Browsing by Subject "Kiina"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 59
  • Salmi, Henriika (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kiinnostus arktisia alueita kohtaan on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Ilmastonmuutoksen eteneminen on aiheuttanut maailmanlaajuista huolta, mutta myös lisännyt mahdollisuuksia hyödyntää aluetta taloudellisesti. Jäätiköiden sulaminen ja muut arktisen alueen ympäristömuutokset mahdollistavat merenalaisten öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämisen sekä arktisten merireittien avaamisen. Suomen ja Venäjän kaltaisten arktisten maiden lisäksi myös ei-arktiset maat, kuten Kiina ja Japani, ovat viime vuosina julkaisseet omat arktista aluetta koskevat strategiansa. Tutkielmassani tarkastelen Kiinan ja Japanin arktisen alueen politiikkaa diskurssianalyysin keinoin. Tarkoituksenani on selvittää, millaisia merkityksiä arktinen alue saa Kiinan ja Japanin arktisissa diskursseissa ja miten maat rakentavat itselleen identiteettiä ja legitimiteettiä arktisina toimijoina. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen kehittämään poststrukturalistiseen diskurssiteoriaan. Teoriassa keskeistä on oletus siitä, että diskurssit sekä kuvaavat että rakentavat sosiaalista todellisuutta. Tarkastelen tutkimuksessani myös fantasian roolia Kiinan ja Japanin arktisessa diskurssissa. Tämä analyysi perustuu Jason Glynosin ja David Howarthin käsitteeseen fantasmaattisista logiikoista (logics of the fantasmatic). Tutkielma on vertaileva tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu englanninkielisistä Kiinan ja Japanin arktista politiikkaa käsittelevistä puheista, lausunnoista, asiakirjoista ja muista poliittisista teksteistä. Kaikki tekstit ovat valtiollisten tahojen tuottamia ja edustavat maiden virallista linjaa globaalissa arktisessa diskurssissa. Tekstit sijoittuvat aikavälille 2010–2018. Tuloksista käy ilmi, että Kiinan ja Japanin arktisissa diskursseissa on paljon yhtymäkohtia. Kansainvälinen yhteistyö, tiede ja ympäristö esiintyvät teemoina molemmissa diskursseissa, joskin eri painotuksin. Yhteneväisyyksien ohella analyysi paljastaa myös ainutlaatuisia piirteitä maiden diskursseista. Näistä merkittävimpiin lukeutuu fantasian rooli Kiinan keskeisenä diskursiivisena strategiana sekä Japanin identiteetti merten suurvaltana ja tieteen edelläkävijänä.
  • Europaeus, Otto Erik Johannes (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan miten ja mihin sävyyn kiinalaisista, Kiinasta ja boksarikapinasta kirjoitettiin 1900-luvun vaihteen autonomian ajan Suomessa. Tämän ohella tutkimus tarkastelee sitä, miten oman aikansa suomalainen media määritteli toisenlaisuutta Kiinan esimerkin kautta. Tutkielma luo boksarikapinan esimerkin kautta pohjan Suomen ja Kiinan välisten suhteiden tarkastelulle tutkimalla eri julkisuuksien linjoja edustaneita suomalaisia sanomalehtiä. Sanomalehtien tutkimusta lähestytään ylikansallisen historiankirjoituksen tutkimusotteen avulla. Tutkimus hyödyntää erityisesti Pierre-Yves Saunierin esittämiä mietintöjä tarkastellessaan sitä, miten 1900-luvun vaihteen Suomi oli osa globaalia julkisuutta ja mistä Kiinaa koskevat uutiset saapuivat. Tutkimus pureutuu tarkemmin 1900-luvun vaihteen suomalaiseen julkisuuteen tarkastelemalla Hannu Niemisen aikaisempaa tutkimusta autonomisen ajan Suomen julkisuuden rakentumisesta ja Edward Saidin vaikutusvaltaista teosta orientalismista. Tutkimuksen tärkeimmän lähdeaineiston muodostavat Suomen kansalliskirjaston digitaaliset arkistot. Tutkimus kirjoitettiin vuoden 2020 kesällä globaalin COVID-19 viruspandemian aikana, ja siksi tutkimusta tehdessä ei ollut mahdollisuutta hyödyntää itse fyysisiä arkistoja. Toissijaisina lähteinä käytetään itse boksarikapinasta kirjoitettua laajamittaista aikalais- ja tutkimuskirjallisuutta niin yleishistoriallisen katsauksen luomiseksi kuin sanomalehtien uutisten paikkansapitävyyden varmistamiseksi. Keskeisenä tutkimustuloksena esitetään, että 1900-luvun suomalainen media suhtautui myöhäisen Qing-dynastian Kiinaan