Browsing by Subject "Kuluttajaekonomia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 118
  • Saarnio, Sini-Maria (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielma käsittelee tulevaisuuden ruokaa ja rakentaa käsitystä siitä, miten kuluttajat suhtautuvat tutkimuksessa käsiteltyihin uusiin raaka-aineisiin, ruokiin sekä ruokateknologiseen kehitykseen. Tutkielmassa analysoidaan kuluttajien suhtautumista geenimuunnettuun ruokaan, hyönteisten syöntiin ja mahdolliseen keinolihatuotantoon. Tämän lisäksi tarkastellaan sitä, minkälaisia pohdintoja ja mielikuvia haastateltavat liittävät tulevaisuuden ruokaan. Aihetta lähestytään sosiologisen ruokatutkimuksen perinteen kautta. Tutkimusaineisto koostuu 20-35 vuotiaille suomalaisille korkeakouluopiskelijoille tehdyistä viidestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin pari- ja pienryhmähaastatteluina. Haastatteluaineisto on analysoitu käyttämällä teemoittelua. Tutkimuksen mukaan kuluttajat suhtautuvat geenimuunnettuun ruokaan epäilevästi ja liittävät siihen terveyden, ruokateknologian ja epätietoisuuden teemoja. Pelko negatiivisista pitkäaikaisista terveysvaikutuksista on korostunut geenitekniikkaan liitettyjen epäilyjen lisäksi. Hyönteisten syöntiin suhtaudutaan myönteisesti ja hyönteisten uskotaan olevan tulevaisuudessa käytetty raaka-aine ja potentiaalinen lihankorvike. Kuluttajat eivät halua nähdä tai syödä hyönteisiä kokonaisina, mutta jauheena tai muun ruoan osana hyönteiset ovat hyväksyttäviä. Keinolihaa pidetään turhana innovaationa ja siihen liitetään epäilyjä ruokaturvallisuuden ja ruoan puhtauden osalta. Kuluttajat liittävät tulevaisuuden ruokaan pohdintoja luonnonmukaisuudesta ja keinotekoisuudesta sekä niihin liittyvistä vastakkainasetteluista. Myös liha- ja kasvispainotteisen ruokavalion vertailu sekä luottamuksen merkitys koetaan tärkeänä. Geenimuunnettuja ruokia ja keinolihaa pidetään keinotekoisina ruokina, kun taas hyönteiset nähdään selkeästi luonnonmukaisimpana vaihtoehtona. Lihan kulutuksen uskotaan vähenevän tulevaisuudessa ja kasvispainotteisten ruokavalioiden lisääntyvän. Luottamus nähdään tärkeänä tekijänä ruokasektorin jokaisella osa-alueella ja varsinkin uusien ruokien ja teknologioiden tapauksissa. Tutkimuksessa esitetään, että kuluttajat kokevat geenimuunnetun ruoan ja keinolihan teknologisina ja keinotekoisina tuotteina, joiden hyväksyttävyys osaksi omaa ruokavaliota tai yhteiskuntaa voidaan kyseenalaistaa. Hyönteiset taas nähdään luonnonmukaisena ja periaatteessa hyväksyttävänä raaka-aineena ja ruokana. Tutkimus nostaa esiin ruoan kesyyntymisen tärkeyden uusien raaka-aineiden ja ruokien kohdalla. Kyse on prosessiluonteisesta uusien ruokien kesyttämisestä, jotka on neuvoteltava osaksi omaa elämää ja yhteiskunnallista arvostusta. Kuluttajien tulee myös luottaa elintarvikealan toimijoihin, jotta uudet tuotteet voidaan hyväksyä markkinoille.
