Browsing by Subject "Koodinvaihto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Kaisla, Janni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella koodinvaihtoa arabiaan sekä muita kulttuuri-identiteetin ilmentymiä englanniksi kirjoitetuissa, arabialaiseen ruokaan keskittyvissä blogeissa. Tutkielmaan valittiin kahdeksan eri reseptiblogia, joista yhteensä 40 julkaisua otettiin lähempään tarkasteluun. Blogit edustavat Levanttia (Libanon, Syyria, Jordania ja Palestiina), Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-Itää ja niiden kirjoittajat puhuvat kaikki arabiaa äidinkielenään. Viisi kahdeksasta bloggaajasta asuu englanninkielisessä maassa (kaksi Yhdysvaltoihin, kaksi Iso-Britanniaan ja yksi Kanadaan), kaksi palestiinalaista bloggaria asuu Jordaniassa ja yksi irakilainen bloggari asuu todennäköisesti Irakissa. Tarkasteltavaksi valitut blogijulkaisut analysoitiin ensin koodinvaihdon osalta ja tulokset kirjattiin kahteen eri taulukkoon. Tämän jälkeen teksteille suoritettiin kvalitatiivinen analyysi muiden kulttuuri-identiteettiä ilmentävien tekijöiden kartoittamiseksi. Koodinvaihdon osalta analyysin tulokset osoittivat ensinnäkin, että koodinvaihtoa esiintyi huomattavasti oletettua vähemmän ja että sitä esiintyi odottamattomissa yhteyksissä tai ei esiintynyt sellaisissa yhteyksissä, joissa sitä oletettiin esiintyvän. Toisekseen tuloksissa ilmeni selvä ero arabimaissa ja englanninkielisissä maissa asuvien bloggarien kesken: oman kulttuuripiirinsä ulkopuolella asuvat bloggaajat käyttivät koodinvaihtoa huomattavasti enemmän kuin arabimaissa asuvat kollegansa, joiden teksteissä koodinvaihto oli hyvin vähäistä. Muut kulttuuri-identiteettiä ilmentävät tekijät voitiin aineiston perusteella jakaa kahteen selkeään pääkategoriaan: ruokaan ja (ruoka)kulttuuriin liittyviin sekä identiteettiin liittyviin. Ensimmäisen kategorian osalta bloggaajien kesken ei ilmennyt merkittäviä eroja, mutta identiteettiin liittyvien teemojen kohdalla selkeitä eroja alkoi näkyä. Suurin eroavaisuus oli kenties se, että ainoastaan arabialaisen kulttuuripiirin ulkopuolella asuvien bloggaajien teksteissä ilmeni ’koti-ikävää’ ja selkeää kaipuuta kotimaahan sekä eräänlaista tuskaa kaukana ’kotoa’ olemisesta, ja vain heidän julkaisuissaan oli viitteitä identiteettiin liittyvistä ristiriitaisuuksista ja vaikeuksista. Aineiston perusteella voidaan siis todeta, että arabimaiden ulkopuolella olevien bloggaajien keskuudessa koodinvaihto arabiaan näyttäisi olevan huomattavasti arabimaissa asuvia blogin pitäjiä yleisempää, ja että identiteettiin ja kotimaahan liittyvät teemat olisivat ei-arabiankilisissä maissa asuville arabibloggaajille paljon keskeisempiä ja arkaluontoisempia. Aineiston suppeuden vuoksi tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, vaan tutkimus tulisi toistaa suuressa mittakaavassa tukevampien todisteiden saamiseksi.
