Browsing by Subject "Korea"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Yoo, Soon-Jib; Chang, Sang-Ah; Sohn, Tae Seo; Kwon, Hyuk-Sang; Lee, Jong Min; Moon, Sungdae; Proot, Pieter; Paldanius, Päivi M.; Yoon, Kun Ho (2021)
    We assessed the glycaemic durability with early combination (EC; vildagliptin+metformin [MET], n=22) versus MET monotherapy (n=17), among newly-diagnosed type 2 diabetes mellitus (T2DM) enrolled (between 2012 and 2014) in the VERIFY study from Korea (n=39). Primary endpoint was time to initial treatment failure (TF) (glycosylated hemoglobin [HbA1c]>= 7.0% at two consecutive scheduled visits after randomization [end of period 1]). Time to second TF was assessed when both groups were receiving and failing on the combination (end of period 2). With EC the risk of initial TF significantly reduced by 78% compared to MET (n=3 [15%] vs. n=10 [58.7%], P=0.0228). No secondary TF occurred in EC group versus five patients (29.4%) in MET. Patients receiving EC treatment achieved consistently lower HbA1c levels. Both treatment approaches were well tolerated with no hypoglycaemic events. In Korean patients with newly diagnosed T2DM, EC treatment significantly and consistently improved the long-term glycaemic durability as compared with MET.
  • Lee, Guseul (Helsingin yliopisto, 2016)
    This qualitative research project studies the issue of social policy implementation gap from the labour process perspective within the Korean context. The purpose of this thesis is to find out how shift workers in the Korean manufacturing industry feel that the short work hour policy has influenced their work life. Also, it asks what roles employers and their decisions on shift systems might play in the issue of policy discrepancy. The 20 interviewed data has been collected by semi-structured interviews with 26 employers and employees and analysed with thematic analysis method. The results suggest that the respondents felt the 52-hour workweek policy negatively influenced their work life largely due to a decrease in wages, an increase in labour costs, and structural power imbalances between small and large firms. Powered by the superior position, large firms expanded its managerial control and surveillance to smaller firms; therefore, it took the role of marring the effects of work hour reduction policy in the employer-employer relationship.
  • Talala, Ilkka (Helsingfors universitet, 2017)
    Suomen ja Korean tasavallan (Etelä-Korea) diplomaattisuhteiden kehitys sitoutui kylmän sodan loppumisen yhteyteen. Vaikka Suomi oli avannut edustuston Korean tasavallan pääkaupunkiin Souliin 1970-luvulla, Suomen harjoittama kaupallinen ulkopolitiikka ja valtioiden keskinäinen lähestyminen helpottuivat 1980-luvulla globaalin paineen menettäessä merkitystään. Suomen asennoitumiseen ja konkreettisen vaikuttamisen tasoon vaikutti lisääntynyt ulkopoliittinen rohkeus, joka vahvistui 1980-luvulla ja konkretisoitui vuosikymmenen päättyessä. Tässä yhteydessä Suomen edustajat Soulissa tarkastelivat muuttuvaa valtiota, joka siirtyi nopeasti autoritaarisesta järjestelmästä vakaaksi ja kansalaisvapauksia ylläpitäväksi demokratiaksi. Etelä-Korea koki kylmän sodan ajan Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korea) uhan, ja siirtymä demokratiaan ei ollut helppo. Yhdysvallat tuki Etelä-Korean antikommunistista hallintoa, muttei hyväksynyt siltä liian autoritaarista hallinnointitapaa. Yhdysvallat oli rahoittanut Etelä-Korean koulutusta, ja tulokset heijastuivat koulutetun keskiluokan vaatiessa hallinnon omaksuvan demokraattisen hallintotavan. Etelä-Korean hallinto uudisti valtiota 1980-luvulla, mutta suurin käänne tapahtui vuoden 1987 jälkeen, kun maa demokratisoitui. Suomen lisäksi useat sosialistimaat lähestyivät Etelä-Koreaa Soulin vuoden 1988 olympialaisten alla. Täten suurlähetystön raportoinnissa käytetty semantiikka ja sanasto ovat relevantteja: suurlähetystön henkilökunta keskusteli paikallisen poliittisen eliitin ja muiden valtioiden edustajien kanssa, joten Suomen edustajien käyttämät termit ja mahdolliset mielipide-erot Etelä-Korean tilanteesta ovat tärkeitä tutkimuskohteita. Pro gradun tavoite tutkia kylmän sodan lopun vaikutusta Suomen ja Etelä-Korean diplomaattisuhteille, ja heijastaa näin muuttuvien globaalien asetelmien vaikutusta etupiireihin kuuluneiden valtioiden suhteisiin ja toimintamahdollisuuksiin. Vaikka valtioiden välisistä diplomaattisuhteista on tehty aiempaa tutkimusta, keskityn tutkimaan kylmän sodan loppumisen vaikutusta. Aineisto koostuu pääsääntöisesti Ulkoasiainministeriön hallussa olevista Suomen Soulin-suurlähetystön raporteista ja muista selvityksistä, pääsääntöisesti vuosilta 1985-1991. Mukana on myös entisen Soulin-suurlähettilään litteroitu haastattelu. Tutkimusmenetelmä eli metodi on teoriasidonnainen lähestymistapa. Pro gradu on sidoksissa globaaleihin poliittisiin muutoksiin, joten Suomen suhteita ja asennoitumista Etelä-Koreaan tarkastellaan Suomen ulkopolitiikan muutoksien yhteydessä. Teoriataustani heijastuu metodin yhteydessä. Koska Suomen ulkopoliittinen itsevarmuus lisääntyi 1980-luvulla, Etelä-Korea oli jatkumoa Suomen ulkopoliittisessa toiminnassa. Suomen ulkopolitiikka oli hienovaraista, mutta kehittyi. Suomen kansainvälistyminen kylmän sodan loppuessa oli realiteetti, johon vaikutti taloudellisten suhteiden kehittämisen tarve. Ulkopoliittinen avautuminen realisoitui täten 1980-luvun loppuessa.
