Browsing by Subject "Keski-Pohjanmaa"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Mustikkakangas Kinnula, Lestijärvi Tietokantatunnus: MOR-Y09-026 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2334.03 Alueen pinta-ala: 50,1 ha Korkeus: 173 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 8 m Muodon suhteellinen korkeus: 8 m Moreenimuodostuman sijainti: Mustikkakankaan kumpumoreenialue sijaitsee Kangaskylän länsipuolella Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakuntien rajalla, 7 km Kinnulasta luoteeseen
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Kortekangas - Murennusharju Toholampi Tietokantatunnus: MOR-Y10-006 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 2 Karttalehti: 2341 08 Alueen pinta-ala: 96,7 ha Korkeus: 32,5 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Muodon suhteellinen korkeus: 20 m Moreenimuodostuman sijainti: Kortekankaan alue sijaitsee Toholammin kunnan kaakkoiskulmassa Sykäräisten kylässä noin kilometri Lestijoen uoman itäpuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Oravamaanharju-Vuotinselkä Kannus Tietokantatunnus: MOR-Y10-007 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 2 Karttalehti: 2342.03 Alueen pinta-ala: 246,1 Korkeus: 100 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 12,5 m Muodon suhteellinen korkeus: 12 m Moreenimuodostuman sijainti: Oravamaanharjun-Vuotinselän alue sijaitsee Kannuksen ja Kalajoen kuntien rajalla noin neljä kilometriä Eskolan kylätaajaman pohjoispuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Salakkilammenkangas - Saarenmaa Perho Tietokantatunnus: MOR-Y10-008 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 3 Karttalehti: 2332 07, 2332 08 Alueen pinta-ala: 239,1 ha Korkeus: 185 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Salakkilammenkangas-Saarenmaa sijaitsee Perhon kunnan keskiosassa aivan Hangasnevan - Teerinevan laajan soidensuojelualueen eteläpuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Metsoharju-Korkeakangas Kälviä, Toholampi Tietokantatunnus: MOR-Y10-009 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2341.03 Alueen pinta-ala: 55,4 ha Korkeus: 132 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 12,5 m Muodon suhteellinen korkeus: 12 m Moreenimuodostuman sijainti: Metsoharju-Korkeakangas sijaitsee Kälviän ja Toholammin kuntien rajalla, noin kolme kilometriä Kaustinen-Toholampi-tien (tie numero 63) pohjoispuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Vehkajärvenkangas - Tuohimaa Veteli Tietokantatunnus: MOR-Y10-010 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2332 02 Alueen pinta-ala: 120,3 ha Korkeus: 135 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m Moreenimuodostuman sijainti: Inventoitu alue sijaitsee Vetelin kunnan eteläkärjessä Perhon kunnan rajalla Patanan tekojärven itärannalla
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Jokikangas-Heinistönkangas Himanka, Kannus Tietokantatunnus: MOR-Y10-011 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2413.10 Alueen pinta-ala: 81,4 ha Korkeus: 57,5 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m Moreenimuodostuman sijainti: Jokikangas-Heinistönkangas sijaitsee Himangan kunnan eteläosassa, osittain myös Kannuksen kunnan puolella Oja-Matin kylässä välittömästi Pöntiönjoen pohjoispuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Pakopirtinkangas - Laiskunharju Kälviä Tietokantatunnus: MOR-Y10-012 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 3 Karttalehti: 2324 07 Alueen pinta-ala: 149,6 ha Korkeus: 97,5 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 17,5 m Muodon suhteellinen korkeus: 17,5 m Moreenimuodostuman sijainti: Pakopirtinkangas - Laiskunharju sijaitsee Ullavalta noin kymmenen kilometriä luoteeseen, Ison Pihtinevan eteläosassa
