Browsing by Subject "Kieliteknologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Narkevich, Dmitry (Helsingin yliopisto, 2021)
    Hypernymy is a relationship between two words, where the hyponym carries a more specific meaning, and entails a hypernym that carries a more general meaning. A particular kind of verbal hypernymy is troponymy, where troponyms are verbs that encode a particular manner or way of doing something, such as “whisper” meaning “to speak in a quiet manner”. Recently, contextualized word vectors have emerged as a powerful tool for representing the semantics of words in a given context, in contrast to earlier static embeddings where every word is represented by a single vector regardless of sense. BERT, a pre-trained language model that uses contextualized word representations, achieved state of the art performance on various downstream NLP tasks such as question answering. Previous research identified knowledge of scalar adjective intensity in BERT, but not systematic knowledge of nominal hypernymy. In this thesis, we investigate systematic knowledge of troponymy and verbal hypernymy in the base English version of BERT. We compare the similarity of vector representations for manner verbs and adverbs of interest, to see if troponymy is represented in the vector space. Then, we evaluate BERT’s predictions for cloze tasks involving troponymy and verbal hypernymy. We also attempt to train supervised models to probe vector representations for this knowledge. Lastly, we perform clustering analyses on vector representations of words in hypernymy pairs. Data on troponymy and hypernymy relationships is extracted from WordNet and HyperLex, and sentences containing instances of the relevant words are obtained from the ukWaC corpus. We were unable to identify any systematic knowledge about troponymy and verb hypernymy in BERT. It was reasonably successful at predicting hypernyms in the masking experiments, but a general inability to go in the other direction suggests that this knowledge is not systematic. Our probing models were unsuccessful at recovering information related to hypernymy and troponymy from the representations. In contrast with previous work that finds type-level semantic information to be located in the lower layers of BERT, our cluster-based analyses suggest that the upper layers contain stronger or more accessible representations of hypernymy.
  • China-Kolehmainen, Elena (Helsingin yliopisto, 2021)
    Computer-Assisted Language Learning (CALL) is one of the sub-disciplines within the area of Second Language Acquisition. Clozes, also called fill-in-the-blank, are largely used exercises in language learning applications. A cloze is an exercise where the learner is asked to provide a fragment that has been removed from the text. For language learning purposes, in addition to open-end clozes where one or more words are removed and the student must fill the gap, another type of cloze is commonly used, namely multiple-choice cloze. In a multiple-choice cloze, a fragment is removed from the text and the student must choose the correct answer from multiple options. Multiple-choice exercises are a common way of practicing and testing grammatical knowledge. The aim of this work is to identify relevant learning constructs for Italian to be applied to automatic exercises creation based on authentic texts in the Revita Framework. Learning constructs are units that represent language knowledge. Revita is a free to use online platform that was designed to provide language learning tools with the aim of revitalizing endangered languages including several Finno-Ugric languages such as North Saami. Later non-endangered languages were added. Italian is the first majority language to be added in a principled way. This work paves the way towards adding new languages in the future. Its purpose is threefold: it contributes to the raising of Italian from its beta status towards a full development stage; it formulates best practices for defining support for a new language and it serves as a documentation of what has been done, how and what remains to be done. Grammars and linguistic resources were consulted to compile an inventory of learning constructs for Italian. Analytic and pronominal verbs, verb government with prepositions, and noun phrase agreement were implemented by designing pattern rules that match sequences of tokens with specific parts-of-speech, surfaces and morphological tags. The rules were tested with test sentences that allowed further refining and correction of the rules. Current precision of the 47 rules for analytic and pronominal verbs on 177 test sentences results in 100%. Recall is 96.4%. Both precision and recall for the 5 noun phrase agreement rules result in 96.0% in respect to the 34 test sentences. Analytic and pronominal verb, as well as noun phrase agreement patterns, were used to generate open-end clozes. Verb government pattern rules were implemented into multiple-choice exercises where one of the four presented options is the correct preposition and the other three are prepositions that do not fit in context. The patterns were designed based on colligations, combinations of tokens (collocations) that are also explained by grammatical constraints. Verb government exercises were generated on a specifically collected corpus of 29074 words. The corpus included three types of text: biography sections from Wikipedia, Italian