Browsing by Subject "Kenia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Luhtavaara, Antto (2008)
    Tarkastelen tutkimuksessani altistuneen kenialaisen nuoren aikuisen sisäisen semioosin ja kenialaisen yhteiskunnan moninaisten sosiosemioosien suhdetta. Altistunut (“exposed”) tarkoittaa paikallisessa slangissa, shengissä, henkilöä, joka on päässyt kokemaan muunkinlaisia konteksteja kuin vain oman heimonsa ja kotikylänsä. Tarkoitus on selvittää, minkälaiseksi 1980-luvulla syntynyt altistunut kenialainen kokee oman tavoitteellisen toimintansa yhteiskunnassa. Tarkoitus on myös pohtia, miksi nuoret aikuiset haluavat niin kovasti altistua yhä laajempaan kontekstiin ja miten altistuminen vaikuttaa heidän tapaansa hahmottaa maailmaa, muita ihmisiä ja muita tavoitteita. Tein kenttätyöni syys-lokakuussa 2007 Keniassa, Kisumun kaupungissa ja sen lähialueilla. Pääaineistoni koostuu 41:stä keskimäärin tunnin kestäneestä kahdenkeskisestä haastattelusta, jotka kävimme englanniksi. Lisäksi tein lukuisia muita haastatteluja, kävin keskusteluja ja havainnoin yhteiskuntaa. Sain noin puolet haastateltavistani Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kautta. Toisen puolen sain paikallisen Masenon yliopiston luennoitsijoiden avustuksella. Lähestyn sisäistä semioosia teoreettisesti kolmen teoreettisen käsitteen kautta: tavoitteiden, keinojen ja arvojen kudelmana. Margaret S. Archer (2003) kuvaa tavoitteiden merkitystä sisäisessä keskustelussa: kuinka tavoitteet suhtautuvat toisiinsa ja kuinka ne ohjaavat toimijaa? Mikael Leiman (1992, 1994, 2003) ja hänen kollegansa kuvaavat semioottisesti sitä toimijan keinojen repertuaaria, joka muodostuu vuorovaikutuksessa makrotason yhteiskunnan, toisten toimijoiden ja itsensä kanssa. Eero Tarasti (2000, 2004) erottelee analyyttisesti kolmenlaisia arvoja, jotka ovat erottamaton osa koettavien merkkien merkityksiä sisäisessä semioosissa. Hahmotin kentältä kolme analyyttisesti eroteltavaa sosiosemioottista kieltä: heimotradition, paikallisen kristillisyyden ja lokaalin länsimaalaisuuden kielen. Kielet erottuvat toisistaan arvomaailmaltaan, auktoriteeteiltaan ja maantieteellisiltä konteksteiltaan. Kielet eivät juurikaan sekoitu keskenään, vaan toimija joutuu sitoutumaan eri konteksteissa erilaisiin toimintatapoihin, arvoihin ja uskomuksiin. Kielet eivät myöskään pääse kehittymään avoimesti, koska sisäinen merkitysten avaaminen ja niistä keskusteleminen on mahdotonta. Traditioiden ja kristillisyyden kielissä auktoriteetti on merkitsijä, joka sulkee merkitykset ehdottomiksi. Lokaalissa länsimaalaisuudessa merkitsijää ei ole, mutta myöskään merkityksiä avaavaa keskustelua ei ole olemassa. Paikallinen altistumiseen tähtäävä toimija joutuu suhtautumaan ympäröiviin sosiosemiooseihin strategisesti tai välttelevästi. Kyseenalaistamiseen tai merkityksistä neuvottelemiseen ei ole varaa. Altistuminen on jatkuvaa kilpailua aineellisistä ja informatiivisista resursseista, joita koetaan olevan niukasti. Yhteiskunnan läpäissyt kilpailuajattelu tekee kahden toimijan välisestä luottamuksesta ja avautuvasta läheisyydestä mahdotonta. Altistuminen alistaa kaikki muut tavoitteet odottamaan altistumisen riittävää toteutumista. Se on tavoite, joka merkitsee mielenkiintoisten uusien kokemusten lisäksi valtavaa elintasomuutosta. Tavoitteelliselle toimijalle ei jää vaihtoehtoja.
  • Aroalho, Sari (Helsingin yliopisto, 2021)
    Africa has recently increased its share of the global market, and the continent’s potential has been recognized globally. The continent has experienced a lot of oppression and forced changes in history, and it is currently developing its new identity with relatively young states and its fast-growing population. African Union (AU) is calling pan-African ideology to bring together the African people in their blueprint and master plan Agenda 2063, where the cultural heritage is at the core. Culture is also at the core of the creative economy, and the creative economy's share of the global economy is growing. Due to globalization and digitalization, the knowledge from other cultures is spreading rapidly, which is the basis of a cultural shift both at local and global levels. This research investigated the culture and the creative economy as builders of society in Kenya. Kenya has been very successful in the field of Information and Communications Technology (ICT), the state takes its cultural heritage seriously in its development programs and their focus is especially on the potential of the youth in the creative economy. Kenya has a vast cultural diversity in the state with its officially recognized 44 tribes. This cultural diversity plays a significant role in the creative economy. According to the United Nations Conference on Trade and Development (UNCTAD, 2020), the creative economy has no single meaning, as the concept is constantly evolving. The basic elements of the concept are from human creativity, ideas, and intellectual property, knowledge and technology. The creative industries include such as music, film, video, arts and crafts and performing arts. These elements are the basis of the creative economy, in addition, they have a significant commercial and cultural value. The research was conducted in Kenya during January and February 2021, and the data was collected from two main geographical research areas, the city of Nairobi and Taita-Taveta County. The geographical research areas were chosen by their cultural diversity, the creative economy and their urban and rural statuses. Nairobi has a classification of a creative city where the digital creative economy is booming, and the city is attracting people around East Africa. Taita-Taveta respectively is a rural county near the Kenyan coast, where the creative economy is mainly in the traditional form, for example, crafting and basket making. The research combined the elements from the ethnographical, hermeneutical and critical approaches by using unstructured, structured interviews and observation, as the methods combined qualitative methods with numerical data. The results show that the culture and the creative economy do build the society in Kenya. It is seen in each level of society, for example, among the families, tribes, counties and even the government. Each level influences and controls the way culture and the creative economy build the society in Kenya. The meaning of the community arose in culture and the creative economy shifts, as they provide help in the mitigation and adaptation into new situations. With the exponential population growth, the share of the youth is rising, culture and the creative economy have the potential to provide jobs for the youth in the future. There are challenges with culture and the creative economy in Kenya. First, to preserve the cultural diversity in Kenya among the youth. Second, to target the governmental policies to the right actions and towards the right groups, which would then support the sector itself. Due to attitude shifts, the role of the youth is a significant point to consider. Furthermore, there is a vast gap between the government and the community, which causes a lot of harm to the creative economy, as the policies do not support the creative sector. If these significant points are solved, there is a vast potential for the culture and the creative economy to continue building the society in Kenya.