  • Lukkari, Lotta (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma tutkii koodinvaihtoa suomen kieleen englannin suullisen kielitaidon kokeen aikana. Tutkielma keskittyy koodinvaihdon tarkoituksiin ja määrään. Lisäksi selvitetään, onko oppilaiden suullisella kielitaidolla ja koodinvaihdon käytöllä mahdollista yhteyttä. Aineistona tutkielmaan käytetään HY-Talk- ja FUSE-korpusaineistoja. HY-Talk-aineistoon on kerätty 7.-luokkalaisten ja lukiolaisten puhutun kielen kokeita ja FUSE-aineisto koostuu lukiolaisten puhutun kielen kokeista. Englannin kielen rooli maailmanlaajuisena lingua francana asettaa uusia haasteita kielenopetukseen. Erilaiset kommunikatiiviset strategiat, mukaan lukien koodinvaihto, ovat hyväksyttäviä jokapäiväisessä kommunikaatiossa, minkä tulisi heijastua myös kielen opetukseen kouluissa. Oppilaiden kohtuullisella äidinkielen käytöllä oppimistehtävien aikana on näytetty olevan edullisia vaikutuksia. Kun koodinvaihto on sallittua sekä kouluympäristössä että sen ulkopuolella, on oletettavaa, että sitä esiintyisi myös koetilanteessa. Suullisen kielitaidon kokeen aikana tapahtuvaa koodinvaihtoa on kuitenkin tutkittu toistaiseksi hyvin vähän, ja tämä tutkielma pyrkii korvaamaan tätä puutetta. Käytin Antconc-korpusohjelmistoa löytäkseni koodinvaihdot HY-Talk- ja FUSE-korpusaineistoista. Lisäksi selvitin koodinvaihtoa käyttäneiden lukio-opiskelijoiden arvosanat, jotta mahdollista yhteyttä koodinvaihdon tehtävään ja määrään voitaisiin analysoida. Tuloksista selvisi, että oppilaat käyttivät koodinvaihtoa kohtuudella englannin suullisen kielitaidon kokeen aikana. Tulokset osoittavat, että oppilaat käyttivät koodinvaihtoa 12 erilaiseen tehtävään puhutun kielitaidon kokeen aikana. Nämä tehtävät jaettiin kolmeen suurempaan kategoriaan: tehtävän hallinta, sanasto ja muut tehtävän ulkopuoliset toiminnot. Saatujen tuloksien mukaan heikomman kielitaidon oppilaat käyttivät koodinvaihtoa enemmän sanastoon liittyviin toimintoihin kuin korkeamman kielitaidon oppilaat, kun taas korkeamman kielitaidon oppilaat nojasivat koodinvaihtoon tehtävän hallinnallisia tehtäviä varten. Tutkimuksestani selviää, että Englannin suullisen kielitaidon kokeissa tapahtuva koodinvaihto muistuttaa aiemmissa tutkimuksissa löydettyä, luokkatilanteessa tapahtuvaa koodinvaihtoa. Koska koodinvaihto on hyödyllinen työkalu kommunikaatiolle sekä luokkahuoneessa että sen ulkopuolella, väitän, ettei kohtuullista koodinvaihdosta tulisi rangaista myöskään koetilanteessa ja sitä myöten arvioinnissa.