news articles and Italian language matriculation exams. The last text type generated the most exercises with a rate of 19 exercises every 10000 words, suggesting that the semi-authentic text met best the level of verb government exercises because of appropriate vocabulary frequency and sentence structure complexity. Four native language experts, either teachers of Italian as L2 or linguists, evaluated usability of the generated multiple-choice clozes, which resulted in 93.55%. This result suggests that minor adjustments i.e., the exclusion of target verbs that cause multiple-admissibility, are sufficient to consider verb government patterns usable until the possibility of dealing with multiple-admissible answers is addressed. The implementation of some of the most important learning constructs for Italian resulted feasible with current NLP tools, although quantitative evaluation of precision and recall of the designed rules is needed to evaluate the generation of exercises on authentic text. This work paves the way towards a full development stage of Italian in Revita and enables further pilot studies with actual learners, which will allow to measure learning outcomes in quantitative terms
  • An, Yu (Helsingin yliopisto, 2020)
    Maps of science, or cartography of scientific fields, provide insights into the state of scientific knowledge. Analogous to geographical maps, maps of science present the fields as positions and show the paths connecting each other, which can serve as an intuitive illustration for the history of science or a hint to spot potential opportunities for collaboration. In this work, I investigate the reproducibility of a method to generate such maps. The idea of the method is to derive representations representations for the given scientific fields with topic models and then perform hierarchical clustering on these, which in the end yields a tree of scientific fields as the map. The result is found unreproducible, as my result obtained on the arXiv data set (~130k articles from arXiv Computer Science) shows an inconsistent structure from the one in the reference study. To investigate the cause of the inconsistency, I derive a second set of maps using the same method and an adjusted data set, which is constructed by re-sampling the arXiv data set to a more balanced distribution. The findings show the confounding factors in the data cannot account for the inconsistency; instead, it should be due to the stochastic nature of the unsupervised algorithm. I also improve the approach by using ensemble topic models to derive representations. It is found the method to derive maps of science can be reproducible when it uses an ensemble topic model fused from a sufficient number of base models.
  • Svärd, Saana; Alstola, Tero; Jauhiainen, Heidi; Sahala, Aleksi; Linden, Krister (Brill, 2021)
    Culture and History of the Ancient Near East
  • Nyholm, Sabine (Helsingin yliopisto, 2020)
    Universella meningsrepresentationer och flerspråkig språkmodellering är heta ämnen inom språkteknologi, specifikt området som berör förståelse för naturligt språk (natural language understanding). En meningsinbäddning (sentence embedding) är en numerisk skildring av en följd ord som motsvaras av en hel fras eller mening, speficikt som ett resultat av en omkodare (encoder) inom maskininlärning. Dessa representationer behövs för automatiska uppgifter inom språkteknologi som kräver förståelse för betydelsen av en hel mening, till skillnad från kombinationer av enskilda ords betydelser. Till sådana uppgifter kan räknas till exempel inferens (huruvida ett par satser är logiskt anknutna, natural language inference) samt åsiktsanalys (sentiment analysis). Med universalitet avses kodad betydelse som är tillräckligt allmän för att gynna andra relaterade uppgifter, som till exempel klassificering. Det efterfrågas tydligare samförstånd kring strategier som används för att bedöma kvaliteten på dessa inbäddningar, antingen genom att direkt undersöka deras lingvistiska egenskaper eller genom att använda dem som oberoende variabler (features) i relaterade modeller. På grund av att det är kostsamt att skapa resurser av hög kvalitet och upprätthålla sofistikerade system på alla språk som används i världen finns det även ett stort intresse för uppskalering av moderna system till språk med knappa resurser. Tanken med detta är så kallad överföring (transfer) av kunskap inte bara mellan olika uppgifter, utan även mellan olika språk. Trots att behovet av tvärspråkiga överföringsmetoder erkänns i forskningssamhället är utvärderingsverktyg och riktmärken fortfarande i ett tidigt skede. SentEval är ett existerande verktyg för utvärdering av meningsinbäddningar med speciell betoning på deras universalitet. Syftet med detta avhandlingsprojekt är ett försök att utvidga detta verktyg att stödja samtidig bedömning på nya uppgifter som omfattar flera olika språk. Bedömningssättet bygger på strategin att låta kodade meningar fungera som variabler i så kallade downstream-uppgifter och observera huruvida resultaten förbättras. En modern mångspråkig modell baserad på så kallad transformers-arkitektur utvärderas på en etablerad inferensuppgift såväl som en ny känsloanalyssuppgift (emotion detection), av vilka båda omfattar data på en mängd olika språk. Även om det praktiska genomförandet i stor utsträckning förblev experimentellt rapporteras vissa tentativa resultat i denna avhandling.