  • Tötterman, Katarina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tänä päivänä kuluttajat kohtaavat ruokakaupassa valtavan valikoiman erilaisia tuotteita. Hyllyt ovat täynnä tuotteita, joissa perinteiset tuotekategorioiden rajat sekoittuvat. 2010-luvun alussa vallannut proteiinibuumi näyttää suurimmaksi osaksi laantuneen, mutta tästä huolimatta erilaiset proteiinivälipalat ovat yleistyneet. Tutkielmani tavoitteena on tarkastella sitä, millaisia kulttuurisia merkityksiä proteiinivälipaloihin liitetään. Kysymystä lähestytään tarkastelemalla, miten teknologisuus, luonnollisuus, terveellisyys ja nautinnollisuus jäsentyvät kuluttajien puheessa toisiinsa. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu sosiologisen ruokakulttuurin ja siinä esiintyvien vastinparien avulla. Tutkimusotteeni on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt teemahaastattelua. Haastateltavia oli yhteensä 10, ja kaikki haastattelut kerättiin joulukuun 2019 aikana. Muodostin mahdollisimman monipuolisen haastattelujoukon pääkaupunkiseudun alueelta. Tutkimuksessani tarkastelin proteiinipatukan ja -jäätelön herättämää puhetta, ja haastattelut toimivat työkaluna kulttuurisen puheen synnylle. Toteutin analyysin teemoittelulla, jonka kautta esiin nousivat keskeisimmät teemat. Käytin analyysin tukena myös aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Tutkimukseni tulosten perusteella puhe proteiinivälipalojen ympärillä esiintyi monimuotoisena. Vastinpareja koskevat melko selkeät kulttuuriset merkitykset hämärtyivät mentäessä yksittäisten tuotteiden tasolle. Haastateltavien näkemyksiin vaikutti se, mistä näkökulmasta proteiinivälipaloja tarkasteltiin ja mihin niitä vertasi. Nostin terveellisyyden yhdeksi pääkäsitteeksi, sillä sen kautta heijastettiin niin teknologisuutta, luonnollisuutta kuin nautintoakin. Terveellisyyteen liittyi kuitenkin paljon myös hämmennystä ja kyseenalaistamista. Samalla kun lisätty proteiini loi mielikuvaa terveellisyydestä, se oli syy tähän hämmentymiseen ja kyseenalaistamiseen. Haastateltavat kyseenalaistivat lisätyn proteiinin tarpeellisuuden terveyden kannalta ja epäilivät, että kuluttajia vain huijataan sen avulla.
  • Daoud, Sylvie (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimus tarkastelee ruokavalintojen merkityksiä kuluttajalle ja etenkin kuluttajien näkemyksiä kaurasta. Tarkastelun kohteena on se, miten kuluttajat perustelevat arjen ruokavalintojaan. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu kolmesta ryhmähaastattelusta, joihin osallistui 21 henkilöä. Haastattelut tehtiin syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana. Tutkimuskohteena ovat pääkaupunkiseudulla asuvat 24–64-vuotiaat kuluttajat. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua. Teoreettinen viitekehys pohjaa sosiologisen ruokatutkimuksen perinteeseen. Tutkimuksen mukaan ruokavalinnoilla on merkitystä kuluttajalle niin oman itsensä, kuin myös ympäröivän maailman jäsentämisessä. Ruoan ominaisuudet ikään kuin siirtyvät syöjään. Ruokavaliolla perustellaan kulutuskäyttäytymistä ja rakennetaan kuvaa itsestä sosiaalisessa ympäristössä. Kasvipainotteinen ruokailu on ideaali tavoite, joka koetaan kestävän ruokavalion tärkeänä osana. Tutkimus esittää, että kaura muodostaa sellaisen ruokatrendin, joka houkuttelee siihen yhdistettyjen merkitysten ja mielikuvien takia. Kauraa ei itsessään koettu mielenkiintoisena tai erityisenä raaka-aineena. Kauratuotteiden kautta on kuitenkin mahdollista saavuttaa tavoiteltu kasvipainotteinen ruokavalio. Positiivisista mielikuvista huolimatta, kuluttajan suhde kauraan on neutraali. Haastatteluista selvisi, että ruokavalinnat eivät muodostu huolellisesti perusteltujen päätösten kautta. Syöminen perustuu ruokamielikuviin ja arjen olosuhteisiin, jotka pakottavat toiminaan tietyllä tavalla. Kuluttajat kuitenkin kokevat tietävänsä, kuinka heidän pitäisi kuluttaa. Arjen asettamat haasteet vaikuttavat ekologisten valintojen toteutumiseen. On epäselvää, onko vastuu oikeiden valintojen toteutumisesta yksilöllä vai yhteiskunnalla. Nykytilanteessa tiedon määrän kasvu ei siis välttämättä auta päätöksenteossa. Tiedon lisääntyminen ruokateollisuuden toimintatavoista johtaa epävarmuuteen ja ahdistukseen, sillä täydellistä tietoa kokonaisuudesta on mahdotonta saavuttaa.