ja sen asukkaisiin väheksyvästi. Svekomaaninen sanomalehdistö painotti uutisissaan boksareiden kukistamisen ja järjestyksen palauttamisen tärkeyttä. Vanhasuomalainen sanomalehdistö oli jakautunut mielipiteessään Kiinaa kohtaan, mutta syytteli muita Länsimaita boksarikapinan aloittamisesta imperialistisilla teoillaan ja puolusti evankelisluterilaista kristinuskoa. Nuorsuomalainen sanomalehdistö puolestaan puolsi Kiinan jakoa laajempiin etupiirialueisiin ja kirjoitti kiinalaisista kaikista rasistisimmin. Kaikista kolmesta julkisuuden linjasta löytyi myös muutamia sanomalehtiä jotka erosivat näistä linjoista ottamalla kiinalaisten puolen joko osittain tai kokonaan. Svekomaanisten ja fennomaanisten sanomalehtien ohella tutkimus käsittelee myös kahta esimerkkiä Suomen pienestä, virkasäätyläistön julkisuudelle vastakkaisesta julkisuudesta tarkastelemalla Venäjän valtion ja työväenliikkeen omia sanomalehtiä.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 1997)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 1997)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 1997)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 1997)
  • Toivanen, Elina (Helsingfors universitet, 2016)
    Työssä tutkitaan chengyu-idiomien käännöksiä Lu Wenfun Herkkusuu-romaanin suomennoksessa. Kiinalaisiin chengyuihin on kiteytynyt pieneen tilaan paljon kulttuurispesifiä informaatiota, minkä takia ne ovat haastavia kääntää. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia käännösstrategioita chengyuiden kääntämisessä on Herkkusuun suomenoksessa käytetty. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen. Tutkimuksen aineiston muodostavat alkuteoksesta ja suomennoksesta kerätyt 168 idiomaattista chengyuta sekä niiden suomenkieliset käännösvastineet. Käännöstapoja luokittelemalla huomataan, että yleisin käännöstapa on epäidiomaattinen parafraasi (79.2%). Muita käännöstapoja ovat kääntäminen suomenkielisellä idiomilla (13.1%), suora käännös (4.1%) sekä poisto (3.6%). Käännöstavan valintaan vaikuttavat olennaisesti konteksti ja käännöksen skopos. Käännösvastine on useimmiten alkutekstiä semanttisesti läpinäkyvämpi. Puolet (50%) idiomien käännöksistä sisältää osittain samoja leksikaalisia komponentteja alkutekstin kanssa, 5% käännöksistä sisältää likimain samat leksikaaliset komponentit ja 45% täysin erilaiset leksikaaliset komponentit. Aineistossa ei esiinny yhtäkään suoraa käännöstä kiinankielisestä idiomista suomenkieliseen idiomaattiseen ilmaukseen.
  • Shuibo, Pan; Loukola, Erkki (Vesi- ja ympäristöhallitus, National Board of the Waters and the Environment, 1993)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 167
  • Tan, Shuo (Sibelius-Akatemia, 2014)
    Finland and China have greatly enhanced their bilateral cooperation in the cultural field since the Shanghai World EXPO 2010. By now, as China becomes more and more culturally open to the world, the future of the Sino-Finnish cultural cooperation is believed to be promising as well. This research probes the Sino-Finnish cultural cooperation from a cultural perspective, in which not only the Finnish and the Chinese cultures are analysed and compared, but the influence of the cultural differences in the cooperation are also evaluated and studied. Furthermore, feasible solutions to the cultural clashes are summarized with the hope of guiding the western arts managers make practical strategies. It is revealed that Hofstede's four cultural dimensions are detectable in the Sino-Finnish cultural cooperation, although they are not fully in consistence with the theoretical measurement in the scale of difference-making. Besides, five aspects which can be affected by the cultural differences in the course of the cooperation are generalized from the collected cultural issues. In addition to the empirical findings, questions on the national culture dimension theory are also raised as an attempt to stimulate further discussions on how to perceive the East and the West from a broader and deeper view particularly in the realm of arts management.