  • Jauhiainen, Tommi (Helsingin yliopisto, 2019)
    This work investigates the task of identifying the language of digitally encoded text. Automatic methods for language identification have been developed since the 1960s. During the years, the significance of language identification as an important preprocessing element has grown at the same time as other natural language processing systems have become mainstream in day-to-day applications. The methods used for language identification are mostly shared with other text classification tasks as almost any modern machine learning method can be trained to distinguish between different languages. We begin the work by taking a detailed look at the research so far conducted in the field. As part of this work, we provide the largest survey on language identification available so far. Comparing the performance of different language identification methods presented in the literature has been difficult in the past. Before the introduction of a series of language identification shared tasks at the VarDial workshops, there were no widely accepted standard datasets which could be used to compare different methods. The shared tasks mostly concentrated on the issue of distinguishing between similar languages, but other open issues relating to language identification were addressed as well. In this work, we present the methods for language identification we have developed while participating in the shared tasks from 2015 to 2017. Most of the research for this work was accomplished within the Finno-Ugric Languages and the Internet project. In the project, our goal was to find and collect texts written in rare Uralic languages on the Internet. In addition to the open issues addressed at the shared tasks, we dealt with issues concerning domain compatibility and the number of languages. We created an evaluation set-up for addressing short out-of-domain texts in a large number of languages. Using the set-up, we evaluated our own method as well as other promising methods from the literature. The last issue we address in this work is the handling of multilingual documents. We developed a method for language set identification and used a previously published dataset to evaluate its performance.
  • Palma-Suominen, Saara (Helsingin yliopisto, 2021)
    Maisterintutkielma käsittelee monikielistä nimien tunnistusta. Tutkielmassa testataan kahta lähestymistapaa monikieliseen nimien tunnistukseen: annotoidun datan siirtoa toisille kielille, sekä monikielisen mallin luomista. Lisäksi nämä kaksi lähestymistapaa yhdistetään. Tarkoitus on löytää menetelmiä, joilla nimien tunnistusta voidaan tehdä luotettavasti myös pienemmillä kielillä, joilla annotoituja nimientunnistusaineistoja ei ole suuressa määrin saatavilla. Tutkielmassa koulutetaan ja testataan malleja neljällä kielellä: suomeksi, viroksi, hollanniksi ja espanjaksi. Ensimmäisessä metodissa annotoitu data siirretään kieleltä toiselle monikielisen paralleelikorpuksen avulla, ja näin syntynyttä dataa käytetään neuroverkkoja hyödyntävän koneoppimismallin opettamiseen. Toisessa metodissa käytetään monikielistä BERT-mallia. Mallin koulutukseen käytetään annotoituja korpuksia, jotka yhdistetään monikieliseksi opetusaineistoksi. Kolmannessa metodissa kaksi edellistä metodia yhdistetään, ja kieleltä toiselle siirrettyä dataa käytetään monikielisen BERT-mallin koulutuksessa. Kaikkia kolmea lähestymistapaa testataan kunkin kielen annotoidulla testisetillä, ja tuloksia verrataan toisiinsa. Metodi, jossa rakennettiin monikielinen BERT-malli, saavutti selkeästi parhaimmat tulokset nimien tunnistamisessa. Neuroverkkomallit, jotka koulutettiin kielestä toiseen siirretyillä annotaatioilla, saivat selkeästi heikompia tuloksia. BERT-mallin kouluttaminen siirretyillä annotaatioilla tuotti myös heikkoja tuloksia. Annotaatioiden siirtäminen kieleltä toiselle osoittautui haastavaksi, ja tuloksena syntynyt data sisälsi virheitä. Tulosten heikkouteen vaikutti myös opetusaineiston ja testiaineiston kuuluminen eri genreen. Monikielinen BERT-malli on tutkielman mukaan testatuista parhaiten toimiva metodi, ja sopii myös kielille, joilla annotoituja aineistoja ei ole paljon saatavilla.