  • Nikander, Maria (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tässä maisterintutkielmassa selvitetään päivittitäistavarakaupan kuluttajien näkemyksiä verkkoruokakaupasta sekä sen innovaatioista. Tutkielmassa pyritään selvittämään, miksi päivittäistavarakaupan kuluttajat eivät käytä ruoan verkkokauppaa ja ovatko he tietoisia verkkoruokakaupan mahdollisuuksista. Lisäksi tarkastellaan kuluttajien ajatuksia ruoan verkkokaupan kolmesta innovaatioista. Nämä innovaatiot olivat: ruokapostilaatikko, tuotteiden lisääminen elektroniseen ostoskoriin skannauksen avulla sekä kanta-asiakaskortin liittäminen verkkoruokakaupan palveluun. Tutkimukseen haastateltiin yhtätoista päivittäistavarakaupan kuluttajaa, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta ruuan verkkokaupasta. Haastatteluissa esiin nousi hinta aikaisempia tutkimuksia mukaillen. Haastateltavat kokivat verkkoruokakaupan palvelut sekä uudet innovaatiot kalliiksi. Haastatteluissa kuluttajat kertoivat myös ruoan verkkokauppojen kotiinkuljetusten olevan kalliita. Aikaisemmissa tutkimuksissa kävi kuitenkin ilmi, että kuluttajat eivät kokeeneet ruoan verkkokaupan olevan kallis, kun kuluttajia muistutettiin päivittäistavarakaupan käymisen ja sinne matkustamisen kustannuksista. Päivittäistavarakaupan kuluttajat kokivat aistinvaraisuuden puuttumisen ongelmana ruoan verkkokaupassa. Aistinvaraisuuden puuttuminen vaikuttaa verkkoruokakaupasta ostettuihin tuotteisiin. Kuluttajat eivät koe, että tuoretuotteet ovat hyvälaatuisia tai palvelun tarjoaja valitsisi kuluttajalle mieltymysten mukaiset ja oikeat tuotteet. Haastateltavat ovat valmiita ostamaan verkkoruokakaupasta niin sanottuja perustuotteita, joiden laatu ei muutu valitsijan muuttuessa. Lisäksi kuluttajat mainitsevat harkitsevansa luomu- ja erikoistuotteiden ostoa ruoan verkkokaupasta. Esimerkiksi luomutuotteet koetaan laadultaan paremmiksi kuin muut ostettavat tuotteet. Haastatteluissa nousi selvästi esille kuluttajien tietämättömyys verkkoruokakaupasta ja sen palveluista. Osa kuluttajista olivat tietoinen verkkoruokakaupan toiminnasta, mutta eivät sen innovaatioista. Kukaan haastateltavista ei tuntenut kolmea esiteltyä innovaatiota. Jotta haastateltavat aloittaisivat verkkoruokakaupassa käynnin, mainitsivat he yhdeksi tärkeäksi tekijäksi mainostamisen. Haastateltavat kokivat, että verkkoruokakaupan palveluita ei mainosteta tarpeeksi ja näin edellä mainitut innovaatiot jäävät kuluttajien epätietoisuuteen.
  • Lyytikäinen, Kalle (Helsingfors universitet, 2017)
    Tavaroiden runsaus kuvastaa tämän päivän yhteiskuntaa. Tavaroitaan käyttämällä lapset kehittyvät ja oppivat ymmärtämään ympäröivää maailmaa. Vanhemmat vaikuttavat lasten tavaroihin ja niiden määrään, mutta myös lahjakulttuurilla on huomattava vaikutus. Tutkielma käsittelee lasten tavaroita, kulutusta ja lahjoja. Päähuomio kiinnittyy alle kouluikäisen tytön huoneen tavaroihin ja hänen saamiinsa lahjoihin. Tutkielmassa on hyödynnetty aineistotriangulaatiota. Laadullinen aineisto lahjan antamisesta lapselle on kerätty kahdeksalla teemahaastattelulla. Määrällinen aineisto on kerätty tekemällä lapsenhuoneen tavarainventaario. Molempien aineistojen tukena on käytetty lapsenhuoneen tapauksen äidin syvähaastattelulla kerättyä aineistoa. Haastatteluaineistojen analysointiin on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Määrällistä aineistoa on analysoitu ristiintaulukoimalla. Lapsenhuoneen 448:sta tavarasta yli puolet olivat leikkikaluja. Näistä suurta osaa lapsi käytti hyvin harvoin. Lapsen käytettynä saadut leikkikalut olivat suositummassa käytössä kuin uutena saadut. Lapsenhuoneen tavaroista noin viidesosa oli vaatteita. Valtaosan vaatteista lapsi oli saanut käytettyinä äidinpuolen sukulaisilta ja tuttavilta. Vanhemmat olivat antaneet lapselle yllättävän pienen osan hänen tavaroistaan. Äiti vaikuttaa lapsensa tavaramäärään ylläpitämällä suhteita sukulaisiin ja tuttaviin.Heidän kauttaan lapsi saa tavaroita lahjoina ja lahjoituksina. Lapsenhuoneen tavaroista 112 kappaletta oli lahjoina saatuja. Lahjaksi lapsi oli saanut lähes poikkeuksetta uutena hankitun tavaran. Lahjanantajat ottavat huomioon lapsen toiveen, mutta tavaran tarpeellisuus ja vanhempien mielipide ovat ratkaisevammassa asemassa lahjavalintaa tehtäessä.Lapsille annetut lahjat nähdään osittain vanhemmille annetuiksi, sillä niiden ansiosta vanhemmat säästävät lastentarvikekustannuksissa. Lahjanantajat eivät odota lapselta vastalahjaa, mutta lahjan saavan lapsen vanhemmat kokevat usein velvollisuudekseen hankkia vastalahjan. Lasten tavaroiden runsaus heijastuu lahjoitusten määrissä. Ylimääräisiä lastentarvikkeita maassamme näyttää olevan todella paljon. Tästä huolimatta uusia tavaroita ostatetaan lapsille jatkuvasti. Lapsia palkitaan ja heidän oppimistaan pyritään edesauttamaan tavaroilla. Käytöksellään lapsi vaikuttaa tavaramääräänsä mutta ei lahjoihinsa. Lapsenhuoneen tapauksessa lapsi osallistui harvoin tavaran valintaan. Vanhemmat ja vallitseva lahjakulttuuri ovat tehneet lapsesta leikkikalujen suurkuluttajan.
