltaa, mikä vaikutus on potilaiden Internet-tiedonhaulla potilaan ja hammaslääkärin väliseen tiedonkulkuun ja suhteeseen. Materiaalit ja menetelmät: Hammaslääkärien kyselytutkimus toteutettiin lähettämälle 300 hammaslääkärille sähköpostitse sähköinen kyselylomake. Potilaiden kyselytutkimus toteutettiin viemällä 70 tulostettua kyselykaavakkeita kolmelle yksityiselle hammaslääkäriasemalle Suurhelsingin alueella. Vastausaikaa kummallekin kyselytutkimukselle annettiin noin 2 kuukautta. Kaikista osa-alueista saatava tieto käsiteltiin Excel-ohjelmistolla. Tulokset ja johtopäätökset: Potilasvastauksista tutkimuksessa käytettiin kaikki 65 kappaletta. Hammaslääkärien kyselytutkimuksessa vastausprosentti oli 29,7%. Johtopäätöksenä voidaan todeta että Internetin asema ja siihen suhtautuminen seuraa pitkälti tutkimustuloksia muissa länsimaissa. Vaikka potilaat hyödyntävät Internetiä tiedonlähteenä hammasongelmissaan, he kokevat toisaalta saavansa riittävästi luotettavaa tietoa hammaslääkäriltään. Internet ei siis ole korvaamassa hammaslääkärin asiantuntemusta, eikä siten ole uhkaamassa potilaan ja lääkärin välistä suhdetta. Ongelmaksi todettiin luotettavan tiedon löytäminen Internetistä. Hammaslääkärit, jotka kokivat potilaan Internet-tiedonhaut rasitteeksi, eivät luottaneet potilaan kykyyn löytää luotettavaa tietoa Internetistä. Toisaalta, hammaslääkärit ilmoittivat että he eivät tiedä mitä sivustoja heidän tulisi suositella potilailleen. Johtopäätöksenä voidaan siis todeta että hammaslääkäreiden valmiutta ohjata potilasta sopivien Internet-sivustojen äärelle tulisi parantaa.
  • Kääriäinen, Henna (Helsingfors universitet, 2013)
    Suomeen muodostui vuosina 1939–1944 talvi- ja jatkosodan sotatoimien ja alueluovutusten myötä siirtokarjalainen väestöryhmä, joka oli sijoitettava pysyvästi uusille asuinalueille. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millainen oli luovutetun Karjalan väestön terveydentila ennen siirtolaisuutta ja sen jälkeen, miten siirtokarjalaisten sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen on onnistunut ja mitä terveysvaikutuksia pakkoevakuoinneilla on ollut. Tutkimus toimii esiselvitystyönä rekisteripohjaiselle tutkimukselle siirtolaisuuden vaikutuksesta aikuisiän terveyteen ja sosiaaliseen asemaan. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja analysoimalla Lääkintöhallituksen vuosikirjojen tilastotietoja. Tulokset osoittivat erityisesti pakkoon perustuvaan siirtolaisuuteen liittyvän merkittäviä mielenterveyshaittoja, jotka voivat ilmetä erilaisina psyykkisinä sairauksina. Lisäksi ilmeni, että Karjalan alueen asukkaiden terveydentila oli osittain heikompi koko Suomen tilanteeseen verrattuna jo ennen siirtolaisuutta; esimerkiksi alueen kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampi. Tulosten perusteella karjalaisen siirtoväen sulautuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on onnistunut hyvin ainakin sosioekonomisella tasolla. Kuitenkin siirtokarjalaisilla todettiin olevan 15 % korkeampi sepelvaltimotautikuolleisuus asuinpaikasta riippumatta ja 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa siirtokarjalaismiesten keskuudessa nähtiin ylikuolleisuuspiikki. Pohdinta-osiossa käsitellään saatujen tulosten taustatekijöitä ja merkitystä, sekä ehdotetaan uusia tutkimusaiheita siirtokarjalaisuuteen liittyen.