  • Sinkkonen, Elina (2008)
    Pro gradu -työni on teoriapohjainen empiirinen tutkimus kiinalaisten yliopisto-opiskelijoiden kansallisen identiteetin rakentumisesta. Materiaali on kerätty kolmesta yliopistosta Pekingistä vuonna 2007, ja se muodostuu kyselytutkimuksesta, johon osallistui 1346 opiskelijaa sekä kahdestatoista haastattelusta. Aineistoa analysoidaan kansallisen identiteetin dimensiomallin avulla, ja viitekehyksenä toimivat nationalismin tutkimuksen etnosymbolistinen suuntaus, identifikaatioteoria, sekä Kiinan hallituksen ajama isänmaallisten arvojen edistyskampanja osana epätraditionaalista turvallisuusdiskurssia. Kiinan tapaus on kiinnostava akateemisen tutkimuksen kohde, koska se osoittaa monia nationalismin tutkimuksen teoreettisia ongelmia. Nationalismi määritellään usein nojaamaan joko demokratiakeskeiseen kansallisuusaatteeseen tai etnisyyteen, joista kumpikaan ei ole merkitsevässä asemassa kiinalaisessa nationalismissa. Toinen nykytutkimuksen ongelma on teoreettisten ja empiiristen elementtien yhdistämisen puute. Kansallisen identiteetin dimensiomalli pyrkii parantamaan näitä puutteita. Monitieteisellä tutkimusotteella analysoin työssäni, millainen kansallinen identiteetti kiinalaisilla yliopisto-opiskelijoilla on. Lisäksi pohdin laajemmin, mikä on kansallisen identiteetin rooli kansainvälisessä politiikassa, sillä kansallinen identiteetti osallistuu keskusteluun kansallisista intresseistä, jotka määrittävät osaltaan millaista ulkopolitiikkaa hallitus voi toteuttaa. Tutkimusaineistoa valitessani olen noudattanut triangulaation periaatetta, joten aineisto koostuu sekä kvantitatiivisista että kvalitatiivisista lähteistä. Kyselytutkimusaineiston analyysissa pääasiallisina metodeina on käytetty faktorianalyysiä sekä tilastollisia testejä. Laadullinen aineisto tuo analyysiin mukaan opiskelijoiden subjektiivisen kokemusmaailman. Haastattelujen aikana osallistujat tekivät myös projektiivisen piirustustestin, jonka tarkoituksena oli saada sellaista tietoa, jota on vaikea tavoittaa suorilla kysymyksillä. Opiskelijoiden mielipiteet Kiinan perinteisestä kulttuurista, historiasta, sekä alueellisesta ja kansallisesta yhtenäisyydestä noudattivat hallituksen linjauksia. Kyseiset teemat ovat olleet keskiössä isänmaallisten arvojen edistyskampanjassa. Yli puolet opiskelijoista ilmoitti kuitenkin, ettei ole valmis tukemaan hallitusta jos sen toiminta koetaan vääräksi. Kiinan perinteinen kulttuuri nauttii arvostusta opiskelijoiden keskuudessa, ja kulttuurin arvostuksen havaittiin korreloivan positiivisesti kansallisen ylpeyden kanssa. Alueellisia ja poliittisia kysymyksiä koskevat mielipiteet olivat varsin yhteneviä: ”yhden Kiinan politiikka” ja patriotismin opetus saivat kannatusta. Käsitykset historiasta jakautuivat selvästi kahteen narratiiviin, toisaalta opiskelijat tiedostivat dynastisen historian loiston, toisaalta lähihistoriaa leimasivat nöyryytyksen ja häpeän tunteet. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät kysymykset jakoivat eniten mielipiteitä. Tunnetason kiinnittyminen Kiinaan oli voimakasta, ja suurinta osaa opiskelijoista voidaan kuvata kansallismielisiksi. Kovasta ulkokuoresta huolimatta kiinalaisten kansallisella identiteetillä näyttäisi kuitenkin olevan pehmeä sisus: alemmuuskompleksi suhteessa ulkoisiin ”toisiin” aiheuttaa voimakkaita reaktioita aina kun kansallinen identiteetti kokee kolauksen. Hallituksen ajama historiallinen nöyryytyskertomus vahvistaa hyökkäävää käyttäytymismallia.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 1988)