  • Lucenius, Iris (Helsingin yliopisto, 2015)
    E-commerce is constantly growing. Possibilities to shop via internet has been growing as technology has developed. At the same time consumers are facing more and more problems and the number of consumer complaints have increased. This master´s thesis studies the problems consumers experience in e-commerce by analyzing the situations in which consumers feel they have been mistreated. The data used in this thesis consists of 186 written complaints sent by consumers to the Finnish Competition and Consumer Authority. These have not been collected specifically for this study and therefore the data can be referred as real or natural. Consumers wishing to report or complain about specific trader have entered their stories through an electronic form. The data has been outlined and all the cases are just about e-commerce. The consumers’ written complains have been analyzed by using qualitative methods and organized in different main themes and types. This master´s thesis does not take into consideration any legal aspects of the stories used. The two main themes in this study are customer service and internet site problems. Consumers feel that contacting with customer service is challenging and even finding the contact information is difficult. Customer service does not contact directly the consumer when promised and the consumers need to take an active role themselves to deal with the problem. Consumers experience that companies are not interested in their issues and are lacking hugely in service attitude. The second theme on internet sites indicate that websites give wrong and misleading information to consumers. Information about product price or terms of agreement are not shown to the consumers. Product or service do not match consumers’ expectations formed from visiting websites. Also one of the main experienced problems is that consumers have trouble in buying the products mentioned to be on sale in internet. In those situations the problem is more in technical limitations of the websites and in the lack of information what coming from scheduled product sales time. If consumers do not have an opportunity to act face to face with customer service this limits established interaction. In this data consumers describe that they feel they have been cheated, betrayed and misled. Companies treat consumers more as a subordinates instead of a king.
  • Nieminen, Tuuli (Helsingfors universitet, 2013)
    The objective of my thesis is to portray small investors' views on ethical investing. The study material consists of 427 writings collected from Internet's Finnish investment discussion web pages. The focus of the study is on small investors' perceptions and on the methods they use. I examine whether investors are willing to put time and effort to ensure ethical issues, and the challenges and obstacles they confront. Furthermore, I study investors' views on ethical investments profit making possibilities compared to ordinary investing. Small investors prefer stocks and funds, and thus I take a closer look at these types of investments. As a method, ethical investors prefer negative screening. Their motive to invest ethically is the good feeling they get. Small investors define ethical investing based on their own, individual values. By using qualitative research methods I discovered four themes that are important reasons to invest ethically. These themes are financial profits, the environment, supporting domestic production and responsibility to take care of other people. Only few investors are willing to sacrifice profits for ethics if needed. Some investors defined ethical investing as aiming for best financial profits possible, without taking other issues into consideration. Environment itself is considered as important, but also because ignoring environmental issues has a negative impact on profits. Investors prefer domestic companies' stocks and are worried that companies move production to foreign countries. In decision-making, investors consider future generations, especially their own offspring. Ethical investing is considered as challenging and time-taking. They also find that there is a lack of ethical investment products and it is difficult to find objective information. In addition to interest towards ethical investing, there were different attitudes that characterized the investors. Neutral investors concentrate on facts and they consider ethical issues if they have an impact on profits. Orthodox investors believe that ethics do not belong to investing. Unethical investors are experimental and they believe that unethical investments provide high returns.