  • Eranti, Antti (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkimuksissa selvitettiin liikuntatapojen ja niiden muutosten vaikutusta painon kehittymiseen ja kehon koostumukseen nuorilla. Liikunnan ja lihavuuden väliseen kausaalisuussuhteeseen kiinnitettiin huomiota. Tutkimuksen aineistona käytettiin Kaksosten Kehitys ja Terveys tutkimuksen kaksoskohorttiaineistoa. Läpi nuoruutensa aktiivisesti liikkuneita, liikunnan lopettaneita ja täysin liikuntaa harrastamattomia nuoria vertailtiin painoindeksin suhteen 12-, 14-, 17,5- ja 22-vuotiaana ja vyötärönympäryksen suhteen 22-vuotiaana. Nuoruuden liikuntatottumukset eivät ennustaneet merkitsevästi painoindeksiä 22-vuotiaana. Sen sijaan liikunnan lopettaneilla ja täysin liikuntaa harrastamattomilla nuorilla vyötärönympärys 22-vuotiaana oli suurempi, kuin aktiiviliikkujilla, eli liikuntatottumukset vaikuttivat kehon koostumukseen. Pojilla muutos painossa tapahtui ennen muutosta liikunnassa – lihominen näytti johtavan liikkumattomuuteen.
  • Suur-Uski, Johanna; Pekkala, Johanna; Blomgren, Jenni; Pietiläinen, Olli; Rahkonen, Ossi; Mänty, Minna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Background: Breast cancer is the most common cancer among women in Western countries, invariably worsening ability to work. High occupational class is associated with higher breast cancer incidence but better survival, however, little is known about occupational class differences in breast cancer related sickness absence over time. Therefore, we aimed to examine occupational class differences in the incidence and duration of long-term sickness absence due to breast cancer over time. Methods: A nationally representative 70-per-cent random sample of Finnish women aged 35–64 in 2004–2012 (annual n=499,778–519,318) was linked to register data on over 10-days long medically certified sickness absence due to breast cancer (ICD-10 code C50) in 2005–2013. This study focused on employed women, including upper non-manual employees (n=111,127–128,905), lower non-manual employees (n=270,426–287,016) and manual workers (n=98,067–118,731). The class differences were analysed by calculating age-adjusted cumulative incidence and duration of absence due to breast cancer annually over the period 2005–2013. Results: Throughout the study period, the annual cumulative incidence was highest among upper non-manuals (314–384 per 100,000 persons) and lowest among manual workers (208–268 per 100,000 persons). In contrast, the annual duration of absence was inversely associated with occupational class, with manual workers having the longest (150–173 days) and upper non-manuals the shortest (114–140 days) duration of absence throughout. Occupational class differences in sickness absence due to breast cancer remained broadly stable over time. Conclusions: Employees in lower occupational classes had lower cumulative incidence but longer duration of sickness absence due to breast cancer compared to those in higher occupational classes. Attention should be paid to promotion of work capacity among employees with breast cancer in lower occupational classes.
  • Tarnanen, Hanna (Helsingfors universitet, 2013)
    Lääkeyhtiöiden vastuulla on rahoittaa suuri osa lääkekehityksestä, mutta ne eivät toteuta kaikkia vaiheita lääkkeen hyväksymiseen johtavassa prosessissa itse. Töitä ulkoistetaan enenevässä määrin lääkealan tutkimuspalveluyrityksille. Aiheesta on kirjoitettu Suomessa lähinnä ulkomaisten tekstien pohjalta eikä suomalaisia tutkimuspalveluyrityksiä ole tarkasteltu aiemmin. Tässä tutkimuksessa hahmotetaan yritysmuotoisten tutkimuspalveluntarjoajien verkkosivuja sekä kaupparekisteriä käyttäen yleisnäkemys Suomessa toimivista tutkimuspalveluyrityksistä. Kansainvälisen tiedon pohjalta taustoitetaan ulkoistamisen syitä, tutkimuspalveluyritysten valintaa, yritysten palvelutarjontaa, kansainvälistymistä ja tutkimuspalveluyrityksiin liittyviä ongelmia. Intia, Kiina ja Itä-Eurooppa ovat tutkimuspalvelumarkkinoilla yhä suositumpia alueita. Suomessa lääkealan tutkimuspalveluita tarjoaa kirjava joukko niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin toimijoita, joiden molempien havaittiin toimivan Suomessa varsin pieninä yrityksinä toimintastrategiasta riippumatta. Yritysten kokonaisliikevaihdosta sekä henkilöstömääristä on avoimista lähteistä saatavilla vain vähän vertailukelpoista tietoa. Kliinisten tutkimusten käytännön toteuttamisen lisäksi useat yritykset tarjoavat mm. koulutuspalveluita. Tutkimuspalveluyritysten aiemmin avoimesti tarjoamien haamukirjoittamispalveluiden ei voitu osoittaa varmasti poistuneen yritysten palveluvalikoimasta. Ensimmäisenä suomalaisena aihetta käsittelevänä tutkimuksena tämä työ tarjoaa taustatietoa keskusteluun tutkimuspalveluyritysten roolista ja säätelystä sekä vertailukohdan kotimaisen tutkimuspalvelukentän muutosten tarkasteluun.
