Browsing by Subject "Ki-67"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Wirtz, Ralph M.; Sihto, Harri; Isola, Jorma; Heikkila, Paivi; Kellokumpu-Lehtinen, Pirkko-Liisa; Auvinen, Paivi; Turpeenniemi-Hujanen, Taina; Jyrkkio, Sirkku; Lakis, Sotiris; Schlombs, Kornelia; Laible, Mark; Weber, Stefan; Eidt, Sebastian; Sahin, Ugur; Joensuu, Heikki (2016)
    The biological subtype of breast cancer influences the selection of systemic therapy. Distinction between luminal A and B cancers depends on consistent assessment of Ki-67, but substantial intra-observer and inter-observer variability exists when immunohistochemistry (IHC) is used. We compared RT-qPCR with IHC in the assessment of Ki-67 and other standard factors used in breast cancer subtyping. RNA was extracted from archival breast tumour tissue of 769 women randomly assigned to the FinHer trial. Cancer ESR1, PGR, ERBB2 and MKI67 mRNA content was quantitated with an RT-qPCR assay. Local pathologists assessed ER, PgR and Ki-67 expression using IHC. HER2 amplification was identified with chromogenic in situ hybridization (CISH) centrally. The results were correlated with distant disease-free survival (DDFS) and overall survival (OS). qPCR-based and IHC-based assessments of ER and PgR showed good concordance. Both low tumour MKI67 mRNA (RT-qPCR) and Ki-67 protein (IHC) levels were prognostic for favourable DDFS [hazard ratio (HR) 0.42, 95 % CI 0.25-0.71, P = 0.001; and HR 0.56, 0.37-0.84, P = 0.005, respectively] and OS. In multivariable analyses, cancer MKI67 mRNA content had independent influence on DDFS (adjusted HR 0.51, 95 % CI 0.29-0.89, P = 0.019) while Ki-67 protein expression had not any influence (P = 0.266) whereas both assessments influenced independently OS. Luminal B patients treated with docetaxel-FEC had more favourable DDFS and OS than those treated with vinorelbine-FEC when the subtype was defined by RT-qPCR (for DDFS, HR 0.52, 95 % CI 0.29-0.94, P = 0.031), but not when defined using IHC. Breast cancer subtypes approximated with RT-qPCR and IHC show good concordance, but cancer MKI67 mRNA content correlated slightly better with DDFS than Ki-67 expression. The findings based on MKI67 mRNA content suggest that patients with luminal B cancer benefit more from docetaxel-FEC than from vinorelbine-FEC.
  • Manner, Laura (Helsingin yliopisto, 2015)
    Paksusuolisyöpä on yksi yleisimmistä syöpätyypeistä, ja sen riskin tiedetään olevan yhteydessä joihinkin ravintotekijöihin. Esimerkiksi marjojen, hedelmien ja vihannesten runsas käyttö voi suojata paksusuolisyövältä. Marjojen, niiden sisältämien polyfenoleiden sekä marjoista valmistettujen uutteiden on aiemmin havaittu hillitsevän syöpäsolujen kasvua in vitro -solumalleissa. Kotimaisesta hillasta valmistettua uutetta on kuitenkin tutkittu verrattain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia hillauutteen vaikutusta paksusuolisyövän solujen kasvuun, morfologiaan ja tiettyihin syöpäsensitiivisiin proteiineihin kaksi- ja kolmiulotteisessa soluviljelmässä. Tarkastelun kohteena oli solujen viabiliteetti sekä neljä syövän kehittymiseen yhteydessä olevaa proteiinia: beta-kateniini, E-kadheriini, aktiivinen kaspaasi 3 sekä Ki-67. Koska 3D-solumallia ei vielä ole hyödynnetty HY:n ravitsemustieteen osastolla ravitsemustutkimuksessa, tavoitteena oli myös testata käytössä olleen menetelmän toimivuutta ravinnon yhdisteiden ja syövän yhteyden tutkimisessa. Tutkimuksessa käytettiin ihmisen paksusuolisyövän HCA7-linjan soluja. Altisteena käytetty hillauute oli HY:n elintarvikekemian laboratorion valmistama ja sisälsi 218 µl/ml ellagiinihappoa. Kontrolliliuoksena käytettiin hillauutteen liuotinta dimetyylisulfoksidia (DMSO). Lisäksi kokeet kontrolloitiin näytteillä, joita ei altistettu kummallekaan liuokselle vaan kasvatettiin vastaava aika tavanomaisessa kasvatusliuoksessa. Hillauutteen vaikutusta solujen viabiliteettiin mitattiin MTT-reagenssiin