  • Väätänen, Enni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita Kiinan markkinoiden toimintaympäristössä on suomalaisille elintarvikeyrityksille verkkokaupan näkökulmasta, sekä millaisia etuja verkkokaupalla on suomalaisten elintarvikkeiden viennissä Kiinaan. Kiinassa on maailman suurimmat sekä nopeimmin kasvavat verkkokauppamarkkinat. Kiinan verkkokauppamarkkinoille pääsy houkuttelee useita kansainvälisiä yrityksiä etsimään sieltä kasvumahdollisuuksia. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu PESTEL-analyysiin, Porterin viiden kilpailuvoiman malliin sekä resurssiperusteiseen näkökulmaan. Resurssiperusteisen näkökulman ohella perehdytään myös yhteistyöverkostoihin osana resurssien ja kyvykkyyksien täydentäjiä. Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka saatiin haastattelemalla kuutta suomalaisen elintarvikeyrityksen ja viennin asiantuntijaorganisaation edustajaa. Keskeisimpänä tutkimustuloksena löydettiin se, että Kiinan verkkokauppamarkkinoiden lainsäädäntö on haastavaa ja monitulkintaista sekä markkinoilla on kova kilpailu. Verkkokauppamarkkinoilla nähdään silti paljon mahdollisuuksia suomalaisille elintarvikeyrityksille. Verkkokauppa on kustannustehokas ja nopea vientikanava , mikä pienentää joitakin markkinoille menemisen esteitä . Verkkokauppa tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa yhä enemmän kiinalaisia kuluttajia sekä harjoittaa tehokasta ja kohdennettua markkinointiviestintää. Verkkokauppamarkkinoilla korostuu paikallisten kumppaneiden merkitys resursseina, aikaisempi kansainvälinen kokemus sekä kommunikaatio- ja markkinointiosaaminen. Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on oltava markkinointiosaamista, jotta verkkokaupassa pystytään erottautumaan muista kilpailevista tuotteista ja tuottaman tarpeeksi lisäarvoa kiinaisille kuluttajille. Nykypäivänä ja tulevaisuudessa online- ja offlinekanavia ei ole mielekästä erottaa toisistaan, vaan ne pitäisi nähdä toisiaan tukevina vientikanavina, joiden yhteinen merkitys Kiinan verkkokauppamarkkinoilla tulee kasvamaan.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 1997)
  • Holttinen, Hanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten Kiinan kieltä opiskelevien yliopisto-opiskelijoiden kielivirheitä heidän kiinan kirjoitelmissaan. Tässä tutkielmassa Kiinan kielellä viitataan Kiinan kansantasavallan viralliseen kieleen, sen puhuttuun standardimuotoon ja yksinkertaistettuja merkkejä käyttävään kirjoitusjärjestelmään. Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmä on opiskelijoille erityisen haastava erityispiirteidensä takia ja siksi lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen kiinaksi kestää kauemmin kuin vastaavien taitojen saavuttaminen Suomessa yleisimmin opiskelluissa indoeurooppalaisissa kielissä. Kiinan lukemisen ja kirjoittamisen tukemiseksi on kehitetty Pinyin -tarkekirjoitusjärjestelmä, joka helpottaa Kiinan kielen tuottamista ja ymmärtämistä. Varsinaisen lukutaidon saavuttamiseksi on kuitenkin opeteltava tunnistamaan tuhansia kirjoitusmerkkejä ja niiden eri yhdistelmiä. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää millaiset virheet ovat tyypillisiä suomea äidinkielenään puhuville opiskelijoille ja mitkä Kiinan kielen ominaisuudet ja rakenteet ovat heille erityisen haasteellisia. Tutkielma pohtii syitä korpuksessa esiintyvien virheiden taustalla niiden esiintymisympäristön, ortografian ja välikielen kautta. Suomea äidinkielenä puhuvien Kiinan kielen opiskelijoiden Kiinan kielen oppimisesta ei vielä tiedetä paljoa ja tämän tutkielman tarkoitus on kartoittaa niitä kiinan kieliopin ja sanaston solmukohtia, joiden kanssa opiskelijat erityisesti joutuvat ponnistelemaan. Tutkimuksen viitekehyksenä käytetään virheanalyysin ja välikielen teorioita ja tutkitaan kielenoppijan ja tämän virheiden välistä suhdetta. Tutkielmassa on sovellettu Selinkerin (1972) ja Corderin (1966) luomaa virheanalyysin viitekehystä Kiinan kielen kontekstissa. Tutkimuksessa tarkastellaan kielitaidon kahta eri osa-aluetta, sanastoa ja syntaksia, sekä niissä esiintyviä virheitä. Leksikon analyysin pohjana on käytetty Nationin ja Hunstonin (2013) mallia. Syntaksin analyysiin tukea on haettu Corderin viitekehyksestä ja Lun (1994) mallista Kiinan kielen syntaksivirheiden analysointiin. Tutkimuksen aineistona käytettiin pääosin ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden kotitehtävinä kirjoittamia esseitä ja lyhyitä käännöstehtäviä. Osa opiskelijoista oli Kiinan kielen pääaineopiskelijoita ja tutkimukseen osallistui yhteensä 14 opiskelijaa. Osalla opiskelijoista oli jo aikaisempia kiinanopintoja, kun taas osalla ei ollut Kiinan kielestä juuri mitään aikaisempaa kokemusta. Opiskelijat olivat eri ikäisiä ja osasivat eri kieliä. Osalla opiskelijoista oli kotikielenään suomen lisäksi vielä jokin toinenkin tai kolmas kieli. Tutkimuksen aineistona käytettiin 28 opiskelijoiden kirjoittamaa esseetä ja samaa määrää lyhyitä käännöstehtäviä. Aineisto kerättiin keväällä 2019. Opiskelijoiden tekstit olivat pituudeltaan noin 200-320 merkkiä ja suurin osa opiskelijoista kirjoitti samoista aiheista. Osa teksteistä oli käsinkirjoitettuja, kun taas osa oli kirjoitettu tietokoneella. Opiskelijoiden virheet laskettiin ja analysoitiin niiden kieliopillisten ominaisuuksien mukaan. Luokittelun perusteena käytettiin erilaisia jaotteluja, eikä kirjoitus- ja lyöntivirheitä laskettu mukaan. Tutkimuksessa selviää, että suomea puhuvat opiskelijat kamppailevat melko lailla samojen rakenteiden kanssa kuin muitakin kieliä äidinkielinään puhuvat kiinanopiskelijat. Erityisen vaikeita ovat rakenteet, jotka ovat uniikkeja Kiinan kielelle tai rakenteet, joita ei varsinaisesti löydy suomenkielessä. Selvästi suomenkielestä johtuvaa kielivaihtoa löytyi aineistosta vähän, mutta koska Kiinaa opiskellaan Suomessa pitkälti englannin kielen kautta, esiin tuli joitakin mitä luultavimmin englanninkielestä siirtyneitä yksityiskohtia. Opiskelijat tekivät joitakin varsinaisia leksikkovirheitä. Opiskelijat tekivät huomattavasti enemmän syntaksiin kuin sanastoon liittyviä virheitä. Virheitä oli kokonaisuudessaan niukalti, mutta niiden perusteella saattoi tehdä johtopäätökisä opiskelijoiden virheiden laadusta ja syistä. Tutkielma antaa viitteitä suomea puhuvien kiinanopiskelijoiden tyypillisimmistä virheistä ja välikielestä, sekä käyttökelpoisen pohjan ja hyödyllistä tietoa jatkotutkimuksen, opetuksen ja oppikirjamateriaalien kehittämisen käyttöön.
