Browsing by Subject "Kauhajoki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Lehtokangas, Tarja (2001)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan liikuntaharrastuksen ja päihteiden käytön välisiä yhteyksiä 15-20 -vuotiailla kauhajokisilla nuorilla. Aineistona on Kauhajoen kunnalle v. 2000 tehty kysely, jossa tarkasteltiin nuorten elinoloja kyseisessä kunnassa. Tutkimuksen kohteena ovat 15-20 -vuotiaat Kauhajoen kunnan alueella asuvat nuoret (n=173). Tutkimus suoritettiin postikyselynä ja aineistoa on tarkasteltu jakaumin, summamuuttujin sekä ristiintaulukoin. Yleistettävyyttä perusjoukkoon on testattu Pearsonin khi -testin avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, löytyykö kauhajokisten nuorten liikunnan harrastamisen ja päihteiden käytön välillä yhteyksiä. Tarkasteltavat päihteet ovat tupakka ja alkoholi. Harrastusten osalta painottuu liikuntaharrastuksen tarkastelu. Pari vuotta sitten yhdeksi vilkkaaksi julkisen keskustelun teemaksi nousi nuorten urheilijoiden alkoholinkäyttö. Keskustelu sai alkusysäyksen tutkimuksesta, jossa urheiluseuraliikunta ja humalajuominen liitettiin voimakkaasti yhteen. Seurojen toimintaan osallistuvat pojat käyttivät useammin alkoholia humalan asti kuin seuroihin kuulumattomat. Tyttöjä tämä ei koskenut. Näiden havaintojen mukaan siis näkemys, että liikunta ja muut "terveelliset" harrastukset pitäisivät nuoret pois päihteistä ja epäterveellisestä elämästä ei pitäisikään paikkansa. Keskeistä ei ole niinkään harrastaminen sinänsä, vaan harrastuksen laatu ja sen sosiaalinen konteksti ovat merkittävässä asemassa. Pelkkä harrastaminen ei sinänsä riitä pitämään nuoria pois päihteiden käytöstä, vaan joissakin tapauksissa näyttäisi suorastaan altistavan humalajuomiselle. Saman suuntaisia tuloksia on saatu myös muista tutkimuksista. Tutkielman teoreettisen keskustelun lähtökohtana on nuorten päihteiden käytön yleiset suuntaukset ja nuorten harrastaminen sekä nuorisokulttuurien tutkimus. Aihetta koskevan ja nuorten sosiaalista käyttäytymistä yleensä käsittelevän kirjallisuuden valossa liikuntaharrastuksen ja päihteiden käytön yhteyksiä tarkastellaan kahdesta selitysmallista käsin. Toinen korostaa sosiaalisuutta yhteyttä selittävänä tekijänä ja toinen lähtee vertaisryhmän hyväksynnästä, jota haetaan osoittamalla sankaruutta. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että tupakointi on negatiivisessa yhteydessä liikunnan harrastamiseen kauhajokisilla nuorilla. Aikaisempien tutkimusten perusteella näin oletettiinkin olevan. Jos peilataan muita tuloksia tutkimukselle alkusysäyksen antaneisiin havaintoihin, voidaan nähdä joitakin samankaltaisuuksia. Tyttöjen osalta urheiluseuratoiminta näyttää "suojaavan" runsaalta päihteiden käytöltä. Kuten oletettiinkin, seuratoimintaan osallistuminen ei suojaa poikia humalajuomiselta, mutta kauhajokisilla urheiluseuroihin kuuluvilla pojilla seuratoiminta toisaalta ei lisääkään alkoholinkäyttöä. Kaikkein aktiivisimmin seurojen ulkopuolella liikkuvat tytöt ja 15-17 -vuotiaat sen sijaan juovat hieman muita harvemmin. Teoriaosassa esiteltyä "sankaruusteemaa" ei tällä aineistolla voitu suoranaisesti testata. Sen sijaan tässä aineistossa asumisen taajama-aste nousi keskeiseksi päihteiden käyttöä selittäväksi tekijäksi. Kunnan keskusalueella asuvat käyttävät haja-asutusalueella asuvia enemmän alkoholia ja keskustassa asuvat tytöt ovat myös liikunnallisesti aktiivisempia. Tämä osaltaan tukee näkemystä sosiaalisen tilanteen tärkeästä roolista nuorten alkoholinkäyttöä selittävänä tekijänä. Tässä mahdollisuuden sosiaalisen tilanteen muodostumiselle tarjoaa ensisijaisesti keskusta-asuminen, ei niinkään joukkueurheiluun osallistuminen.