  • Ratia, Nadja (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkimuksen tavoitteena on vertailla keinoja ja toimia, sekä näiden onnistumista ruton leviämisen estossa ja taudin hoidossa kahden edellisen ruttopandemian alkuvaiheessa, Mustan surman aikana 1300-luvun puolivälin Euroopassa ja 1800-1900 -lukujen vaihteessa Aasiassa. Ruttoa käsittelevä kirjallisuus on niin laaja, että tutkimusaiheeni systemaattinen tarkastelu ei ole mahdollista. Aineistona käytän mahdollisuuksien mukaan aikalaistekstejä sekä niiden lisäksi myöhempiä historiallisia tutkimuksia. Käyttämäni aineisto on englannin- ja suomenkielistä. Tutkimuksessa tarkastelen ruton leviämistä ja sen aiheuttamaa kuolleisuutta, pandemioiden aikaisia sairauskäsityksiä, leviämisen eston ja hoidon keinoja sekä näiden vaikuttavuutta Mustan surman ja kolmannen ruttopandemian aikana. Nykynäkökulmasta Mustan surman aikaisilla keinoilla ei ollut mahdollista parantaa ruttoa tai pysäyttää sen kulkua. Yli 500 vuotta myöhemmin kolmannen pandemian alussa ennen antibioottien käyttöönottoa ruton hoitokeinot olivat yhä tehottomia. Vaikka karanteenien avulla pystyttiin vaikuttamaan ruton leviämiseen poikkeustapauksissa, näitä suurempi merkitys leviämisen rajoittumiselle oli rutosta riippumattomilla yhteiskunnallisilla muutoksilla. Keinojen tehottomuudesta huolimatta kolmas ruttopandemia ei aiheuttanut kaksi kolmas osaa Euroopan väestöstä tappaneen Mustan surman kaltaista katastrofia.
  • Savolainen, Maiju (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten lääkäreiden eettiset ohjeet ovat kehittyneet Suomessa vuosina 1847–1982. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Immanuel Ilmonin kirjoitus Mietteitä lääkärin ammatista ja hänen velvollisuuksistaan vuodelta 1847, Max Oker-Blomin teos Lääkärintoimi ja sen etiikka vuodelta 1911, Arne Palménin Lääkärin etiikka vuodelta 1956 ja Lääkärin etiikka muuttuvassa maailmassa vuodelta 1968 ja vuonna 1982 ilmestynyt Lääkintäetiikka. Lääkärin etiikan perusperiaatteissa on tutkitulla aikavälillä tapahtunut vain vähän muutoksia. Yleinen kehityssuunta on ollut lääkärin roolin muuttuminen läheisestä perhelääkäristä pikemminkin objektiiviseksi asiantuntijaksi. Lääkärin puuttuminen muuhun kuin tiukasti hoitoon liittyviin kysymyksiin on vähentynyt, mikä näkyy annetussa ohjeistuksessa.