  • Vanhanen, Elina (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan vastamainontaa ja sen ilmentämää kritiikkiä yritysten vastuullisuutta kohtaan. Yhtenä kriittisen journalismin muotona vastamainonta luo keinoja, joilla voidaan kyseenalaistaa mainonnan synnyttämiä tarpeita ja nostaa esiin länsimaisen kulutuskulttuurin kestämättömiä piirteitä. Yritystoiminta ja markkinat nousevat huomion keskiöön, kun kantaa otetaan erityisesti kulutuksen taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Poliittista kuluttajuutta edustava vastamainonta voidaan nähdä eräänlaisena instrumenttina, joka auttaa luomaan paitsi vastuullisia kuluttajia niin myös heidän tarvitsemansa vastuullisen kulutusympäristön. Kysymys yritysvastuusta on yhteiskunnallisesti tärkeä ja kiistelty. Vastamainosten tulkinnan kautta on mahdollista tarkastella yritysten kohtaamia paineita sekä vastuullisuusvaatimuksia. Lähestyn aihetta seuraavien kysymysten kautta: 1. Miten vastamainokset representoivat yritysvastuuta? 2. Minkälaisia myyttejä vastamainoksista voidaan tunnistaa? 3. Minkälaisia valta-asetelmia nämä myytit paljastavat? Näiden kysymysten taustalla on ajatus siitä, että liikeyritysten näennäinen hyväntahtoisuus ei riitä vastuullisen muutoksen aikaansaamiseksi ja yritysten kohtaama julkinen kritiikki on oikeutettua. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu mainonnan ja yritysvastuun tutkimuskirjallisuudesta, jonka kautta tarkastelen mainonnan moninaisia merkityksenluonnin keinoja sekä yritysvastuun tutkimuksen taustaa. Tutkielman aineisto koostuu 13 vastamainoskuvasta, joiden myyttisiä elementtejä tarkastelen semioottisen analyysin menetelmin. Semioottisen analyysin avulla pyrin tarkastelemaan erilaisten kulttuuristen ja yhteiskunnallisten merkitysten tuotantoa vastamainoksissa. Analyysia varten vastamainokset jaettiin kolmen yritysvastuun teeman mukaisesti taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Analysoin vastamainosten ilmentämää myyttikritiikkiä sekä tapoja representoida yritysvastuuta. Representaation ja myytin käsitteiden avulla on mahdollista pohtia miten, kenen näkökulmasta ja millä välineillä erilaiset mediat esittävät ja tuottavat todellisuutta. Kuten representaatiot niin myös myytit palvelevat tavallisesti hallitsevien luokkien etuja, minkä vuoksi ne nostavat esiin yhteiskunnallisia valtarakenteita. Analyysin myötä esiin nousivat kolme vastakkainasettelun myyttiä, jotka kertovat yhteiskuntamme piilorakenteista ja valta-asetelmista: Ensimmäisenä vastuun ja markkinoiden välinen myytti, toisena luonnon ja kulttuurin jaottelun myytti sekä kolmantena myytti mainonnan ja etiikan dilemmasta. Olennainen osa näiden myyttien merkitysten avaamista on keskustelu yritysvallasta, joka nousee tutkielmani vastamainoksia yhdistäväksi teemaksi. Yritysten mahdollisuudet ylläpitää demokraattista, oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa haastavat taloudellisen kasvun vaatimuksen. Viime kädessä yhteiskunnallisesti avoin kriittinen keskustelu sekä todellisten tekojen vaatiminen yhteiskuntavastuuta vakuuttavilta yrityksiltä ovat avainasemassa muutoksen aikaansaamiseksi.
  • Mathias, Kai (Helsingfors universitet, 2017)
    Maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien. Varsinkin Euroopan ulkopuolelta kotoutuneisiin nuoriin miehiin kohdistetaan voimakkaita oletuksia väkivaltaisuudesta ja kontrolloimattomuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan julkisessa keskustelussa kiistanalaisen väestönosan kokemuksia arjestaan suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Kulutustutkimuksen piirissä on tutkittu maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen kulutuskäyttäytymistä sosiaalipsykologiasta johdetun määrällisen akkulturaatiotutkimuksen kautta. Laadullisesti painottunut jälkiassimilaationistinen kuluttaja-akkulturaation tutkimusperinne on osaltaan laventanut ymmärrystä maahanmuuttajien ja vähemmistöryhmien kokemasta arjesta assimilaatio–marginalisaatio -ulottuvuuden sijaan. Tutkimuksessa haastateltiin viittä nuorta maahanmuuttajataustaista miestä, iältään 18–25 vuotta. Haastatteluja on yhteensä kuusi: viisi yksilöhaastattelua ja yksi kolmen hengen ryhmähaastattelu. Haastateltavat ovat asuneet pitkään Suomessa ja puhuvat sujuvasti suomea. Puolistrukturoidut teemahaastattelut analysoitiin teemoittelua ja tyypittelyä käyttäen. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Minkälaiset ovat nuorten maahanmuuttajataustaisten miesten kokemukset kuluttajina ja työntekijöinä? 2) Minkälaiset ovat heidän näkemyksensä kuluttamisesta ja taloudenhoidosta? Tutkimuksen mukaan haasteltavat ovat tyytyväisiä julkisiin ja kaupallisiin palveluihin Suomessa. Joskin palveluiden digitalisoitumiskehitystä kritisoitiin, sillä sen pelättiin vähentävän mahdollisuuksia henkilökohtaiseen palveluun. Palveluiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta epämiellyttäväksi koettujen paikkojen, kuten baarien ja ostoskeskusten omaehtoinen välttely yhteenottojen pelossa nousi esiin haastatteluissa. Myös kokemukset kontrollista ja varkausepäilyistä ovat palvelukohtaamisissa asiakkaina ja työntekijöinä läsnä. Miessukupuoli ei näyttäydy erityisenä resurssina palvelukohtaamisissa. Kulutuksen suhteen haasteltavat erittelivät varsin kriittisiä havaintoja kulutuksen merkityksestä kantaväestön elämässä. Kantaväestön koettu kulutuskeskeinen elämäntyyli nähtiin egoistisena ja ristiriidassa omien arvojen kanssa. Pyrkimys taloudelliseen autonomiaan ja perheen tukemiseen on leimallista haastateltavien kulutuspuheessa. Haastateltavat ovat työn ja opiskelun kautta integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta kontaktien vähyys kantaväestön edustajien kanssa osaltaan heikentää koettua tyytyväisyyttä elämään Suomessa.