  • Ikäheimo, Helena (Helsingfors universitet, 2011)
    Tutkielma käsittelee naisleskien ja orpojen elämää luo- ja kisii-yhteisöissä Länsi-Kenian maaseudulla. Tarkoituksena on selvittää, kuinka yhteiskunnassa tapahtuvat taloudelliset ja sosiaaliset muutokset ovat vaikuttaneet orpojen ja leskien asemaan patriarkaalisissa yhteisöissä. Tutkielma pyrkii osoittamaan paikallistason muutosten kulttuurisidonnaisuuden erilaisia muutosteemoja tarkastelemalla. Erityisesti on tarkasteltu aids-epidemian ja maapulan vaikutuksia leskien ja orpojen lähisuhteisiin, maankäyttöoikeuksiin ja luojen leviraattisuhteeseen. Tutkielman aineisto koostuu kahden kuukauden kenttätyöjakson aikana tehdyistä haastatteluista ja osallistuvasta havainnoinnista. Kenttätyö on tehty Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ja Kenian Evangelic Lutheran Churchin orpotyöprojektin yhteydessä syksyllä 2007. Aids-epidemian myötä huollettavien määrä maaseutuyhteisöissä on kasvanut. Samanaikaisesti on havaittu, että sukulaisten muodostama turvaverkko on heikentynyt. Turvaverkon heikentyminen liittyy resurssipulaan ja arvojen muutokseen. Lesket ja orvot ovat vaarassa jäädä ilman tarvitsemaansa tukea ja apua. Kisiiden ja luojen sukulaisuusjärjestelmässä naisilla ei ole siskon tai tyttären rooliin liittyviä oikeuksia. Tutkielmasta käy ilmi, että leskien ja orpojen häätäminen kotitiloilta on yleistä, vaikka perinteisesti heidän asemansa maankäyttäjänä on ollut turvattu. Luo-leski saatetaan häätää myös hänen kieltäytyessään leviraattisuhteesta. Häätöjen keskeinen motiivi on saada lesken käytössä ollut maapala miesvainajan sukulaisten haltuun. Häädetyt lesket rinnastuvat Thomas Håkanssonin tutkimiin avoliitosta häädettyihin kisii-naisiin, joita hän nimittää suvuttomiksi naisiksi. Pekka Seppälän tutkimusta luhyoiden sukupolvenvaihdoksista käytetään maankäyttöoikeuksiin liittyvän analyysin pohjana. Luojen leviraattisuhteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia aids-epidemian aikana. Länsi-Kenian aids-tilanne on muuta maata huonompi. Alueen asukkailla on valistuskampanjoiden ansiosta hyvät tiedot sairaudesta, mutta he toimivat usein tämän tiedon vastaisesti. Tutkielman mukaan keskeisin syy näennäiselle välinpitämättömyydelle on leimautumisen pelko. Aidsiin liittyvä stigma on voimakasta ja sen vuoksi tauti pyritään salaamaan mahdollisimman pitkään. Sukulaismiehet kieltäytyvät usein leskenperijän roolista hiv-tartunnan pelossa. Tämä on luonut kysyntää ammattiperijöille, jotka suorittavat seksuaalisia rituaaleja leskille korvausta vastaan. Tutkielmassa esitellään rituaalisen seksin merkitystä luoille ja todetaan sen olevan tärkein syy leviraattikäytännön jatkumiselle. Luo-leskien perinteistä asemaa tarkastellaan Betty Potashin tutkimusten valossa.