  • Ala-Kulju, Kimmo (Helsingfors universitet, 2016)
    Osalla masennuspotilaista masennusjaksot osuvat pääosin aina samalle vuodenajalle. Tätä masennuksen alatyyppiä kutsutaan vuodenaikamasennukseksi. Myös syömishäiriöihin, kuten laihuus-, ahmimis- ja ahmintahäiriöön, liittyy toisinaan mielialan laskua ja oireiden voimistumista vuodenaikojen mukaan. Vuodenaikamasennukseen puolestaan liittyy oireena lisääntynyt ruokahalu ja lihominen useammin kuin tavalliseen masennukseen. Näiden yhtäläisyyksien vuoksi syömishäiriöiden ja vuodenaikamasennuksen yhteyttä toisiinsa on tutkittu paljon. Tässä tutkielmassa selvitettiin masennusjaksojen vuodenaikaisvaihtelua HUS:n syömishäiriöpoliklinikan potilaista (N=1588) ja kaltaistetuista verrokeista (N=6290) koostuvassa tutkimuspopulaatiossa analysoimalla tutkimushenkilöiden masennuslääkereseptien lunastamismääriä eri vuodenaikoina. Kansaneläkelaitoksen lääkekorvausrekisteristä saatiin tutkimushenkilöiden reseptitiedot tutkimusajalta vuosina 2000-2010. Masennuslääkkeiden lisäksi selvitettiin myös tulehduskipu- ja allergialääkkeiden käyttömääriä. Tuloksista selvisi, että syömishäiriöpotilaat käyttävät masennuslääkkeitä moninkertaisesti verrokkeja enemmän, eikä heillä masennuslääkitysten aloitusmäärissä näkynyt merkitseviä eroja eri vuodenaikojen suhteen. Sen sijaan verrokit aloittivat lääkityksiä talvella ja syksyllä merkitsevästi enemmän kuin kesällä ja keväällä. Verrokkipopulaatiossa masennuslääkitysten aloitusmäärissä tapahtui vuosien 2003 ja 2010 välillä kasvua noin 50%, kun taas syömishäiriöpotilailla aloitusmäärät laskivat.
  • But, Anna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Cohort studies are an important and powerful tool of epidemiologic research. When based on a representative cohort, observational cohort studies provide results of a high external validity given that the internal validity is not impaired by bias. Diabetes and cancer represent two prevalent, complex, diverse and potentially fatal chronic diseases, occurs more often than could be expected by chance only. Cancer and diabetes share common risk factors, such as obesity and smoking, but also antidiabetic medications may play a role. I studied the relationship between the use of antidiabetic medications and cancer risk in two retrospectively conducted observational cohort studies, when mitigating bias through the study design and analytical methods. In Study I, I studied the risk of cancer in 23 394 individuals from the National FINRISK cohorts. I assessed the risk along time since the initiation of anti-diabetic medication and adjusted for several risk factors, including smoking and body mass index. I found no association between cancer risk and the use of antidiabetic medication. In Study II on the CARING (CAncer Risk and INsulin Analogues) five-country (Denmark, Finland, Norway, Sweden, UK) cohort of 327 112 new insulin users, the risks of ten site-specific cancers and any cancer were scrutinized by contrasting the cumulative exposures to human insulin and insulin analogues glargine and detemir, when mitigating biases involved in previous observational studies. We found no consistent differences in the studied risks as assessed for insulin glargine or insulin detemir use relative to use of human insulin. Due to their longitudinal nature, cohort studies involve at least one time scale at which the time-dependent dynamics of a phenomenon can be studied. There are often several relevant time scales, but the traditional statistical methods of survival analysis, such as Cox’s proportional hazards model, rely on a single time scale. In the methodological part of this thesis, I addressed the issue of multiple time scales. In Study III, I addressed the issue of multiple time scales in cohort studies by introducing and evaluating a nonparametric Bayesian model for estimation of intensity on two time scales jointly. Because of the built-in smoothing and borrowing of strength in two dimensions, the model outperformed two other methods when applied to simulated data. In Study IV, I used the Bayesian intensity model to explore the time-dependent dynamics of end-stage-renal-disease and death without end-stage-renal disease in 11 810 individuals with type 1 diabetes from the nation-wide FinDM study. The time-dependent dynamics of these outcomes were modelled on two and three time scales jointly, including age, diabetes duration and calendar time. The study demonstrated that the estimation of multidimensional hazard allows for addressing both empirical and methodological questions.