  • Mäkelä-Korhonen, Tiina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Everyday life of consumers revolves around housing, food and transport. Consumption related to these areas forms a burden to the atmosphere through direct or indirect energy consumption which causes climate warming GHG emissions. Climate change itself results in deepening global economic and humanitarian problems while the human populations constantly grows. In this quantitative study I researched the relationship between sociodemographic variables and residential location to attitudes towards climate change, possibilities of individual influence and political guidance of consumption. My target was to find perspectives on how to further sustainable consumption and the shift to ecological options. The empirical part drew on the 2016 European Social Survey’s Finnish material due to its comprehensiveness and the good quality. The data was analyzed using data processing program SPSS. Everyday life and sustainable consumption were studied using a practice theory approach. Everyday practices are routinized actions which are not actively given thought. Routines are formed to ease everyday life, but they stand as obstacles for change. These routines must be broken and there must be sufficient incentives for consumers to shift to new ways of executing practices. Consumption can be made more sustainable by changing its quality or quantity. Technological solutions offer more ecological options, but the level of consumption should be decreased as well. My analysis showed that education has a positive relationship with attitudes toward climate change, the probability to conserve energy, how one sees their own influence and responsibility as well as political guidance of consumption. Income had the same effect as education. Age and residential area had an opposite effect. With age grew skepticism and efforts to save energy dropped. Moving from large cities to the countryside the phenomenon was similar. Objection to political guidance was also strongest in the countryside. My observations showed that worriedness about climate change and perceived level of responsibility and possibilities of making change through one’s own actions increased the level of energy saving and the support for political guidance of consumption. Because consumption related to everyday practices is highly routinized breaking these routines is needed to enable change. This requires the understanding of one’s role as a consumer, supporting of the transition to more sustainable options of consumption and the guidance of market offerings through political decisions. In my opinion the role of education and young consumers in central in driving change.
  • Ronkainen, Tomi (Helsingin yliopisto, 2015)
    Maisterintutkielmassa tarkastellaan osuuskauppojen jäsenten eli asiakasomistajien rooleja sekä kaupan asiakkaana että omistajana. Asiakas- ja omistajaroolien erilaiset piirteet korostuvat erityisesti silloin, kun osuuskauppa ja sen asiakasomistaja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tutkielmassa selvitetään, mitkä ominaisuudet kuvaavat kumpaakin roolia ja miten rooleissa ollaan vuorovaikutuksessa osuuskaupan kanssa. Tutkimuksen aineisto koostuu 12 S-ryhmän asiakasomistajan teemahaastattelusta. Haastatteluihin osallistui kuusi niin sanottua tavallista asiakasomistajaa ja kuusi asiakasomistajapaneeliin kuuluvaa muita aktiivisempaa jäsentä. Tutkimusaineistoa on analysoitu teemoittelun avulla. Keskeiset aineiston pohjalta muotoutuneet teemat ovat asiakasomistajien roolit, vuorovaikutus ja vaikuttamismahdollisuudet. Keskityn tutkielmassani pääosin rooleihin ja vuorovaikutukseen, sillä vaikuttamismahdollisuudet liittyvät olennaisesti asiakasomistajan ja osuuskaupan väliseen vuorovaikutukseen. Asiakasroolin jäsenet ovat tutkimukseni mukaan kiinnostuneita lähinnä osuuskauppojen tarjoamista rahallisista eduista kuten Bonuksesta ja tarjouksista. Osuuskauppojen ja asiakasroolin jäsenten välinen vuorovaikutus ei näytä olevan todellista vuorovaikutusta vaan asiakasjäsenten passiivista viestien vastaanottamista yritykseltä. Kyseiselle roolille ominaisia vuorovaikutuskanavia ovat arkinen ostoksilla käynti ja osuuskaupan lähettämä asiakasomistajaposti etuineen ja tarjouksineen. Omistajaroolissa korostuvat yhteisöllisyys ja todellinen halu vaikuttaa. Roolin jäsenet ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa osuuskauppojen kanssa etenkin niiden kanavien kautta, joissa he tietävät saavansa äänensä kuuluviin. Omistajaroolin jäsenet ovat aktiivisia paneelikeskustelijoita, oman paikkakunnan tukijoita ja osuuskauppavaaleihin osallistuvia vaikuttajia.