  • Seung, Jinbae; Lee, Seunghwan; Muona, Jyrki (2017)
    Three eucnemid genera and species are recognized for the first time from Korea: Eutyptycluts vicinus Fleutiaux, 1923, Fornax consobrinus Hisamatsu, 1963, and Feaia nipparensis (Hisamatsu, 1957) new combination (= Heterotaxis nipparensis Hisamatsu, 1957).A key to species, diagnoses, redescriptions, and photographs of diagnostic characters are provided for known Korean species. (C) 2017 Published by Elsevier B.V. on behalf of Korean Society of Applied Entomology, Taiwan Entomological Society and Malaysian Plant Protection Society.
  • Seung, Jinbae; Muona, Jyrki; Lee, Seunghwan (2018)
    The genus Dirrhagofarsus is firstly recorded from Korea with three species: Dirrhagofarsus lewisi (Fleutiaux, 1900), Dirrhagofarsus modestus (Fleutiaux, 1923), and Dirrhagofarsus unicolor (Hisamatsu, 1960). A key to Korean species of Dirrhagofarsus, with diagnoses, redescriptions, and photographs of important structures is provided. In this work, Dirrhagus modestus f. unicolor Hisamatsu, 1960 is regarded as a valid species, Dirrhagofarsus unicolor (Hisamatsu, 1960), comb. n.
  • Teppola, Karoliina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tavoitteena on analysoida nuorten eteläkorealaisten aikuisten kokemuksia tavoitteiden saavuttamisesta ja saavuttamisen tarpeesta. Näkökulmana käytetään teoriaa kulttuurien ulottuvuuksista ja kulttuurisista arvoista, joiden kautta eri kulttuureja on mahdollista vertailla niiden yksilökeskeisyyden eli individualismin ja yhteisöllisyyden eli kollektivismin kannalta. Tutkimus pyrkii hahmottamaan, miten eteläkorealaiset aikuiset kokevat tavoitteiden saavuttamisen korealaisessa yhteiskunnassa, jonka on kuvailtu asettavan erityisesti nuorten sukupolvien harteille merkittäviä paineita niin opiskelun kuin työelämänkin saralla. Tutkimuksen taustalla ja punaisena lankana kulkee teoria Koreasta maana, jossa kulttuurin individualistiset ja kollektivistiset elementit ovat näkyvillä samanaikaisesti muodostaen monella tapaa uniikin yhtälön perinteisiä konfutselaisia arvoja ja modernia, länsimaalaistunutta elämäntyyliä. Tutkielma esittelee individualismin ja kollektivismin peruskäsitteiden lisäksi juuri korealaiselle kulttuurille erityisiä kollektivismin ja individualismin erityispiirteitä ja pohtii niitä motivaatioteorian ja korealaisen nyky-yhteiskunnan näkökulmasta. Tutkielma ammentaa kulttuurintutkimuksen lisäksi mm. psykologiasta ja yhteiskuntatieteistä, sekä uutisartikkeleista ja sosiaalisesta mediasta, jotka rikastuttavat teoriataustaa ajankohtaisuudellaan ja ihmisläheisyydellään. Varsinaiseksi tutkimusmetodiksi on valittu narratiivinen tutkimus, jonka vahvuus on niin ikään mahdollisuudessa kuulla vastaajia suoraan heidän omien kertomustensa kautta. Narratiivit on koottu sähköisellä kirjoituspyynnöllä, ja sen kautta tarinansa jakoi yhteensä kuusi nuorta korealaista, joiden joukossa on sekä opiskelijoita että jo työelämään siirtyneitä. Sekä kirjoituspyyntö että saadut tarinat on kirjoitettu koreaksi. Narratiivien kautta välittyviä kokemuksia tavoitteiden saavuttamisesta analysoidaan teemoittelun ja kategorisoinnin keinoin. Keskeisiksi teemoiksi kerätyissä narratiiveissa nousevat se, millaisina suorittajina nuoret korealaiset itsensä näkevät, kuinka he kokevat ympäröivän korealaisen yhteiskunnan vaikuttavan tavoitteiden saavuttamiseen, ja millaisia syitä heillä on tavoitteidensa taustalla. Tavoitteiden saavuttaminen on vahvasti osa heidän minuuttaan, ja siinä yhdistyivät niin yhteisölliset periaatteet kuten yhteiskunnan auttaminen, että yksilöllisemmät unelmat ja oman sydämen seuraaminen. Vertautuminen muihin värittää korealaisten saavutuskokemuksia ja esimerkiksi hyvään yliopistoon pääsemistä pidetään tärkeänä etappina ja päämääränä. Samanaikaisesti tavoitteiden saavuttamisen pakollisuus sekä suorituspaineet herättävät lannistusta, jossa heijastuu vahvasti korealaisen yhteiskunnan kilpailuhenkisyys. Tutkielma tuottaa yksityiskohtaista tietoa siitä, kuinka korealaisen yhteiskunnan suorituskeskeisyys heijastuu nuorten aikuisten kokemuksiin heidän tavoitteidensa saavuttamisesta ja myös heidän minäkuvastaan. Myös individualististen ja kollektivististen elementtien yhteenkietoutuminen korealaisessa kulttuurissa tuodaan esiin konkreettisin esimerkein ja sanoin vastaajien omista tarinoista.