  • Helanti, Ida-Emilia (Helsingfors universitet, 2016)
    Mielenterveysongelmat ovat yleisiä ja vuosittain 700 000 suomalaista käyttää jotakin psyykenlääkettä. Suomessa lääkkeiden myyntiä seuraa Fimea ja korvattuja lääkeostoja Kansaneläkelaitos, mutta kokonaisuutta yhteen vetäviä julkaisuja on vain vähän. Tässä rekisteritutkimuksessa tarkastellaan neljän psyykenlääkeryhmän – psykoosilääkkeiden, neuroosilääkkeiden ja rauhoittavien aineiden, unilääkkeiden sekä masennuslääkkeiden – kulutuksessa tapahtuneita muutoksia 1996–2011. Kansaneläkelaitoksen reseptitiedoston ja Tilastokeskuksen tietoja yhdistämällä selvitetään kulutuksen jakautumista sukupuolen, iän ja sairaanhoitopiirin perusteella. Materiaalin analysointiin on käytetty R-ohjelmointikieltä hyödyntävää R-Studio-ohjelmaa. Tarkastelujakson aikana psykoosilääkkeiden kulutus kaksinkertaistui. Neuroosilääkkeiden ja rauhoittavien aineiden käytössä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Unilääkkeiden käyttö lisääntyi vuoteen 2009 ja kääntyi sitten laskuun. Masennuslääkkeiden kulutusmäärä lähes nelinkertaistui, ja ne nousivat selvästi eniten käytetyiksi psyykenlääkkeiksi. Havaitut muutokset eivät selity muutoksilla psyykkisessä sairastavuudessa. Psyykenlääkkeiden kulutus oli runsainta keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla. Yli 70-vuotiaat käyttivät huomattavasti muita enemmän unilääkkeitä. Alueelliset erot psyykenlääkkeitä eniten ja vähiten käyttävien sairaanhoitopiirien välillä olivat noin kaksinkertaisia.
  • Pietiläinen, Olli (Helsingin yliopisto, 2020)
    Socioeconomic position has been consistently found to be connected to health, with those in lower socioeconomic positions having worse health. Inequalities are observed in mortality, individual illnesses, self-rated health, and functioning. While socioeconomic inequalities have been studied extensively over the last decades, there are still gaps in our knowledge. Previous studies have indicated a widening of socioeconomic differences in physical health in late middle-age, but our understanding on the causes of this widening is lacking. Some ageing employees are confronted with work disability and disability retirement, while most eventually transition to mandatory retirement. We also lack knowledge on how different retirement pathways affect the trajectories of physical health in different socioconomic positions. Work ability may also be affected differently in socioeconomic positions after occurrence of serious ill-health. Studies comparing a wide range of causes of inequalities in work disability are scarce. Studying all these different aspects of health and work disability across socioeconomic positions provides a fuller understanding of health and ill-health in different socioeconomic positions, and may provide justification and targets for interventions aiming to reduce the inequalities. The aim of this study was to examine occupational class inequalities in physical health and work disability, assess the major explanations of these inequalities, and examine occupational class inequalities in consequences of ill-health on work disability. The evidence of this study provides material for designing focused interventions to tackle socioeconomic inequalities in physical health and work disability. This study was conducted among the Helsinki Health Study cohort of employees of City of Helsinki, Finland, using both questionnaire survey data and register based data of City of Helsinki employees. The baseline survey data were collected in 2000-2002 (N=8960, response rate 67%), and the follow-up surveys in 2007 (N=7332, response rate 83%) and 2012 (N=6816, response rate 79%). In one sub-study the baseline questionnaire was linked to the retirement register from Finnish Centre for Pensions. In another sub-study the personnel register of all City of Helsinki employees from 1990 to 2013 (N=170510) were linked to national retirement and hospital discharge registers. Information on occupational class was based on job title, and categorized to professionals, semi-professionals, routine non-manual workers and manual workers. Physical health was measured by the physical component summary of the Short Form 36 (SF-36) questionnaire, summarizing different aspects of physical health. The data were analysed using Bayesian hierarchical linear random effects models, mixed effects growth curve models, Cox proportional hazards regression models, and competing risks regression models. Overall the findings of this study indicate the existence of clear occupational class inequalities in physical health among late middle-aged employees, and inequalities are also observed in how health changes over age. The health inequalities also manifest as inequalities in subsequent work disability and as inequalities in consequences of ill-health on work disability. The occupational class differences are likely to be related to differences in accumulation of exposures, particularly physical exposures related to work, and possibly to opportunities to deal with the exposures. .