Browsing by Subject "Kliininen fysiologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Rissanen, Antti-Pekka E.; Tikkanen, Heikki O.; Koponen, Anne S.; Aho, Jyrki M.; Hägglund, Harriet; Lindholm, Harri; Peltonen, Juha E. (2012)
    The magnitude and timing of oxygenation responses in highly active leg muscle, less active arm muscle, and cerebral tissue, have not been studied with simultaneous alveolar gas exchange measurement during incremental treadmill exercise. Nor is it known, if blood O(2) carrying capacity affects the tissue-specific oxygenation responses. Thus, we investigated alveolar gas exchange and tissue (m. vastus lateralis, m. biceps brachii, cerebral cortex) oxygenation during incremental treadmill exercise until volitional fatigue, and their associations with blood O(2) carrying capacity in 22 healthy men. Alveolar gas exchange was measured, and near-infrared spectroscopy (NIRS) was used to monitor relative concentration changes in oxy- (Δ[O(2)Hb]), deoxy- (Δ[HHb]) and total hemoglobin (Δ[tHb]), and tissue saturation index (TSI). NIRS inflection points (NIP), reflecting changes in tissue-specific oxygenation, were determined and their coincidence with ventilatory thresholds [anaerobic threshold (AT), respiratory compensation point (RC); V-slope method] was examined. Blood O(2) carrying capacity [total hemoglobin mass (tHb-mass)] was determined with the CO-rebreathing method. In all tissues, NIPs coincided with AT, whereas RC was followed by NIPs. High tHb-mass associated with leg muscle deoxygenation at peak exercise (e.g., Δ[HHb] from baseline walking to peak exercise vs. tHb-mass: r = 0.64, p < 0.01), but not with arm muscle- or cerebral deoxygenation. In conclusion, regional tissue oxygenation was characterized by inflection points, and tissue oxygenation in relation to alveolar gas exchange during incremental treadmill exercise resembled previous findings made during incremental cycling. It was also found out, that O(2) delivery to less active m. biceps brachii may be limited by an accelerated increase in ventilation at high running intensities. In addition, high capacity for blood O(2) carrying was associated with a high level of m. vastus lateralis deoxygenation at peak exercise.
  • Väänänen, Olli (Helsingfors universitet, 2015)
    Tässä työssä tutkittiin Ictal-Interictal SPECT Analyzed by SPM (ISAS)-menetelmän käyttöä epileptogeenisen alueen paikantamisessa. Kohtauksen aikana epileptogeenisellä alueella esiintyy usein hyperperfuusiota, jota voidaan tutkia SPECT-kuvantamisella. Kuvaamalla epileptisen kohtauksen aikainen perfuusiotilanne ja vertaamalla sitä normaaliin tilanteeseen muodostetaan erotuskuva, jonka perusteella voidaan paikallistaa kohtauksen aikaisia hyperperfuusioalueita. Erotuskuvassa voi näkyä alueita, joilla on tyypillisesti suuria perfuusiovaihteluita myös terveillä ihmisillä. ISAS-menetelmässä potilaan erotuskuvaa verrataan normaaliaineiston perfuusiovaihteluihin tilastollisilla menetelmillä ja pyritään löytämään ne hyperperfuusioalueet, jotka eivät todennäköisesti selity normaalivaihtelulla. Tässä työssä ISAS-menetelmää sovellettiin potilasaineistoon, jolle oli olemassa Isotooppiyksikön nykyisten käytäntöjen mukaan erotuskuvan perusteella laadittu lääkärinlausunto. ISAS-menetelmän osoittamaa epileptogeenistä aluetta verrattiin lausunnon osoittamaan paikkaan. Koska kummankaan menetelmän osoittamaa paikkaa ei varmuudella voida todeta epileptogeeniseksi alueeksi ilman leikkausta, ei menetelmien paremmuudesta voitu tehdä johtopäätöksiä. Noin puolessa tutkituista tapauksista menetelmät osoittivat samalle alueelle. Epileptogeenisen alueen paikantaminen on haastava tehtävä ja mahdollisimman varman paikannuksen saamiseksi tulee käyttää useita eri menetelmiä. Näin ollen on perusteltua käyttää ISAS-menetelmää yhtenä menetelmänä muiden joukossa.
  • Nicklén, Turo (Helsingfors universitet, 2014)
    Kliinisen fysiologian yksikkö tutkii spiroergometrialla potilaita, joilla epäillään metabolista myopatiaa. Metabolisten myopatiasairauksien diagnostiikassa on keskeistä määrittää energia-aineenvaihdunnan muuttujia laskimoverinäytteistä, tutkia fyysistä maksimaalista suorituskykyä ja tarkastella keuhkojen ja sydämen toimintaa rasituksen aikana. Luotettavampaa diagnostiikkaa ja aiheen tutkimusta varten on koottu 30 spiroergometrian suorittaneen verrokkipotilaan aineisto, josta on määritetty tässä tutkielmassa keskeisten fysiologisten muuttujien keskiarvot ja normaalialueet. Keskeisimmät muuttujat lihasaineenvaihdunnan tutkimisessa ovat laktaatti, ammoniakki ja laskimoveren happeutumisarvot. Tässä tutkielmassa on myös selvitetty näiden keskeisten muuttujien normaali käyttäytyminen rasituksessa ja palautumisvaiheessa aina 30 minuuttiin rasituksen päättymisestä. Kirjallisuudesta on haettu tietoa metabolisista myopatioista ja niiden diagnostiikasta. Tässä tutkielmassa saatuja viitearvoja on myös verrattu eri julkaisuissa aiemmin saatuihin viitearvoihin. Tutkielman tuloksena saatiin luotua viitearvotaulukot, jotka jäävät kliinisen fysiologian yksikön omaan käyttöön.