  • Vahtola, Teemu (Helsingin yliopisto, 2020)
    Modernit sanaupotusmenetelmät, esimerkiksi Word2vec, eivät mallinna leksikaalista moniselitteisyyttä luottaessaan kunkin sanan mallinnuksen yhden vektorirepresentaation varaan. Näin ollen leksikaalinen moniselitteisyys aiheuttaa ongelmia konekääntimille ja voi johtaa moniselitteisten sanojen käännökset usein harhaan. Työssä tarkastellaan mahdollisuutta mallintaa moniselitteisiä sanoja merkitysupotusmenetelmän (sense embeddings) avulla ja hyödynnetään merkitysupotuksia valvomattoman konekäännösohjelman (unsupervised machine translation) opetuksessa kieliparilla Englanti-Saksa. Siinä missä sanaupotusmenetelmät oppivat yhden vektorirepresentaation kullekin sanalle, merkitysupotusmenetelmän avulla voidaan oppia useita representaatioita riippuen aineistosta tunnistettujen merkitysten määrästä. Näin ollen yksi valvomattoman konekääntämisen perusmenetelmistä, sanaupotusten kuvaus joukosta lähde- ja kohdekielten yksikielisiä vektorirepresentaatioita jaettuun kaksikieliseen vektoriavaruuteen, voi tuottaa paremman kuvauksen, jossa moniselitteiset sanat mallintuvat paremmin jaetussa vektoriavaruudessa. Tämä mallinnustapa voi vaikuttaa positiivisesti konekäännösohjelman kykyyn kääntää moniselitteisiä sanoja. Työssä merkitysupotusmalleja käytetään saneiden alamerkitysten yksiselitteistämiseen, ja tämän myötä jokainen konekäännösmallin opetusaineistossa esiintyvä sane annotoidaan merkitystunnisteella. Näin ollen konekäännösmalli hyödyntää sanaupotusten sijaan merkitysupotuksia oppiessaan kääntämään lähde- ja kohdekielten välillä. Työssä opetetaan tilastollinen konekäännösmalli käyttäen tavanomaista sanaupotusmenetelmää. Tämän lisäksi opetetaan sekä tilastollinen että neuroverkkokonekäännösmalli käyttäen merkitysupotusmenetelmää. Aineistona työssä käytetään WMT-14 News Crawl -aineistoa. Opetettujen mallien tuloksia verrataan aiempaan konekäännöstutkimuksen automaattisessa arvioinnissa hyvin menestyneeseen tilastolliseen konekäännösmalliin. Lisäksi työssä suoritetaan tulosten laadullinen arviointi, jossa keskitytään yksittäisten moniselitteisten sanojen kääntämiseen. Tulokset osoittavat, että käännösmallit voivat hyötyä merkitysupotusmenetelmästä. Tarkasteltujen esimerkkien perusteella merkitysupotusmenetelmää hyödyntävät konekäännösmallit onnistuvat kääntämään moniselitteisiä sanoja sanaupotusmenetelmää hyödyntävää mallia tarkemmin vastaamaan referenssikäännöksissä valittuja käännöksiä. Näin ollen laadullisen arvioinnin kohdistuessa yksittäisten moniselitteisten sanojen kääntämiseen, merkitysupotusmenetelmästä näyttää olevan hyötyä konekäännösmallien opetuksessa.