pohjautuvalla solulaskentamenetelmällä. Solujen morfologiassa tapahtuviin syöpäsensitiivisiin proteiineihin liittyviä muutoksia määritettiin vasta-ainespesifisen immunofluoresenssivärjäyksen ja laserkonfokaalimikroskopian avulla. Hillauute ja sen kontrolliliuos DMSO hillitsivät HCA7-solujen kasvua kaksi- ja kolmiulotteisissa malleissa verrattuna soluihin, jotka kasvoivat tavanomaisessa kasvatusliuoksessa. Solujen viabiliteetti oli 30–60 % verrattuna kontrollisoluihin, kun hillauutetta ja DMSO:ta lisättiin elatusaineeseen 75 µl/ml. Viabiliteetissä oli annos-vastesuhde, joka ei ollut lineaarinen. Hillauute lisäsi apoptoosin lisääntymistä ennustavan aktiivisen kaspaasi-3:n sekä soluliitoksissa esiintyvän beta-kateniinin määrää kolmiulotteisessa soluviljelmässä verrattuna DMSO- ja kontrollisoluihin. Muiden tutkittujen syöpäsensitiivisten proteiinien määrissä ei ollut eroja kontrolli- ja uuteviljelmien välillä. Sekä DMSO että hillauute hillitsevät HCA7-solujen kasvua suurina pitoisuuksina. Hillauute vaikuttaisi kuitenkin hillitsevän solujen kasvua lisäämällä apoptoosia, mikä ilmenee kaspaasi-3:n määrän lisääntymisenä hillauutteelle altistuneissa soluissa. Tämän perusteella DMSO:ssa kasvaneet solut kuolivat enemmän nekroosin välityksellä. Hillauutteessa kasvaneissa soluissa beta-kateniini lokalisoitui enemmän solukalvoille, mikä viittaa niiden välisten soluliitosten olleen vahvempia kuin kontrolli- tai DMSO-soluissa.
  • Majala, Susanna; Seppänen, Hanna; Kemppainen, Jukka; Sundström, Jari; Schalin-Jäntti, Camilla; Gullichsen, Risto; Schildt, Jukka; Mustonen, Harri; Vesterinen, Tiina; Arola, Johanna; Kauhanen, Saila (Springer Berlin Heidelberg, 2019)
    Abstract Background Predicting the aggressive behavior of non-functional pancreatic neuroendocrine tumors (NF-PNET) remains controversial. We wanted to explore, in a prospective setting, whether the diagnostic accuracy can be improved by dual-tracer functional imaging 68Ga-DOTANOC and 18F-FDG-PET/CT in patients with NF-PNETs. Methods Thirty-one patients with NF-PNET (90% asymptomatic) underwent PET-imaging with 18F-FDG and 68Ga-DOTANOC, followed by surgery (n = 20), an endoscopic ultrasonography and fine-needle biopsy (n = 2) or follow-up (n = 9). A focal activity on PET/CT greater than the background that could not be identified as physiological activity was considered to indicate tumor tissue. The imaging results were compared to histopathology. The mean follow-up time was 31.3 months. Results Thirty-one patients presented a total of 53 lesions (40 histologically confirmed) on PET/CT. Thirty patients had a 68Ga-DOTANOC-positive tumor (sensitivity 97%) and 10 patients had an 18F-FDG-positive tumor. In addition, one 68Ga-DOTANOC-negative patient was 18F-FDG-positive. 18F-FDG-PET/CT was positive in 19% (3/16) of the G1 tumors, 63% (5/8) of the G2 tumors and 1/1 of the well-differentiated G3 tumor. 68Ga-DOTANOC-PET/CT was positive in 94% of the G1 tumors, 100% of the G2 tumors and 1/1 of the well-differentiated G3 tumor. Two out of six (33%) of the patients with lymph node metastases (LN+) were 18F-FDG-positive. The 18F-FDG-PET/CT correlated with tumor Ki-67 (P = 0.021). Further, the Krenning score correlated with tumor Ki-67 (P = 0.013). 18F-FDG-positive tumors were significantly larger than the 18F-FDG-negative tumors (P = 0.012). 18F-FDG-PET/CT showed a positive predictive value of 78% in the detection of potentially aggressive tumors (G2, G3, or LN + PNETs); the negative predictive value was 69%. Conclusions 18F-FDG-PET/CT is useful to predict tumor grade but not the LN+ of NF-PNETs. Patients with 18F-FDG-avid NF-PNETs should be referred for surgery. The 68Ga-DOTANOC-PET/CT also has prognostic value since the Krenning score predicts the histopathological tumor grade. Trial registration The study has been registered at ClinicalTrials.gov; Non-functional Pancreatic NET and PET imaging, NCT02621541.