  • Kurki, Lea Tuulikki (2004)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Kenian luo-heimon hautajaisia ja seremoniasta avautuvia subjektikäsityksiä sekä niiden muutosta yhteiskunnallisen muutoksen kanssa. Alkusanoissa esimerkkinäni on edesmenneen kenialaisen luo-asianajaja S. M. Otienon hautajaistapaus ja kiista 'modernin' luon oikeasta hautapaikasta. Myös omassa kenttäaineistossani tavoitteenani on ollut tutkia hautajaisten erilaisia subjekteja, vainajia, lähinnä Meyer Fortesin 'sosiaalista persoonaa' koskevan teorian valossa. Meyer Fortesin tutkimat Ghanan tallensit näkivät subjektin osana yhteisöä: sosiaalista persoonaa rakennettiin koko elämän ajan, ihmisten arkisissa teoissa ja toiminnassa. Päämääränä oli sosiaalisen persoonan täydellistyminen: kuolemassa täydellistynyt, lapsia saanut ja yhteisön ihanteita toteuttanut subjekti hyväksyttiin osaksi yhteisön esi-isiä. Yleisemmin teoreettinen keskustelu liittyy afrikkalaisen antropologian ja etenkin siinä vaikuttaneen strukturalistis-funktionalistisen koulukunnan ongelmallisiin käsityksiin subjektista ja sosiaalisesta järjestelmästä. Työni perustuu antropologiseen osallistuvaan havainnointiin ja kenttätyöhön Kenian pääkaupungissa Nairobissa sekä luo-heimon kotiseudulla Luolandissä, Länsi-Keniassa, jossa heimon hautajaiset tavallisesti pidetään. Luolandiin hautaaminen on luoille yksi tärkeimmistä kulttuurisista normeista ja sillä halutaan etsiä yhteisyyttä heimon, suvun ja yksilön välille. Aineisto on koottu pääosin kesän 2002 aikana, mutta materiaalia on kerätty jo vuoden 2000 matkalla Keniaan. Kenttätyöaineisto koostuu nauhoitetuista ja teemoitelluista luojen haastatteluista, tapaustutkimuksista sekä lehdistömateriaalista. Luojen hautajaisistaan käymä väittely on myös osa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua kulttuurisista arvoista ja niiden säilyttämisestä. Pääargumenttini tässä pro gradu -työssä on, että subjektin omavaltainen toiminta ja korostunut toimijuus sosiaalisen ryhmänsä ulkopuolella aiheuttaa ainakin luoilla konflikteja hautajaistilanteessa, jotka yhteisö pyrkii itse hautajaistilanteessa selvittämään. Mielestäni Fortesin 'sosiaalinen persoona' vastaa lähinnä heimon perinteisten kulttuuristen kategorioiden mukaisia arvostuksia, jotka ovat sukupuolittuneita sekä ohjautuvat esimerkiksi subjektin statuksen sekä moraalin arvioinnin kautta. Kuitenkin luoilla kulttuuristen kategorioiden toiselle puolen jää myös erilaisia sosiaalisesta muutoksesta johtuvia välitiloja, joita sosiaalisen persoonan käsitteellä ei voida selventävästi ymmärtää. Näin ollen ainakin luojen kohdalla Meyer Fortesin teoria subjektista jää riittämättömäksi. Yritän tässä työssä tuoda myös luojen subjektiuden muita ulottuvuuksia näkyviin. Sivuan samassa myös muutamia muita afrikkalaiseen subjektikäsitykseen antropologiassa vaikuttaneita muuttuvan subjektin kannalta keskeisiä teorioita, esimerkiksi afrikkalaista filosofiaa, modernisaatioteoriaa ja toimintateoriaa sekä näiden käyttökelpoisuutta omassa aineistossani.
  • Kaarakka, Vesa (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1996)
    Microcatchment water harvesting (MCWH) improved the survival and growth of planted trees on heavy soils in eastern Kenya five to six years after planting. In the best method, the cross-tied furrow microcatchments, the mean annual increments (MAI; based on the average biomass of living trees multiplied by tree density and survival) of the total and usable biomass in Prosopis juliflora were 2787 and 1610 kg ha-1 a-1 respectively, when the initial tree density was 500 to 1667 trees per hectare. Based on survival, the indigenous Acacia horrida, A. mellifera and A. zanzibarica were the most suitable species for planting using MCWH. When both survival and yield were considered, a local seed source of the introduced P. juliflora was superior to all other species. The MAI in MCWH was at best distinctly higher than that in the natural vegetation (163­307 and 66­111 kg ha-1 a-1 for total and usable biomass respectively); this cannot satisfy the fuelwood demand of concentrated populations, such as towns or irrigation schemes. The density of seeds of woody species in the topsoil was 40.1 seeds m-2 in the Acacia-Commiphora bushland and 12.6 seeds m-2 in the zone between the bushland and the Tana riverine forest. Rehabilitation of woody vegetation using the soil seed bank alone proved difficult due to the lack of seeds of desirable species. The regeneration and dynamics of woody vegetation were also studied both in cleared and undisturbed bushland. A sub-type of Acacia-Commiphora bushland was identified as Acacia reficiens bushland, in which the dominant Commiphora species is C. campestris. Most of the woody species did not have even-aged populations but cohort structures that were skewed towards young individuals. The woody vegetation and the status of soil nutrients were estimated to recover in 15­20 years on Vertic Natrargid soils after total removal of above-ground vegetation.
  • Sillfors, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Human trafficking is a fast growing crime and a fundamental offense against human rights. Human trafficking is linked, inter alia, to social, economic and cultural factors; and the impact on individuals, societies and nations is destructive. Trafficking has been studied increasingly in the recent years. Though only few primary research has been conducted of human trafficking in Kenya, where trafficking is a widely spread problem. Furthermore, vulnerability towards human trafficking and reintegration of its victims has been studied more extensively on international level, but the research done on Kenyan context is very limited and the main focus stays on economical factors. Only a few studies have focused on experiences of vulnerability and reintegration of trafficking victims. Therefore, the objective of this research is to provide more information and study the complexity of victims’ experiences by the following research question: What factors former victims of trafficking have experienced as causes to their vulnerability towards trafficking and what difficulties former victims of traf- ficking have faced during their reintegration process after trafficking in Kenya? The aim of this research is to provide information that can be utilized in the development of contra human trafficking programmes in Kenya. This study is a qualitative research. The research material, 12 semi-structured interviews with former victims of human trafficking, was collected during a six-month period in 2015- 2016 in Kenya. The method used for analysing the data was qualitative content analysis. In- tersectionality was also used as an analytical tool. The experiences of vulnerability towards trafficking were mainly in relation to social problems within families, financial difficulties and obligations towards family members. The experiences of reintegration were also hampered by financial difficulties, obligations towards family members and social problems; stigmatization, blame and discrimination. This study suggests dynamics within families and communities, when allied with other factors, may become significant intersectional factors, for individuals, of vulnerability and reintegration. The findings were consistent with previous research, even though the findings cannot be generalized to larger populations. However, this research provides important pieces of information that can be utilized in relating research and in the development of contra trafficking programmes in Kenya.