  • Ihalainen, Milla-Marjaana (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä Pro Gradu tutkielmassa tarkastellaan englanninkielen varieteettien vaihtamista, jonka tutkielma jakaa kolmeen eri alatyyppiin: diglossia, ”crossing” sekä etninen vaihtaminen (ethnic switching). Varieteettien vaihtamisen käyttöä sekä vaihtamisen hyväksyttävyyttä tutkittiin erityisessä yhteisössä, jonka erityispiirteenä on altistuminen useille englanninkielen varieteeteille. Suhtautumista vaihtamiseen tutkittiin syvällisemmin standup komiikan genressä. Tutkielma jatkaa pitkää perinnettä kieliasenteiden tutkimuksessa, jonka kohteena on englanninkielen eri varieteetit. Tutkielman kohteena olevat varieteetit ovat: brittienglanti, amerikan englanti, skotlannin englanti, amerikan etelän englanti, afrikkalaisamerikkalaisten englanti, etelä-afrikan englanti sekä intian englanti. Tutkielmassa tarkastellaan sekä sitä miten osallistujien kieliasenteisiin vaikuttaa heidän kielellinen taustansa (äidinkieli, kaksikielisyys sekä omaksuttu englannin varieteetti) että miten komiikka aineistona vaikuttaa arvioihin. Komiikan vaikutusta tarkastellaan vertaamalla esitysten sisältöä esityksistä annettuihin arvioihin. Tutkielmassa hyödynnetään Ben Ramptonin lanseeraamaa ”crossing” termiä. Termillä tarkoitetaan varieteettien vaihtamista kontekstissa, jossa jotain varieteettia lainataan sellaisen puhujan käyttöön, jolla ei ole ilmeistä kytköstä tähän varieteettiin. Tutkielmassa hyödynnetään myös aiempaa tutkimusta koodinvaihdosta, sekä aksenteilla tyylittelystä. Tutkimuksen aineistona toimii yhdeksästä sketsistä koostettu video seitsemästä eri komiikan erikoisjaksosta: Dave Chappellen ”Killin’ Them Softly”, Gabriel Iglesian ”Aloha Fluffy: Gabriel Iglesias Live from Hawaii”, Russell Kanen ”Uptight Brits” ohjelmasta ”Live At the Apollo”, Michael McIntyren ”Micheal McIntyre’s Roadshow”n Glasgow jakso, Trevor Noahin ”Crazy Normal”, Peter Russelin ”How to Become a Canadian Citizen” sekä Jerry Rochan esitys Iglesiaksen ”Stand Up Revolution” kiertueelta. Menetelminä tutkimuksessa käytetään asennekoetta, joka yhdistää sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen menetelmän. Osallistujia tutkimuksessa oli yhteensä 72, joista suurin osa oli kansainvälisen englanninkielisen lukion oppilaita. Osallistujista noin puolet oli natiiveja englanninkielessä. Kvantitatiivisenä menetelmänä tutkimuksen osallistujat arvioivat näkemiänsä komediaesityksiä 1-5 liikkuvalla skaalalla kuudessa piirteessä. Osallistujia pyydettiin kvantitatiivisen tutkimuksen jälkeen vastaamaan avoimiin kysymyksiin asenteistaan vaihtamista kohtaan, joka muodosti tutkimuksen kvalitatiivisen näkökulman. Tulokset osoittivat että varieteettien vaihtaminen kuului osallistujien kielenkäyttöön, mutta se osa komiikkaesityksistä, joka esitettiin vaihtamisen kautta, arvioitiin negatiivisesti. Eroja hyväksyttävyydessä kuitenkin löytyi alatyyppien välillä. Positiivisimmin arvioitiin etniset vaihdot ja negatiivisimmin diglossia. Vaihtamisen keinot olivat erityisen antoisia standup komiikan genressä. Komiikalla on vahva rooli yhteiskunnalisten tabujen (kuten etnisyyteen liittyvien ongelmien) rikkomisessa. Komedian genressä kaikki kuullut englannin varieteetit arvioitiin pidetyiksi (likeable), sisällöstä riippumatta. Komedia vaikutus näkyi myös osallistujien asenteissa. Eri esitykset vahvistivat eri osia varieteeteihin liittyvistä mielikuvista korostamalla eri piirteitä.Tulokset myös osoittivat kuulijan taustalla olevan merkitystä käsityksiin varieteeteistä sekä vaihtamisilmiöistä. Varieteeteille löytyi yhtäläisyyksiä aiempiin tutkimuksiin, mutta tulokset osoittivat myös kontekstin, genren sekä paikallisten merkitysten vaikutuksen. Tutkimuksen perusteella selvisi, että vähemmän tutkittu kielellinen ilmiö ”crossing” eri englannin varieteettien välillä on havaittavissa myös Suomessa yhteisöissä, joilla on vahvat juuret kansainvälisyydessä. Vaihtamisilmiöille löydettiin useita tarkoituksia, joista tärkein oli eri ryhmiin samaistuminen tai niistä erottautuminen.