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Kivikkoharju - Koiraharju Lohtaja Tietokantatunnus: MOR-Y10-013 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni (Rogen) Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2342 05 Alueen pinta-ala: 97,1 ha Korkeus: 130 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 12,5 m Muodon suhteellinen korkeus: 12,5 m Moreenimuodostuman sijainti: Kivikkoharju - Koiraharju sijaitsee Lohtajan Alaviirren kylässä, Raippojärvien itäpuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Karjakangas - Palokangas Kannus Tietokantatunnus: MOR-Y10-014 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2324 09, 12 Alueen pinta-ala: 65,2 ha Korkeus: 52,5 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 17,5 m Muodon suhteellinen korkeus: 17,5 m Moreenimuodostuman sijainti: Karjakangas - Palokangas sijaitsee Kannuksen Korvelan kylässä, Lammasojan pohjoispuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Haarahaudankangas - Ketunpesäkangas Halsua, Veteli Tietokantatunnus: MOR-Y10-015 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2341 01 Alueen pinta-ala: 90,1 ha Korkeus: 140 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 12,5 m Muodon suhteellinen korkeus: 12,5 m Moreenimuodostuman sijainti: Haarahaudankangas - Ketunpesäkangas sijaitsee Halsuan Pilvinevan ja Liedesnevan välissä, noin kilometrin Halsuan keskustasta länsi-luoteeseen
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Kotikangas Veteli Tietokantatunnus: MOR-Y10-016 Muodostumatyyppi: Drumliini Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2314 11 Alueen pinta-ala: 31,4 ha Korkeus: 120 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 22,5 m Muodon suhteellinen korkeus: 22,5 m Moreenimuodostuman sijainti: Kotikangas sijaitsee Vetelin Patanan kylässä, Patananjärven luoteispuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2011)
    Vattajanniemi Kokkola Tietokantatunnus: TUU-10-001 Arvoluokka; 1 Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma Pinta-ala: 2027.4 ha Korkeus: 20 m mpy. Karttalehti: 2413.01 Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Karttalehti: 2413.04 Muodon suhteellinen korkeus: 17 m Sijainti: Muodostuma sijaitsee Lohtajan kirkonkylästä luoteeseen, Vattajanniemellä
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2011)
    Laajalahden tuulikerrostumat Kokkola Tietokantatunnus: TUU-10-002 Arvoluokka: 4 Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma Pinta-ala: 74,4 ha Korkeus: 12,5 m mpy. Karttalehti: 2322.10 Alueen suhteellinen korkeus: 12,5 m Muodon suhteellinen korkeus: 7,5 m Sijainti: Muodostuma sijaitsee Kokkolan kaupungin länsipuolella, Öijänjärven makeanvedenaltaan itäpuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2011)
    Hietapakat-Valkeinen Lestijärvi Tietokantatunnus: TUU-10-042 Arvoluokka: 4 Muodostuma: Tuulikerrostuma Pinta-ala: 20,0 ha Korkeus: 169 m mpy. Karttalehti: 2334.03 Alueen suhteellinen korkeus: 11 m Muodon suhteellinen korkeus: 5 m Sijainti: Valkeisenlammen koillispuolella ja länsirannalla, 15 km Lestijärveltä kaakkoon
  • Valpola, Salla; Rankonen, Emmi; Lyytikäinen, Ari; Laxström, Heidi; Auri, Jaakko; Koivisto, Anna-Maria; Antikainen, Merja; Hyvry, Irma; Breilin, Olli; Rämet, Jussi (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2009)
    LSUra 6/2009
    Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista käsittelevä POSKI-projekti oli käynnissä Keski-Pohjanmaan alueella vuosina 2007-2009. Projektin tavoitteena on turvata hyvälaatuisen kiviaineksen saatavuus yhdyskuntarakentamisessa, hyvä laatuisen ja riittävän pohjaveden saatavuus yhdyskuntien vesihuollon käyttöön sekä geologisen luonnon ympäristöarvot. Projektin tuloksena koottua aineistoa sovelletaan Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaavassa sekä maa-aineslupia koskevasa päätöksenteossa. Lopullinen alueiden käytön yhteensovittaminen tapahtuu maakuntakaavassa sekä kuntien yleiskaavoituksessa. Alueella aiemmin tehtyjä selvityksiä täydennettiin kartoittamalla maa- ja kallioperän kiviainesten määrää ja laatua sekä tarkentamalla pohjavesialueiden luokitustietoja maaperä- ja pohjavesitutkimuksin. Lisäksi täydennettiin arvokkaiden harjualueiden selvitystä sekä inventoitiin kallioalueiden luontoarvoja. Keski-Pohjanmaalla on yhteensä 57 vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta (I luokka), joilla muodostuu vuorokaudessa arviolta noin 73 400 m3 vettä. Vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (II luokka) on 13 kpl ja niiden antoisuus noin 10 400 m3/d. Vedenkulutus vuonna 2030 on ennusteen mukaisesti 19 930 m3/d, jolloin n. 24 prosenttia pohjavesivaroista on käytössä. Keski-Pohjanmaan alueella on hiekka- ja soravaroja yhteensä noin 640 milj. kuutiota, josta kiviainesten ottoon soveltuvilla alueilla noin 140 milj. k-m3. Tästä soraa tai murskeeksi soveltuvaa ainesta on noin 15 prosenttia eli noin 21 milj. k-m3. Tutkituista kalliokiviainesalueista 314 osoittautui kiviaineksen ottoon soveltuviksi. Näissä kohteissa on arvion mukaan kalliokiviainesta yhteensä noin 153 milj. k-m3. Kiviainestestien perusteella 7 kohdetta testatuista 23 kohteesta osoittautui I-luokan kiviainekseksi (TIEL 1995). Keski- Pohjanmaan alueella on jäljellä varsin niukasti hiekan ja soran ottamiseen soveltuvia alueita. Tärkeiden ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden ulkopuolelle sijoittuvat muodostumat ovat jo pitkälti ottotoiminnan piirissä tai niiden aines on raekooltaan liian hienoa. Pohjavesialueilla kiviainesten oton esteenä on usein pohjaveden pinnan yläpuolella olevien kerrostumien pienet kerrospaksuudet.Todennäköisesti kiviainesten otto tulee jatkossa siirtymään kasvavassa määrin kalliokiviainekseen ja korvaaviin kiviaineksiin. Koska murskauskelpoinen harjusora on kuitenkin tärkeä raaka-aine mm. betoniteollisuudelle, tulisi hyvälaatuisen soran käyttöä jatkossa ohjata ainoastaan sellaisiin tarkoituksiin, joissa sen saatavuus on keskeistä.
  • Rankonen, Emmi; Hyvönen, Eeva-Maija (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2009)
    LSUra 5/2009
    Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella on selvitetty pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoidon tilaa ja kunnostustarvetta Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit (SOKKA) hakkeessa. Tutkimus on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa valtakunnallista hanketta. Hankkeen tarkoituksena on ollut arvioida etenkin soranottoalueiden kunnostustarvetta, sillä laaja-alaisen maa-ainesten ottamisen lähelle pohjavedenpintaa on todettu lisäävän pohjaveden likaantumisriskiä sekä haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Asianmukaisella jälkihoidolla ja maankäytön ohjauksella on mahdollista vähentää soranoton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen. Soranottoalueet kartoitettiin maastossa, valokuvattiin sekä niiden jälkihoidon tila ja kunnostustarve arvioitiin kunnostustarveluokituksen mukaan. Maastokartoituksen jälkeen alueet rajattiin ArcGIS-paikkatieto-ohjelmalla ja aineistosta laadittiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimialueen kattava paikkatietoaineisto pohjavesialueilla sijaitsevista soranottoalueista. Vuosina 2007-2009 kartoitettiin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien pohjavesialueilta yhteensä 1613 soranottoaluetta. Alueiden yhteen laskettu pinta-ala on noin 2695 hehtaaria. Yleisesti jälkihoidon tila Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialueiden soranottoalueilla on huono. Kartoitetuista soranottoalueista noin kolmasosalle on muodostunut lampi soranoton seurauksena. Etenkin Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkoseudulla lammet ovat yksi erityisongelma pohjaveden laadulle. Kartoitetuista soranottoalueista noin 11 % kunnostustarve arvioitiin suureksi. Suurin kunnostustarve on Pohjanmaan kartoitetuilla soranottoalueilla. Kunnostustarve arvioitiin kohtalaiseksi noin 23 % soranottoalueista. Mahdottomaksi kunnostustarve arvioitiin 13 % alueista. Alue on mahdoton kunnostaa kun alueelle on muodostunut soranoton seurauksena niin suuri lampi, että sen kunnostus ei ole käytännössä kuin taloudellisestikaan mahdollista. Kuitenkin jo pienillä siistimis- ja kunnostustoimenpiteillä voi vaikuttaa positiviisesti vanhan soranottoalueen mahdolliseen jälkikäyttöön ja sen maisemoitumiseen.
  • Ennevaara, Paavo (Suomen metsätieteellinen seura, 1963)