  • Asikainen, Teena (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkielmassa arvioin Pohjoismaisen puolustusyhteistyön eli NORDEFCO:n Nordic Advisory and Coordination Staff (NACS) -tukiprojektin paikallisen omistajuuden toteutumista. Tarkastelen myös paikallisen omistajuuden vaikutusta tukiprojektin vaikuttavuuteen. Tukiprojekti toteutettiin yhteistyössä Itä-Afrikan alueellisen valmiusjoukon Eastern Africa Standby Forcen (EASF) kanssa vuosina 2009–2019. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka analyysimetodi perustuu sisällönanalyysin sovellettuun käytäntöön. Aineistonkeruumenetelmänä käytän puolestaan teemahaastattelua. Aineisto käsittää kymmenen EASF:n työntekijöiden kanssa tehtyä haastattelua, jotka toteutettiin Keniassa Suomen puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen FINCENT:in loppuraportointimatkan yhteydessä. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimivat paikallinen omistajuus ja erityisesti sen hybridimalli. Työn teoriaosio kattaa erilaiset paikallisen omistajuuden tarkasteluun tarvittavat näkökulmat. Tämän tutkielman johtopäätös on, että paikallinen omistajuus toteutui NACS-tukiprojektissa kohtalaisesti. Myös tukiprojektin vaikuttavuus oli hankalasti hahmotettavista tavoitteista huolimatta kohtalaisen hyvää. Hybridimallin mukainen ulko- ja sisäpuolisten toimijoiden yhteistyöhön perustuva paikallinen omistajuus oli onnistunutta ennen kaikkea pääosin hyvin sujuneen toimijoiden välisen yhteistyön, paikallislähtöisten päätöksentekoprosessien sekä kasvaneen paikallisen kriisinhallintatiedon ja -osaamisen ansiosta. Paikallisen omistajuuden toteutumista sen sijaan vaikeuttivat muun muassa tukiprojektin viitekehyksessä käytetyn paikallisen omistajuuden määritelmän puuttuminen, toimijoiden väliset erimielisyydet tiettyjen aktiviteettien toteuttamisen tärkeydestä sekä EASF:n jäsenmaiden omat haasteet. Lisäksi paikallisten riippuvuus ulkopuolisten toimijoiden taloudellisista resursseista ja tästä aiheutunut vallankäytöllinen epätasapaino haittasivat paikallisen omistajuuden toteutumista. Jatkossa EASF:lle annettavan ulkopuolisen tuen tulisi keskittyä ennen kaikkea sekä kapasiteetinrakennuksen seuraavalle tasolle viemiseen että laajemmin paikallisen omistajuuden vahvistamiseen.
  • Särkilahti, Elisa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Background: In middle-income countries, such as Kenya there are signs of a nutrition transition towards a Western diet. From the public health perspective, it is important to understand the sociodemographic factors behind the whole diet. The nutrition research should therefore focus on the big picture of the diet rather than on the single nutrients. Dietary patterns can be used to explore the whole diet. With data-based dietary patterns, it is possible to investigate which food items are used or disused together. Based on previous studies, the differences in dietary patterns might be explained by sociodemographic factors. However, there are only few studies examining the association between sociodemographic factors and children’s dietary patterns in middle-income countries. Aims: The aim of the study was to investigate what kind of dietary patterns can be recognized among Kenyan children living in Nairobi. Additionally, this study aimed to investigate the association between sociodemographic factors (gender, education, wealth and living area) and dietary patterns. Materials and methods: The data used in this study is from the cross-sectional study of KENFIN-EDURA project. The data was collected with a food frequency questionnaire and background forms. 160 participants were recruited and 149 (93 %) of them completed the questionnaire. The participants were 914-year-olds, of whom 52 % were girls and 48 % were boys. Participants lived in Nairobi, either in a low-income area called Kayole or in a middle-income area called Langata. The participants reported the consumption frequencies of 174 food items, of which 39 were left out from the analyses. The food items that no one or only one person used were left out from the analyses. Also, the food items for which a big variance on reporting was suspected, were left out. The remaining 135 food items were collapsed into 19 food groups. Dietary patterns were formed with principal component analysis, and factor scores for participants for each dietary pattern were calculated. A higher value for factor score indicates a higher correlation between participant’s diet and dietary pattern. The mean factor scores were investigated by t-test for area and gender, and by analysis of variance for parent’s education and household’s wealth. The associations between sociodemographic factors and dietary patterns were examined by linear regression analysis. Finally, the examination was done separately for both areas. Results: Three dietary patterns were recognized, and these explained 36 % of the total variance in food consumption of the study population. The recognized dietary patterns were named based on food items loading most strongly in the patterns. The patterns were labelled 1) snacks, fast food and meat, 2) dairy products and plant protein, and 3) traditional Kenyan. Snacks, fast food and meat and traditional Kenyan dietary patterns were associated to living in Langata. The children from wealthier families scored higher on the dairy products and plant protein dietary pattern. When analyses were done separately for both areas, the only statistically significant result was the positive association between snacks, fast food and meat dietary pattern and wealth in Langata. Conclusions: Three dietary patterns were recognized among Nairobian children and two of these were similar to the patterns recognized in previous studies. One of them included energy-dense foods and meat, and the other plant-based products and dairy products. Living area and wealth appeared to be the most important sociodemographic factors associated with children’s diet. Nevertheless, the association between sociodemographic factors and children’s dietary patterns should be investigated more in order to reduce sociodemographic differences in diets.