  • Tuomi, Tiina (Helsingfors universitet, 2015)
    Kehittynyt teknologia mahdollistaa kuluttajien osallistumisen hyödykkeiden suunnitteluun ja valmistamiseen aikaisempaa enemmän. Kuluttajan rooli tuotteiden ja palveluiden arvoketjussa on nähty viime vuosikymmeninä merkittävänä kuluttaja- ja markkinointitieteissä. Keskusteluissa on tuotu esiin, että kuluttajien osallistuminen yhdessä yrityksen kanssa tuotteiden suunnitteluun, valmistamiseen sekä kokemiseen loisi arvoa kuluttajille. Tutkielma tarkastelee kuluttajien kokemuksia osallistumisesta tuotteiden ja brändien kehitykseen joukkoistamistyökalun avulla. Yritykset voivat joukkoistamisen avulla ulkoistaa suunnitteluprosessin isommalle joukolle toimijoita kuin perinteisesti on tehty ja samalla osallistaa kuluttajia tuotteiden ja brändien kehitykseen. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sitä, osallistuvatko kuluttajat joukkoistamismenetelmällä tehtyyn kampanjaan ja miten he kokevat kampanjan ja siihen osallistumisen. Tutkimusta varten tehtiin ensin pilotointi, jossa hyödynnettin joukkoistamista. 17 000 kuluttajaa osallistui kampanjaan. Kampanjaan osallistuneiden joukosta valittiin 11 kuluttajaa puolistrukturoituun haastatteluun. Heiltä kysyttiin kokemuksia osallistumisesta. Kuluttajien kokemuksia analysointiin teoria-ohjaavan analyysin avulla, jossa aineistoa käsiteltiin kuluttajan arvonluomista koskevan kirjallisuuden avulla sekä aikaisemman joukkoistamista käsittelevän tutkimuksen avulla. Kuluttajat kokevat osallistumisen pääosin ajan vietteeksi. Samalla he kuitenkin osoittivat kiinnostusta osallistua laajemminkin hyödykkeiden kehittämiseen yhdessä yrityksen kanssa. Kuluttajien osallistuminen kampanjaan riippui tilannetekijöistä ja osallistuminen loi sekä hedonistisia että utilitaristisia arvon kokemuksia kuluttajalle samaan tapaan kuin kuluttaja kokee saavansa arvoa muissakin kulutustapahtumissa. Hedonistiset kokemukset ilmenivät kampanjaan osallistumisen toimimisena ajanvietteenä ja miellyttävänä kokemuksena osallistumisesta kampanjaan kuluttajalle. Utilitariset arvot ilmenivät arvostuksena tiedosta uusista tuotteista, palkinnon saamisen arvostamisen ja ennen kaikkea vaikuttamisesta yrityksen tuotteisiin. Tulokset osoittavat teorian oletusten mukaisesti kuluttaja on aktiivinen ja halukas olemaan kanssa käymisissä yrityksen kanssa muun muassa uuden teknologian avulla kuten myös perinteisimmillä keinoilla.
  • Varpa, Jani (Helsingfors universitet, 2016)
    I denna avhandling analyseras svenskarnas förhållande till sitt hem och skandinavisk designs be-tydelse för dem genom att analysera de möbler som informanterna nämner som sina favoriter, och hur de överhuvudtaget pratar om inredningen. För att göra detta har 13 unga vuxna intervju-ats i Göteborgs region i Sverige. Därtill har tidigare intervjumaterial från Finland och Tyskland använts som sekundärdata. Analysen, som består av tematiseringen, lyfter fram två olika sidor av det svenska hemmet. Å ena sidan är det viktigt att ha ett hem där man kan vila i. I ett sådant hem består inredningen av möbler som personen känner väl och som har någon historia eller koppling till personen. I den här skyddshamnstankegången är funktionalitet ett centralt värde i inredningen. Å andra sidan verkar svenskarna vara mycket entusiastiska inredare. Den här andra tankegången - det representativa hemmet - betonar design och att hemmet ser bra ut också ur gästens synvin-kel. Förutom status är det möjligt att sådan inredningsstil fungerar väl i Sverige eftersom den är ett lätt och trevligt diskussionsämne. Den skandinaviska designen passar Sverige utmärkt ef-tersom den kombinerar stiligheten och funktionaliteten.