  • Wang, Huan; García Molinos, Jorge; Heino, Jani; Zhang, Huan; Zhang, Peiyu; Xu, Jun (Pergamon, 2021)
    Environment International 153 (2021), 106494
    Eutrophication is a major problem currently impacting many surface water ecosystems. Impacts of increased nutrient concentrations on biodiversity may differ between different scales, different organism groups, and different trophic states. Surveys at different spatial scales have suggested that biodiversity of different taxa may exhibit significant cross-taxon congruence. In our study, we examined the diversity of zooplankton and zoobenthos across 261 lakes in the Lake Taihu watershed, an area that is undergoing a severe eutrophication process. We tested the cross-taxon congruence in species richness and Shannon-Wiener diversity between zooplankton and zoobenthos along a nutrient gradient across the lakes. Our findings were consistent with the intermediate disturbance hypothesis, considering nutrient input as the disturbance. Also, we found significant cross-taxon congruence between zooplankton and zoobenthos diversities. Our results confirmed that excess nutrient levels resulted in diversity loss and community simplification. Zoobenthos were more sensitive to nutrient increases compared with zooplankton, which decreased cross-taxon congruence because these organism groups did not respond similarly to the anthropogenic disturbance.
  • Yu, Ji (2003)
    This thesis explores the factors, which determine the real exchange rate in developing country based on the Montiel´s equilibrium real exchange rate analytical framework considering internal and external balance framework. To carry out the analysis, an empirical model of estimating the equilibrium real exchange rate and measuring the exchange rate misalignment in China is developed. The departure point of the theory framework is to define the real exchange rate following the Swan-Salter ratio according to the TNT model; then based on the Montiel´s theory, considering the equilibrium RER as a path upon maintains both internal and external balance in an economy. The analytical framework is designed to identify the determinants of the long-run equilibrium real exchange rate. By analysing the production, household behaviour, and public sector of an economy to get both the internal and the external balance, we choose the four fundamentals as the determinants of the real exchange rate in China, they are, the domestic supply-side factors, fiscal policy, international economic environment and commercial policy. In estimation, first we test for the stationary of real exchange rate and its underlying determinants using unit root DF and ADF tests. It shows that all the variables can be described as a stationary process having one unit root; second, using the Engle-Granger two-step OLS method to estimate the cointegration and error correction relation between the RER and its fundamentals. Finally the misalignment would be calculated by the estimation. The cointegration model shows that the empirical result coincides with the analysis of Montiel´s theory. The objective of this thesis is to set out for assessing exchange rate misalignment in developing countries where data, time and professional capacity are limited. The research draws together methodologies from disparate sources, how to define and measure the actual RER, how to choose the fundamentals of RER, and how to estimate the equilibrium RER. Among them the fundamentals choosing is the central problem, which depend on the particular economy itself.