  • Hiekkataipale, Anna (Helsingfors universitet, 2014)
    Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää, miten kenialaisesta feministiteologiasta on tullut sellaista kuin se tutkimusajankohtani lopussa, vuonna 2008, on. Vastaan tutkielmassani seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Mikä on ollut lähtökohtana kenialaisen feministiteologian muotoutumiselle? 2. Millainen on ollut afrikkalaisen feministiteologian järjestäytymisprosessi ja miten se on näkynyt kenialaisten feministiteologian työssä? 3. Minkälaisia haasteita kenialaiset feministiteologit ovat nähneet naisten aseman luoneen näiden arkeen tutkimusajankohtana? Tutkimukseni taustaluvussa käsittelen kahta erilaista historiallista prosessia, joilla on ollut olennainen merkitys siinä, miksi, missä ja mitä feministiteologit ovat kirjoittaneet tutkimusajankohtana. Taustaluvun ensimmäisessä osassa hahmotetaan kenialaisen feministiteologian teologinen syntykontekstia erilaisia globaalin etelän teologioita esittelemällä. Toinen prosessi kuvaa Kenian historiaa ja sitoo kenialaisen feministiteologian maantieteelliseen kontekstiin. Analyysini koostuu kolmesta osasta, joista kukin vastaa yhteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäisessä osassa ollaan feministiteologian alkulähteillä ja hahmotetaan sitä, mitkä ovat olleet kenialaisten feministiteologien näkemyksiä naisten asemasta ennen varsinaisen teologian muotoutumista. Analyysin ensimmäisen osan tärkein sisältö on erilaisten traditioiden, perheen ja yhteisön sekä kristinuskon yhteisvaikutuksen kuvaaminen naisen aseman muodostumisen kannalta. Analyysin toisessa osassa tarkastellaan sitä, millaisessa teologisessa viitekehyksessä kenialainen feministiteologia kehittyi naisen aseman juuria etsineestä naisten joukosta kantaaottavaksi, uuteen perinteeseen liittyneeksi teologiaksi. Analyysin kolmas kuvaa sitä, miten kenialainen feministiteologia on toiminut käytännössä tutkimusajankohtana – millaisiin asioihin on otettu kantaa ja miten erilaiset haasteet ovat feministiteologien mukaan näkyneet naisten elämässä Keniassa. Kenialaisen feministiteologian erityispiirteenä on tutkimusajankohtana ollut kriittisyys sekä muutoshakuisuus. Feministiteologit ovat kirjoituksissaan ottaneet kantaa naisten asemaan liittyviin epäkohtiin ja tulkinneet niitä käytännön esimerkkien kautta. Tärkeän painoarvon tutkimuksessa ovat saaneet perheen ja yhteisön vaikutus naisten asemaan Keniassa sekä erilaiset naiseuteen ja seksuaalisuuteen liittyvät teemat. Kenialainen feministiteologia on pyrkinyt tuomaan teologiseen keskusteluun näkökulman, jossa perinteisen ja modernin välinen vuoropuhelu on nostettu tärkeään asemaan vanhojen rakenteiden murtamisessa sekä vastaavasti uudenlaisten rakenteiden luomisessa. Feministiteologien agenda on alusta lähtien ollut selvä: antaa ääni niille, joilta se on otettu pois ja vapauttaa naissukupuoli, erityisesti Afrikassa, kaikenlaisesta sorrosta.
  • Simberg-Koulumies, Nina (Helsingin yliopisto, 2021)
    In the light of increasing socio-ecological crises, there has been a surge in the promotion of, and investments in, renewable energy in the Global South. Previous theories and research, largely framed around conservative and liberal paradigms, have hailed these developments as a breakthrough. Yet, just sustainability theorists have pointed to logically plausible problems in these alternatives, suggesting that they do not go far enough and could, indeed, worsen the present crises. From these critiques, the conservative and liberal advocacy of a shift towards a low-carbon society does not, and cannot, automatically guarantee just sustainabilities. Although controversial, neither conservative, liberal, nor just sustainability theorists have empirically ascertained these claims about the nature of sustainable development. Africa’s largest wind power plant, the Lake Turkana Wind Power (LTWP) project in Kenya, provides a useful case study for this purpose. In addressing this lacuna, this thesis attempts to answer two fundamental questions related to the project. First, which are the dominant discourses on the LTWP project in Kenya? and second, what are the prospects of these discourses to drive just sustainability in Kenya? To address these questions, a range of rich data was collected, consisting of eight semi-structured interviews with key informants in Kenya and Finland, written documents including 12 news and feature articles, two policy documents and one company impact assessment. The data was systematised using critical discourse analysis (CDA) set within a political-economic framework of just sustainabilities in which wind power is dialectically linked to the dominant fossil fuel system built on global inequalities. Based on this methodology, this thesis argues that not only is the LTWP project not regarded as an environmental sustainability initiative, it is mostly understood as satisfying economic needs. More fundamentally, as the LTWP is realised within the dominant capitalist frame, guided by a reliance on market forces, new technologies and a search for new frontiers of capital accumulation, processes that are erected on, and typically drive, local and global inequalities, it does not address wider concerns of inclusion, raised by representatives for local communities in Northern Kenyan in the semi-structured interviews. Analytically, this evidence shows that mainstream conservative and liberal theories of development and energy are insufficient for analysing the transition from fossil to alternative fuels, let alone provide a canvass for a total liberation of the Global South. Clearly, the political economy of LTWP also calls into question the objectives of donor nations involved in the project as financiers. This evidence provides further basis to put the case for understanding alternative energy projects, particularly the LTWP under study, within a much broader framework of alternative, radical theories of just sustainabilities centred on concepts such as just land.