  • Aunimo, Lili (Helsingfors universitet, 2002)
  • Leal, Rafael (Helsingin yliopisto, 2020)
    In modern Natural Language Processing, document categorisation tasks can achieve success rates of over 95% using fine-tuned neural network models. However, so-called "zero-shot" situations, where specific training data is not available, are researched much less frequently. The objective of this thesis is to investigate how pre-trained Finnish language models fare when classifying documents in a completely unsupervised way: by relying only on their general "knowledge of the world" obtained during training, without using any additional data. Two datasets are created expressly for this study, since labelled and openly available datasets in Finnish are very uncommon: one is built using around 5k news articles from Yle, the Finnish Broacasting Company, and the other, 100 pieces of Finnish legislation obtained from the Semantic Finlex data service. Several language representation models are built, based on the vector space model, by combining modular elements: different kinds of textual representations for documents and category labels, different algorithms that transform these representations into vectors (TF-IDF, Annif, fastText, LASER, FinBERT, S-BERT), different similarity measures and post-processing techniques (such as SVD and ensemble models). This approach allows for a variety of models to be tested. The combination of Annif for extracting keywords and fastText for producing word embeddings out of them achieves F1 scores of 0.64 on the Finlex dataset and 0.73-0.74 on the Yle datasets. Model ensembles are able to raise these figures by up to three percentage points. SVD can bring these numbers to 0.7 and 0.74-0.75 respectively, but these gains are not necessarily reproducible on unseen data. These results are distant from the ones obtained from state-of-the-art supervised models, but this is a method that is flexible, can be quickly deployed and, most importantly, do not depend on labelled data, which can be slow and expensive to make. A reliable way to set the input parameter for SVD would be an important next step for the work done in this thesis.
  • De Bluts, Thomas (Helsingin yliopisto, 2021)
    Graph databases are an emerging technology enticing more and more software architects every day. The possibilities they offer to concretize data is incomparable to what other databases can do. They have proven their efficiency in certain domains such as social network architecture where relational data can be structured in a way that reflects reality better than what Relational Databases could provide. Their usage in linguistics has however been very limited, nearly inexistent, regardless of the countless times where linguists could make great use of a graph. This paper aims to demonstrate some of the use cases where graph databases could be of help to computational linguistics. For all these reasons, this thesis focuses on practical experiments where a Graph Database (in this case, Neo4j) is used to test its capabilities to serve linguistic data. The aim was to give a general starting point for further research on the topic. Two experiments are conducted, one with a continuous flow of relational textual data and one with a static corpus data based on the Universal Dependencies Treebanks. Queries are then performed against the database and the retrieval performances are evaluated. User-friendliness of the tools are also taken into account for the evaluation.
  • Malm, Karri (Helsingfors universitet, 2010)
    Tämä tutkielma käsittelee World Wide Webin sisältämien verkkosivujen sisältöjen käyttöä korpusmaisesti kielitieteellisenä tutkimusaineistona. World Wide Web sisältää moninkertaisesti enemmän tekstiä kuin suurimmat olemassa olevat perinteiset tekstikorpukset, joten verkkosivuilta voi todennäköisesti löytää paljon esiintymiä sellaisista sanoista ja rakenteista, jotka ovat perinteisissä korpuksissa harvinaisia. Verkkosivuja voidaan käyttää aineistona kahdella eri tavalla: voidaan kerätä satunnainen otos verkkosivuista ja luoda itsenäinen korpus niiden sisällöistä, tai käyttää koko World Wide Webiä korpuksena verkkohakukoneiden kautta. Verkkosivuja on käytetty tutkimusaineistona monilla eri kielitieteen aloilla, kuten leksikograafisessa tutkimuksessa, syntaktisten rakenteiden tutkimuksessa, pedagogisena materiaalina ja vähemmistökielten tutkimuksessa. Verkkosivuilla on perinteisiin korpuksiin verrattuna useita haitallisia ominaisuuksia, jotka pitää ottaa huomioon, kun niitä käytetään aineistona. Kaikki sivut eivät sisällä kelvollista tekstiä, ja sivut ovat usein esimerkiksi HTML-muotoisia, jolloin ne pitää muuttaa helpommin käsiteltävissä olevaan muotoon. Verkkosivut sisältävät enemmän kielellisiä virheitä kuin perinteiset korpukset, ja niiden tekstityypit ja aihepiirit ovat runsaslukuisempia kuin perinteisten korpusten. Aineiston keräämiseen verkkosivuilta tarvitaan tehokkaita ohjelmatyökaluja. Näistä yleisimpiä ovat kaupalliset verkkohakukoneet, joiden kautta on mahdollista päästä nopeasti käsiksi suureen määrään erilaisia sivuja. Näiden lisäksi voidaan käyttää erityisesti kielitieteellisiin tarpeisiin kehitettyjä työkaluja. Tässä tutkielmassa esitellään ohjelmatyökalut WebCorp,, BootCaT ja Web as Corpus Toolkit, joiden avulla voi hakea aineistoa verkkosivuilta nimenomaan kielitieteellisiin tarkoituksiin.