  • Laukkanen, Oivi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielman tavoitteena on kartoittaa 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien suomalaisten asenteita suomi-–englanti koodinvaihtoa eli suomen ja englannin kielten sekoittamista kohtaan. Tarkoituksena on selvittää, ovatko osallistujien asenteet keskimäärin positiivisia, negatiivisia vai neutraaleja, vaikuttaako jokin osallistujien taustatekijöistä heidän asenteisiinsa sekä minkälaisia koodinvaihtoon liittyviä ajatuksia ja uskomuksia he ilmaisevat. Tutkimuksen teoriapohjana toimivat koodinvaihtoa ja asenteita koskevat teoriat sekä aikaisemmat tutkimukset koodinvaihtoon kohdistuvista asenteista ja englannin kielen roolista Suomessa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, eli siinä sovellettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 141 henkilöä. Lomakkeen määrällisessä osiossa osallistujia pyydettiin arvioimaan, missä määrin he ovat samaa mieltä suomi-englanti koodinvaihtoa käsittelevien väittämien kanssa, valitsemalla vaihtoehto viisiportaiselta Likert-asteikolta. Lomakkeen laadullisessa osiossa heidän tuli vastata kuuteen avoimeen kysymykseen aiheesta. Kyselylomakkeen viimeinen osio koski osallistujien taustatietoja. Aineiston määrällisen analyysin keskeisin tulos on se, että osallistujien asenteet ovat keskimäärin hieman neutraalin puolivälin alapuolella, toisin sanoen hieman lähempänä negatiivista kuin positiivista. Osallistujien joukosta löytyy kuitenkin yksilöitä asennejatkumon molemmista ääripäistä: sekä henkilöitä, jotka suhtautuvat suomi-englanti-koodinvaihtoon todella negatiivisesti, että henkilöitä, jotka suhtautuvat siihen todella positiivisesti. Osallistujilla, jotka kertovat sekoittavansa suomea ja englantia omassa puheessaan, on selkeästi positiivisemmat asenteet kuin niillä, jotka kieltävät sekoittavansa näitä kieliä. Aineiston laadullisen analyysin myötä selvisi, että osallistujat liittävät koodinvaihtoon monenlaisia merkityksiä, joihin lukeutuvat muun muassa nuoruus, korkeakoulutus, trendikkyys ja rentous. Osallistujien mielestä koodinvaihtoa esiintyy tyypillisesti työympäristössä, epävirallisissa tilanteissa sekä mediaa ja kulttuuria käsittelevissä keskusteluissa. Koodinvaihdon taustalla oleviksi syiksi osallistujat ehdottavat esimerkiksi ilmaisun rikastamista, laiskuutta suomenkielisen vastineen keksimisessä, suomalaisten verrattain hyvää englannin kielen taitoa, englannin kielen globaalia valta-asemaa ja suomen kielen väheksymistä. Lisäksi monet osallistujat pitävät koodinvaihtoa ärsyttävänä, toivovat suomen kielen säilyttävän elinvoimaisuutensa englannin kielen valta asemasta huolimatta ja korostavat sitä, että on tärkeää pyrkiä välttämään suomi-–englanti-koodinvaihtoa, mikäli kaikki keskustelun osapuolet eivät ymmärrä englantia sujuvasti. Vaikka tutkimukseen vastasi melko suuri määrä ihmisiä, tämä osallistujajoukko oli jokseenkin normaalista poikkeava esimerkiksi koulutustason suhteen: neljällä viidestä oli korkeakoulututkinto. Lisäksi huomattavan suuri osuus osallistujista, kaksi viidestä, oli asunut ulkomailla elämänsä aikana. Näin ollen tuloksista ei voi tehdä kaikkia suomalaisia yli 50-vuotiaita henkilöitä koskevia johtopäätöksiä. Tutkimusta voisi siis kehittää esimerkiksi pyrkimällä tavoittamaan edustavamman otoksen suomalaisista.