  • Potinkara, Maija; Potinkara, Maija (Helsingin yliopisto, 2021)
    While waste is becoming an increasingly contested issue on a global level due to sustainability concerns, informal waste management, or waste picking, has been a major livelihood around the world for decades. In urban areas of the Global South, the informal sector accounts for 50 to 100 percent of all waste collection. In Kenya, virtually all recycling is done by the informal sector. Despite the significance of the work the informal sector is doing, they are usually stigmatized by the public and disregarded by policymakers. Due to this contradiction, this thesis concentrates on analyzing the construction of the problem of informality in Kenyan waste management policies. The thesis utilizes the ‘What’s the Problem Represented to Be?’ -approach by Carol Bacchi in its analysis. The WPR-approach is a poststructuralist approach to critical policy analysis. Within the context of the approach, the word ‘problem’ does not carry the negative connotations it usually does, as it is merely used to refer to what is intended to be changed through policymaking. The approach consists of six questions that are applied to uncover how we are governed through the way issues are problematized through policy discourse. The WPR-approach views power as productive, and concentrates on how practices and relations produce subjects, objects and places. These practices become explicit through policy analysis. Additional data was retrieved from Kenyan media outlets, as media is another position of power in the context of the WPR-approach. Another additional data source was an individual interview done with a key informant. The theoretical framework of this thesis is based on critical geography, and particularly on the concept of primitive accumulation, originally coined by Karl Marx, and its latter conceptualizations. Through this critical framework, the thesis interrogates how primitive accumulation is sometimes reproduced by the state, through governing (e.g. policymaking), and how the global ideal of development may sometimes be utilized to accommodate market interests. Within this framework, waste is conceptualized as a form of urban commons under contestation. The results of this research indicate that privatization is seen as a solution to inefficiency and sustainability issues in waste management, while informal waste management is not a priority within the political agenda, though the policies include some notions of integrating waste pickers into formal waste management services. The position of waste pickers in the policies is constructed through the problem representations of poor livelihoods, adverse health effects and inefficiency, despite the fact that most recycling in the country is done by the informal sector. Simultaneously, the policies present waste as an underutilized resource in the generation of employment and wealth, especially through incentivizing private sector involvement. The research found some contestations of the position of waste pickers as marginalization in the media in narratives that emphasized the livelihood as a viable option, but the sector is rarely covered by the media. Within the critical framework of this thesis, these results are discussed as a form of primitive accumulation, or accumulation by dispossession, reproduced by the state through policymaking. The underpinnings of this discussion also include the notion of how the global ideal of development is sometimes utilized, in spite of local conditions, to reproduce primitive accumulation, e.g. through appropriating waste as a form of urban commons and creating extremely low-cost idle labor power, while noncapitalist systems and skills are disregarded. Jätehuollosta ja uusiomateriaalista on tulossa enenevässä määrin kiistanalainen aihe globaalilla tasolla kestävyyshaasteiden takia. Samanaikaisesti epävirallinen kierrätys on ollut pitkään merkittävä elinkeino ympäri maailmaa. Globaalin etelän kaupunkialueilla 50-100 prosenttia jätehuollosta toteutetaan epävirallisen sektorin toimesta. Keniassa käytännössä kaikki kierrätys tapahtuu epävirallisen sektorin toimesta. Työn merkittävyydestä huolimatta epäviralliseen jätteiden keräämisen elinkeinoon liitetään usein vahva stigma sekä yhteiskunnan että päättäjien toimesta. Tämän ristiriidan vuoksi tutkielmassa tarkastellaan epävirallisen kierrätyksen elinkeinon ongelmallisuuden diskurssia Kenian jätehuoltopolitiikassa kriittisen analyysin avulla. Tutkielman metodologinen viitekehys perustuu Carol Bacchin kehittämään poststrukturalistiseen diskurssianalyyttiseen lähestymistapaan. Lähestymistapa koostuu kuudesta kysymyksestä, joiden avulla tarkastellaan sitä, miten politiikan kautta rakennetaan ’ongelmia’ ja näiden ongelmien rakentumiseen käytettyjä diskursseja. Lähestymistavan yhteydessä sanaan ’ongelma’ ei liitetä sen tavanomaista kielteistä merkitystä, vaan sillä viitataan asioihin, joita politiikan kautta yritetään muuttaa. Bacchin lähestymistapa näkee vallan toimintana, jonka tarkoituksena on politiikan kautta rakentaa hallitsevaa tietoa, merkityksiä ja subjekteja. Lähestymistavan tarkoituksena on kyseenalaistaa ja purkaa näitä rakennelmia. Politiikkadokumenttien lisäksi tutkielmassa käytettiin lähteinä kenialaisia medialähteitä sekä yhtä avaininformanttihaastattelua. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu kriittiseen maantieteeseen. Viitekehyksen kautta elinkeinon rakentumista politiikkadokumenteissa tarkastellaan erityisesti Karl Marxin alun perin kehittämään primitiivisen akkumulaation käsitteeseen liittyvien nykyteorioiden kautta. Viitekehyksen kautta tarkastellaan myös käsityksiä siitä, miten valtio ja valta tuottavat primitiivistä akkumulaatiota esimerkiksi politiikan kautta. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten käsitystä globaalin kehityksen ihanteesta käytetään joskus markkinoiden hyödyksi. Tutkielman tulosten perusteella on selvää, että politiikan pyrkimyksenä on modernisoida Kenian jätehuolto erityisesti yksityistämisen kautta. Tällä hetkellä lähes kaikki kierrätys Keniassa tapahtuu epävirallisen tahon toimesta, mutta tahon huomioiminen politiikassa on vähäistä, vaikkakin politiikkadokumenteissa on myös viitteitä aikomuksista integroida epävirallinen sektori osaksi virallista jätehuoltojärjestelmää. Vaikka kierrätys Keniassa perustuu epävirallisen sektorin toiminnalle, elinkeino näyttäytyy politiikassa marginalisoitujen ihmisten pienimuotoisena toimintana. Ongelman rakentumista perustellaan politiikassa kehnon elinkeinon, haitallisten terveysvaikutusten ja tehottomuuden diskurssien kautta. Samanaikaisesti jätehuolto ja kierrätys näyttäytyvät politiikkadokumenteissa mahdollisuutena vaurastumiseen ja työllisyyden parantamiseen, ennen kaikkea yksityisen sektorin sitouttamisen kautta. Kenialaisessa mediassa epävirallisen kierrätyksen elinkeinosta puhutaan hyvin vähän, vaikkakin mediassa korostui myös elinkeinon mahdollisuudet toimeentulon kannalta. Tuloksia pohditaan tutkielman kriittisen viitekehyksen kautta primitiivisen akkumulaation muotona, jota valtio tuottaa politiikanteon kautta. Pohdintaa tukee myös käsitys kehityksen globaalista ihanteesta, jota voidaan hyödyntää primitiivisen akkumulaation edistämisessä esimerkiksi yhteiskäytössä olevien resurssien taltiointiin. Samalla prosessi sivuuttaa ei-kapitalistisia taitoja ja järjestelmiä, ja luo reservissä olevaa halpaa työvoimaa.