  • Lähde, Sanna (1993)
  • Marttila, Simo (University of Helsinki, 1963)
  • Tuominiemi, Mervi (1999)
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2011)
    Sotkankangas Kauhajoki Tietokantatunnus: TUU-10-026 Arvoluokka: 4 Muodostuma: Tuulikerrostuma Pinta-ala: 39,2 ha Korkeus: 165 m mpy. Karttalehti: 1243.10 Alueen suhteellinen korkeus: 5 m Muodon suhteellinen korkeus: 4 m Sijainti: Muodostuma sijaitsee noin 10 km Kauhajoelta itään, Sahankylästä noin 3 km etelään Pirttikankaan ja Suolakankaan välissä
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2011)
    Lauhanvuoren tuuli- ja rantakerrostumat Isojoki, Kauhajoki Tietokantatunnus: TUU-10-031 Arvoluokka: 2 Muodostuma. Tuuli- ja rantakerrostuma Pinta-ala: 1102,9 ha Korkeus: 229,7 m mpy. Karttalehti: 1234.04 Alueen suhteellinen korkeus: 84,7 m Muodon suhteellinen korkeus: 4 m Sijainti: Muodostuma sijaitsee Suomenselän eteläosassa Isojoen ja Kauhajoen rannalla
  • Nummijärvi, Marketta (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristö 37/2008
    Suomen luonnonsuojelulaki (LSL 1096/1996, 32§) mahdollistaa erityisen maisema-alueen perustamisen luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai maisemaan liittyvien muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Tämän julkaisun on tarkoitus toimia suunnitelmana tuollaisen maisemanhoitoalueen perustamiseksi Kauhajoen Hyypänjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Etelä-Pohjanmaalla. Julkaisussa esitellään Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen perustamiseen tähtäävä suunnitteluprosessi ja sen tulokset. Siinä määritellään alueen maiseman arvot sekä periaatteet niiden vaalimiseksi ja säilyttämiseksi. Se sisältää ohjeita kulttuurimaiseman hoitoon sekä ehdotuksia maiseman muutoksen hallintaan soveltuviksi, vapaaehtoisuuteen perustuviksi toimintatavoiksi. Suunnitelma on tulos laajasta osallisyhteistyöstä, jonka yhteydessä on tarkasteltu niin maa- ja metsätalousympäristön, rakennetun ympäristön kuin luonto- ja virkistysarvojenkin hoitoa. Suunnitteluprosessin myötä muovautunut käyttö- ja hoitosuunnitelma rakentuu tavoitteista, suosituksista, suunnitelma- ja teemakartoista sekä rakennustapaohjeita sisältävistä hoitokorteista. Lisäksi tuodaan esille maisemanhoidon tavoitteiden toteutumista edistäviä keinoja, yhteistyötahoja ja rahoitusmuotoja. Maisema-arvojen seurannalle ja hoidon toteutukselle on hahmoteltu malli, jossa vastuu jakautuu eri toimijatahoille. Julkaisussa esitellään myös käytännön maisemanhoitotöistä saatuja kokemuksia. Selvitys sisältää hahmotelman Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen perustamispäätökseksi.
  • Salomaa, Lasse (2003)
    Tutkielmassa tarkastellaan Kauhajoen kaupungin hallinto-organisaation toimintaa tulosjohtamisen näkökulmasta käsin. Tulosjohtaminen on yksi julkisen hallinnon keskeisimmistä johtamismenetelmistä. Sitä on sovellettu myös kuntatasolla noin viimeisen 15:sta vuoden ajan, ja myös Kauhajoella sen periaatteita on ainakin osittain ollut käytössä vapaakuntakokeiluun osallistumisesta lähtien. Tarkoituksena on selvittää onko Kauhajoella edellytyksiä ottaa käyttöön tulosjohtamisen periaatteiden mukainen johtamistapa, ja mitkä seikat saattavat olla sen esteenä. Keskeinen lähtökohta on organisaation jakaminen kahteen osaan; luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, eli pääätäntävaltaan ja toimeenpanevaan valtaan. Tutkimus kohdistuu kaupungin varsinaiseen hallinto-organisaatioon, eikä kata toimeenpanevissa tehtävissä työskenteleviä. Tutkimus rakentuu tulosjohtamisen teorialle, jonka kehitystausta selvitetään. Teoriaosuudessa luodaan aikaisemman tutkimuksen perustalta tulosjohtamisen toteuttamisen teoreettiset edellytykset julkisessa hallinnossa, huomioiden kunnalliset erityisvaaatimukset. Näiden edellytysten perustalta toteutetaan kaksivaiheinen empiirinen analyysi. Ensin analysoidaan niiden kaupungin asiakirjojen sisältöä, joilla on merkitystä kaupungin johtamiselle. Näistä tärkeimpiä ovat kaupungin hallintosäännöt ja talousarvio. Analyysin toinen osuus on kyselylomaketutkimukseen perustuva, ja siinä kartoitetaan asenteita tulosjohtamisen menetelmiä kohtaan vertailemalla viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden mielipiteitä. Kaksivaiheisella analyysillä pyritään tuomaan esiin organisaation toiminta kokonaisuudessaan. Myös organisaation rakenteelliset edellytykset huomioidaan. Tutkimus osoittaa, että Kauhajoella ei tällä hetkellä ole edellytyksiä tulosjohtamisen toteuttamiseen. Tmä johtuu pää-asiassa organisaation epäselvistä rooleista, sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisen työnjaon mallista. Kauhajoella ei ole voimassa virallisia tulosneuvotteluja ja tulossopimista, jotka ovat toimivan tulosvastuun edellytys. Samalla tutkimuksessa huomataan että virallisten asiakirjojen organisaatiosta luoman kuvan, ja todellisen toiminnan välillä näyttää olevan selviä eroja.Siihen tulisiko hallinto Kauhajoella järjestää tulosjohtamisen menetelmien mukaisesti ei oteta kantaa.