  • Palomäki, Veli-Matti (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miksi Kiinassa – erityisesti Pekingissä osana paikallista rockkulttuuria ja ei-kaupallisia musiikkipiirejä – on niin monia musiikkiyhtyeitä, jotka yhdistävät musiikissaan mongolilaisen perinnemusiikin vaikutteita rock- ja metallimusiikkiin, ja miksi nämä yhtyeet ovat menestyneet niin hyvin. Tutkimuskysymys on jaettu useisiin alakysymyksiin, joiden tarkoituksena on auttaa ymmärtämään taustalla vaikuttavia syitä. Tutkielmassa taustoitetaan ensin kiinalaisen rockkulttuurin erityispiirteitä ja perehdytään siihen, mitä oikeastaan tarkoitamme, kun puhumme kiinalaisesta rockmusiikista. Tutkimuksen yhtenä alakysymyksenä on pyritty selvittämään, onko kiinalaisessa rockmusiikissa jotain erityistä elementtiä, jonka johdosta voisimme puhua siitä omana musiikkityylinään. Tutkielmassa taustoitetaan seuraavaksi Kiinan mongolivähemmistöä ja mongolien musiikkikulttuuria Kiinassa ja pohditaan, miksi mongolilainen musiikki on pitkään nauttinut Kiinassa niin suurta suosiota verrattuna moniin muihin vähemmistömusiikkikulttuureihin. Varsinaisen analyysin kohteena on kuusi musiikkiyhtyettä, joiden jäsenistä ainakin osa kuuluu Kiinan mongolivähemmistöön ja jotka toimivat pääsääntöisesti Pekingissä. Pääasiallisena tutkimusmetodina on käytetty puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkielmaa varten tehtiin yhteensä neljätoista haastattelua noin puolentoista vuoden jakson aikana (elokuusta 2014 joulukuuhun 2015). Haastattelut toteutettiin kaikki kenttätyönä Pekingissä ja yhtä lukuunottamatta kaikki kiinan kielellä. Tutkimusaineiston pohjalta voidaan esittää, että yhtyeiden harjoittaman eri musiikkityylien yhdistämisen taustalla on tyypillisemmin ollut kokeilunhalu ja pyrkimys luoda yli rajojen menestyvää musiikkia kuin vähemmistöidentiteetin tietoinen korostaminen. Useat haastatellut muusikot kokivat kuitenkin tärkeäksi herättää tietoisuutta kotiseutunsa ympäristöongelmista ja useimmat heistä toivat esiin vahvan sisämongolialaisen identiteetin. Haastatteluissa ja yhtyeiden sanoituksissa usein esiin tullut “mongolialainen henki” on tulkittavissa ennemmin kulttuurisesti kuin tiettyyn paikkaan sidottuna, ja monet kokivat nationalismin tarpeettomana tai vanhentuneena konseptina. Yhtyeistä useampi on moniin muihin kiinalaisiin rockyhtyeisiin verrattuna poikkeuksellisen suosittu ulkomailla, ja yhtyeiden vaikutus Kiinan ei-kaupallisissa musiikkipiireissä on ollut merkittävä. Olen tutkimustuloksiin pohjaten valmis esittämään, että mongolivaikutteinen rock- ja metallimusiikki on kehittynyt Kiinassa omaksi tyylilajikseen kiinalaisen rockmusiikin alalajina. Samanaikaisesti se vaikuttaa han-kiinalaisesta musiikista poikkeavana omana kulttuurientiteettinään myös kiinalaisen rockkulttuurin rajojen ulkopuolella.
  • Pekander, Carla (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tarkastelen tutkielmassani Li Yun kuuden eri elokuvan naishahmoja psykoanalyysin ja diskurssianalyysin avulla. Li Yu on kiinalainen naisohjaaja, joka on aloittanut dokumenttielokuvien parissa 1990-luvulla. 2000-luvun alusta lähtien häneltä on valmistunut kuusi fiktioelokuvaa Fish & Elephant (2001), Dam Street (2005), Lost in Beijing (2007), Buddha Mountain (2010), Double Xposure (2012) ja Ever Since We Love (2015). Viimeisimmät kaksi ovat kaupallisia elokuvia, aiemmat olivat itsenäisiä tuotantoja. Yhteistä näille elokuville on traaginen naiskohtalo. Samalla elokuvat jatkumona kuvaavat kiinalaisen yhteiskunnan nopeaa kehitystä. Tutkimuksessa käytetty metodi on kolmiosainen: 1) alustava analyysi, 2) elokuvien yksittäisten ottojen luokittelu kategorioittain, 3) perusteellinen analyysi käyttäen psykoanalyysia, tele-elokuvallista diskurssianalyysia (telecinematic discourse analysis) ja ns. mindstyle menetelmää, jossa otetaan huomioon kuvaus, puhe ja eleet. Yksittäisten ottojen laskeminen paljasti, että hypoteesin mukaisesti miesten osuus elokuvissa nousee kohti valtavirtaa siirryttäessä. Yllättävää oli, että myös naisten osuus kasvoi aina viidenteen elokuvaan asti, minkä jälkeen naisten osuus vasta laski huomattavasti. Kuudennen elokuvan päähenkilö on miespuolinen, mikä osaltaan selittää naisten osuuden laskua. Li Yun naishahmot ovat itsenäisiä ja melkeinpä jääräpäisiä. Heillä on vaikea äitisuhde ja huono isäsuhde – isä on usein poissa tai väkivaltainen. Li Yun naishahmot elävät usein yhteiskunnan marginaalissa ja kamppailevat olemassa olostaan kiinalaisessa yhteiskunnassa. Elokuvissa on havaittavissa muitakin muutoksia siirryttäessä kohti valtavirtaa ja kiinalaisen yhteiskunnan vaurastuessa. Elokuvat saavat enemmän rahoitusta ja siitä seuraa se, että elokuvien hahmot ja tapahtumapaikat keskiluokkaistuvat ja standardikiina (putonghua) tulee paikallisten murteiden tilalle.