  • Ruuska, Eeva Maria (Helsingfors universitet, 2012)
    The study contributes to the studies of land cover change and sustainable development in Kenya. It scrutinizes the land use and land cover change (LULCC) and deforestation; forest ecosystem services and vulnerability of natural and human systems; forest management and land tenure; sustainable land management, development and livelihoods; and woodfuel energy in a Kenya and in Africa. It is a case study from Dakatcha Woodland, an un-protected global hotspot for biodiversity adjacent to the Kenyan coast. The local setting of Dakatcha Woodland; the relation of livelihoods, especially charcoal production, to the land cover change; and the environmental and socio-economic impact of land cover change in the study area, are studied in detail. The possibilities to promote sustainable development, livelihoods and ecosystem services in the area are reflected, too. The main objective of this study is to contribute to the planning of sustainable management of land and forests, and sustainable livelihoods of the local population in Dakatcha Woodland. Environment and its change affect biodiversity and ecosystems, and thus ecosystem services that all human beings rely upon. Weakened ecosystem services deteriorate the possibilities to have good living conditions and livelihoods. Dakatcha Woodland is experiencing both environmental and socio-economical problems due to uncontrolled clearance of hilltop Cynometra-Brachylaena forests for agriculture and for charcoal burning to meet the energy demands of both local population as well as to supply the nearby centres and towns. The main underlaying problems are poverty and lack of alternative income generating activities coupled with weak institutional framework and poor land tenure and management system. Drawing from a holistic research epistemology, the study resolves the study objectives with various methods. Remote sensing (RS) and Geographical Information Systems (GIS) provide means to assess the land cover and thus the change in the state of environment. Combined with socio-economic data collected with methods often used in Development Geography they offer ways to assess the poverty-environment linkages and offer data to land and forest resource management planning. This study contributes to the existing local land cover data by analyzing four SPOT satellite images from 2005/06 and 2011, and by forming a supervised land cover classification for those years, thus scrutinizing also the change in land cover. In-situ observation, household questionnaires (90 households were assessed in October 2010) and semi-structured expert interviews (2 from October 2010 and 3 from April 2011), add to literature review in order to reveal the significance of charcoal production to local livelihoods and environment. It was found that more than half of the 90 assessed households are involved in charcoal production which is higher figure than peer studies have suggested, and that the charcoal network is a complex entity that offers income to many, but bears an negative impact on the environment. It was discovered that, like in Kenya, in Dakatcha Woodland, too, the demand for woodfuel (charcoal and fuelwood) is one of the key drivers of deforestation and land degradation. As such, woodfuel energy is a cross-cutting issue, that ties together forest resources, livelihoods and sustainable development, and demands thus further research. The woodland areas are fragmenting and the relevance of the Important Bird Area (IBA) demarcation should be questioned because it was found that the IBA has lost woodland areas to agriculture and to woody vegetation land cover classes from 2005 to 2011. The land and forest management of Dakatcha Woodland must be planned in accordance with all stakeholders in a sustainable manner, drawing from agroforestry and participatory forest management systems, and keeping environmental factors in mind for the relevance of ecosystem services that the environment offers. Sustainable future for Dakatcha Woodland is possible, but changes are needed today.
  • Fredriksson, Marketta (Helsingin yliopisto, 2018)
    The explosion of the international networking and the rapid development of mobile networks challenges the learning process to take place in the Internet. E-learning is a central aspect in the international educational cooperation. Due to the exponential growth of higher education in the developing countries, the quality of education is more important than ever. There is an immediate need for the reliable research evidence for well-designed online education in the developing and politically unstable countries, where the development aid is targeted. The combination of the exponentially increased demand for the higher education and rapid development of mobile technology requires all parties of the co-operation to map out the success factors of online education as well as investments based on research data and training to work in the online environment. In this thesis, the challenges and possibilities of online education in Kenya were mapped out and the results of analysis led to identifying the success factors. The research method was an integrative literature review. The information retrieval covered multiple databases and was carried out extensively with explicitly executed literature searches. The searches from relevant databases were conducted and finally 17 articles were included in the review. The chosen articles for the review were identified on the screening process according to inclusion criteria and analyzed with a theory driven content analysis. The analysis was based on literature related to the current state of the e-learning infrastructure and e-readiness of universities in Kenya. Analysis resulted in five dimensions which contributed the research problem. The analysis highlighted how the technological, operational, pedagogical, social and impact factors were affecting the success. The review exposed the central challenges that should be taken into special consideration, when planning the pedagogical and technical implementation as well as resourcing of the online education projects in eastern Africa. The results can be utilized in the education field in development projects and in planning of international joint degrees. The majority of challenges in the blended learning education are related to scarce resources, the weakness of infrastructure and rapidly growing number of students. In a country like Kenya, it is rough for a university to cope with these challenges alone.