  • Lipiäinen, Janna (Helsingfors universitet, 2016)
    Kiinalainen ruokakulttuuri on maailmankuulu ja ruokailu onkin erityisen tärkeä osa kiinalaista yhteiskuntaa. Yhteisillä ruokahetkillä lujitetaan suhteita niin ystävien, sukulaisten, liikekumppaneiden, valtioiden virkamiehien kuin akateemisten yhteistyökumppaneidenkin välillä. Illalliskulttuuri on niin oleellinen osa Kiinan historiaa ja nykypäivää, että ilman sen ymmärtämistä kansainvälinen yhteistyö Kiinan kanssa on haastavaa. Tämä opinnäytetyö esittelee Kiinan nykyistä illalliskulttuuria peilaten sitä historiaan sekä vertaa kiinalaisten ja suomalaisten liike-elämän edustajien näkemyksiä onnistuneen liikeillallisen kulusta ja käytöskoodistosta. Tutkielmassa käytetään hyväksi Hofsteden teoriaa kuudesta kansallisen kulttuurin ulottuvuudesta sekä kirjallisuutta guanxin eli suhdeverkostojen roolista kiinalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielman tuloksista selviää, että nyky-kiinalaisessa illallistapahtumassa on yhä havaittavissa monia kungfutselaisiin arvoihin pohjautuvia käytöskoodeja, joista ilmeisimmät ovat tarkka istumajärjestys sekä maljan nostamisen ja juhlaruuan tarjoilun perinne. Perinne kuitenkin elää ja muuttuu jatkuvasti erityisesti globalisaation sekä Kiinan poliittisen tahtotilan vuoksi. On oletettavaa, että illallisen rooli tulee jatkossakin muokkaantumaan, mutta ei missään nimessä tule olemaan tulevaisuudessakaan merkityksetön. Lisäksi tähän opinnäytetyöhön sisältyy haastattelututkimus, jonka tutkimusmateriaali on kerätty kiinalaisilta ja suomalaisilta liike-elämän edustajilta. Tutkielmaa varten haastateltiin henkilökohtaisesti viittä kiinalaista informanttia sekä avoimen kyselylomakkeen avulla kuutta informanttia. Suomalaisia Kiinassa työskennelleitä informantteja on yhteensä 17 ja heitä haastateltiin avoimella kyselylomakkeella. Haastattelukysymykset koskevat informanttien näkemyksiä liikeillallisen käytöskoodistosta ja kuinka tilaisuutta voi hyödyntää liiketoiminnan yhteydessä. Kiinalaisten ja suomalaisten informanttien vastauksia verrataan toisiinsa, selvittäen onko näkemyksien välillä ristiriitoja, jotka mahdollisesti vaikeuttavat osapuolien välistä yhteistyötä. Analyysin perusteella kiinalaiset informantit näkevät liikeillalliseen erityisen vahvasti vaikuttavia kulttuurinelementtejä olevan guanxi, mianzi sekä keskinäinen kunnioitus. Suomalaiset informantit tiedostivat erityisen hyvin guanxin merkityksen, mutta kiinnittivät usein huomiota myös keskinäisen kunnioituksen tärkeään rooliin. Vain vähemmistö suomalaisinformanteista mainitsi mianzin, joka on siis käsitteenä suomalaisille vierain. Tulokset osoittavat, että suomalaiset liike-elämän edustajat tunnistavat liikeillalliseen kytkeytyviä kulttuurin elementtejä tarpeeksi kattavasti käyttäytyäkseen liikeillallisella ulkomaalaisille vieraille asetettujen odotusten mukaisesti.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 1997)