  • Holmström, Anna Maria (2008)
    The aim of this thesis is twofold: to identify the characteristics of Kenyan Maasai women’s vulnerability that make it distinct from the vulnerability of the Maasai men and secondly, the historical analysis of the factors which I argue to have caused the Maasai as a whole to be more vulnerable today. To do this, I use a case study of a 69-household community in Kajiado District Kenya. The case study utilises the fieldwork that was conducted over six months in 2005/2006. The data collection during the fieldwork was done using household interviews, some of which were structured and others semi-structured. The drought at Oltepesi - the case study community - was although a difficult period for the inhabitants – an eye opening experience for the purpose of this study. The statistics of cattle loss, as well as the socio-cultural data, were to my mind the most unique and useful findings in this study. The most useful literature for this study was Being Maasai (Spear & Waller ed 1993) and Aud Talle’s Women at a loss (1988). These provided the study with a historical backdrop as well as the complex nature of pastoralism and Maasai traditions. The thesis analyses the status of Maasai women through the concept of vulnerability, feeding in different aspects that possibly fuel the vulnerability, the whole function of these culminating when natural hazards become as severe as the four-year drought under analysis. The conclusion is that the vulnerability of Kenyan Maasai women is distinctly different from that of men, and as a result, any measures taken to combat it should be gender-sensitive. ............................................. Pro Gradu-työni käsittelee Kenian Maasai-naisten haavoittuvuutta. Tarkastelen sitä, mikä tekee naisten haavoittuvuudesta erilaista verrattuna miesten haavoittuvuuteen, ja sitä miten tämän päivän Maasai-naisten haavoittuvuutta voi ymmärtää historiallisen analyysin kautta. Pro Gradu-työni on tapaustutkimus Oltepesin kylässä, Kenian Kajiadon alueella. Tein tutkimustani varten kenttätyötä Keniassa yhteensä puolen vuoden verran vuosina 2005 ja 2006. Kenttätyön tärkein osa olivat Oltepesiläisten Maasai naisten haastattelut. Oltepesin kuiva kausi oli kyläläisille uuvuttava kokemus. Tutkijalle se oli avartavaa ja hedelmällistä aikaa. Kentältä keräämäni aineiston pohjalta löytämäni todisteet siitä miten taloudet ovat menettäneet karjaa, on tutkimuksen vahvimpia löydöksiä. Tärkeimmät lähteet keräämäni kenttätyöaineiston lisäksi ovat teokset Being Maasai (Spear & Waller ed 1993), sekä Aud Tallen Women at a loss (1988). Kirjallisuus loi tutkimukselle historiallisen taustan, sekä valoitti Maasaiden monimutkaista paimentolaisuutta ja perinteitä. Pro gradun keskeinen käsite on haavoittuvuus ja sen kehitys. Tutkimus kehittyy siten, että eri luvut lisäävät uuden ulottuvuuden haavoittuvuuden kehitykselle. Tutkimukseni funktio kulminoituu siihen, kun haavoittuvuuteen lisätään tapaustutkimuksen kaltainen neljän-vuoden kuivakausi, tai muu luonnonhasardi. Päätelmäni on, että sosiokulttuurisista syistä johtuen Maasai-naisten haavoittuvuus kuivuuden kaltaisen luonnonhasardin edessä on hyvin erilaista miehiin nähden. Tämän pohjalta esitän, että haavoittuvuuden poistamiseen tähtäävien projektien tulisi olla sukupuoli-spesifejä.
  • Kalliola, Ilona (Helsingfors universitet, 2013)
    The thesis is about the landscape ideas of mountain guides on Mount Kenya in central Kenya. The aim of the thesis is to understand how the guides who walk the mountain for a living experience the landscape. The thesis explores theories of landscape as a view, as a way of seeing and phenomenological theories of experiencing landscape. These different perspectives shed light on how the mountain has been conceptualized at different times and by different groups, which all affect the ideas of the guides. The thesis also describes the occupational culture of the guides and trekking on Mount Kenya in detail. Walking as a way of experiencing the landscape is examined theoretically and through ethnographic material. The ethnographic material was gathered during a three-month fieldwork period from May to July 2010 in Kenya. The fieldwork included interviews with mountain guides and participant observation on two treks to the mountain. A phenomenological approach is used in analysing guides’ practices of moving in the landscape. The guides’ landscape ideas are affected by traditional Gikuyu ideas of Mount Kenya, western cultural ideas of climbing and the landscape, as well as their own experiences of moving in the landscape. The Gikuyu ethnic group traditionally saw Mount Kenya as a sacred landscape feature, but it was not traditionally climbed by them. The western appreciation of walking in the landscape and mountaineering has a cultural history that explorers and settlers brought with them, as they named places, formed trails and made maps of the mountain. Western landscape ideas also affected the formation of the national park. In mountaineering, the journey is often as important as arriving. Sacredness on Mount Kenya is today most relevant in the idea of pilgrimage that many tourists have, of a journey in search of transformation. The guides walk and carry for a living and perceive the landscape through constant movement. They have learned to know the routes and landscape in detail. Stories and memories of events on the mountain are tied to the landscape and shared among those who know the mountain. For a guide, Mount Kenya is often sentimentally significant. The mountain is able to encompass varying landscape ideas and the experience of climbing is not the same for everyone.
  • Saarinen, Eveliina (2007)
    The study examines alternative rites of passage (ARPs) which have been created to replace traditional initiation rituals (i.e. female circumcision) in Kenya. The first alternative ritual was arranged by a women's group called the Maendeleo Ya Wanawake Organization in 1996, and since then many other organisations have mimicked them. The central question of this thesis is whether ARPs can be regarded as rites of passage. The question is answered by examining data that compares alternative rituals with traditional initiation rituals. Fieldwork for the study was carried out in Western Kenya in two development projects of a Christian relief and development organisation called World Vision. Most of the material was gathered in a Pokot community in West Pokot District. The main part of the data consists of interviews with project workers and local people, ethnographic observation of rituals, and project documents. The ethnographic material was gathered during a two month period between October and December in 2004. Theoretically, the study relies on anthropological discussion of rituals and what makes them effective. The main theoretical sources consist of classics such as works of Arnold van Gennep, Victor Turner, and Audrey Richards, and later writings on rituals by such anthropologists as Gilbert Lewis, Maurice Bloch, and Catherine Bell. The Pokot girls' initiation ritual has been researched by Elizabeth L. Meyerhoff. The study shows that the objectives of ARPs and traditional initiation rituals are contrary. While the traditional ritual aims at preparing a girl for her new role as a wife and mother, the ARP aims at preventing her from stepping into this role too early. Several aspects demonstrated that ARPs were not understood as a rite of passage by the community. There were, for instance, girls who had participated in the ARP several times. However, the new ritual was still a very popular event and many community members said it supported the work against female circumcisions. This study shows how difficult it is to replace an established ritual with a newly transplanted one, since rituals are interwoven into the whole society and ways of living. Initiation rituals, arranged on the threshold between childhood and adulthood, are particularly difficult to replace, since they are so closely connected to marriage, the foundation of these societies. Marriageability of uncircumcised women, communality of the traditional ritual and its importance as a channel of reciprocity remain issues which have to be addressed in the eradication efforts of female circumcision.