  • Yrttiaho, Pihla (Helsingfors universitet, 2013)
    The subject of the research was the expectations of Finnish consumers in electronic commerce, especially concentrating on electronic products. The goal was to find out which underlying characteristics arise when the valuations of online shopping are surveyed. These dimensions were also compared to the background variables. In addition the point of interest was on expectations on delivery, payment and customer service. The research was conducted with a questionnaire form using a convenience sample. The survey was conducted in the areas of Helsinki, Espoo, Vantaa, Kotka and Turku. The aim was to reach different aged Finnish respondents, who were on the moment of the survey 16 years or older. The final sample consisted of 103 respondents. The data was analysed mainly with a Principle Component Analysis and further tests were made using the Analysis of Variance and t-tests. According to the Principle Component Analysis the characteristics of e-commerce in Finland were: privacy control, delivery, mobile-shopping, complete price, Finnish service language and design & navigation. These components followed mostly the original dimensions that were based on earlier research. However a new component of Finnish service language was found. Based on t-tests women valued privacy, mobile-shopping and design more than men. Differences according to the place of residence were examined in the same way. According to this research respondents living outside the capital area value Finnish service language in ecommerce more the residents of capital area. Approximately half of the respondents preferred to pay their purchases using online banking. The second most popular method was a credit card. Most of the respondents expect the package to arrive in 4 to 5 days from the ordering. Over half would pick up the parcel from the post office and approximately one fifth chose the home delivery. The traditional customer service mediums were the most preferred. Together over 90 percent of the respondents would contact the customer service by phone and by e-mail.
  • Torniainen, Meri (Helsingfors universitet, 2009)
    The purpose of the thesis is to portray the attitude of a Finnish consumer towards ethical consumption. Ethical consumption is studied by dividing it into three different sectors. Ethical consumption is studied through consumers' attitudes, action and the information available from ethical products and companies. Data for the empirical part of the thesis was collected with an internet survey. A link for the survey was on the Finnish Consumers' Associations front webpage. Link was also posted on two different discussion forums in internet. The survey was also sent to my acquaintances. Target for this survey was hence hard to forecast in advance. As a result I got 247 respondents. The concept of ethical consumption is hard to define. Everyone's moral defines what is ethical and what is not. Ethical action aims for the well being of an individual and humankind. A consumer who acts ethically takes care of others wellbeing and does not concentrate on himself only. In this study ethical consumption takes into account the environmental problems and the social problems. Social problems are ethical problems which consider the wellbeing and rights of animals, human and nature. Ethical problems are for example animal testing, poor working and employment conditions, child labour and the environmental pollution. According to my findings people think really positively about ethical consumption. They are interested on ethical aspects but on the other hand they do not want to make any extra effort, for example finding information. Consumers are easily ready to abandon ethical aspects in their action. According to the research consumers think that their choices do matter in companies' action. Consumers are ready to boycott companies but they are also ready to buy ethically acting companies' products, even with a premium price. Consumers suffer from a lack of information and they do not trust on the information that companies deliver. On the other hand there is quite a lot of information available which might confuse some consumers. To consume ethically is complicated but it also gives pleasure for many consumers.
  • Pesonen, Pinja (Helsingfors universitet, 2011)
    Purpose of my thesis was to survey consumers views about the factors influencing how to choose eco-products. I analyzed the purchase of eco-products through three themes. They were greenery, responsibility and purity in product selection and so called everyday luxury. Empirical part of my research consists of 10 theme interviews. Research targets were customers of eco market Ruohonjuuri. I searched the interviewees by billboard announcements and through Ruohojuuri Facebook web site. In addition an interview day in Ruohonjuuri gave more interviewees to this project. I wrote summaries of the interviews and analyzed the information by themes. Current environmental issues affect how we experience our everyday lives in the future. Green and responsible consumer pays respect how his consumer decisions affect to the environment. Green consumer decisions mean sustainable consuming ways like recycling garbage, flea market recycling and choosing eco-friendly eco-products. According to this research material it can be said that eco-friendliness of eco-products are closely connected to organic production and organic products. Helping to influence on well-being of others, eco-products are also seen as ethical and moral choices. Therefore many expectations and doubts focus on eco-products. According to my material the product was not necessarily experienced as eco-product if there had been used a lot of resources in the process of making it. Consumers are interested in the origin of the food and from it's authencity. Unlike other products the eco-products are experienced as pure alternatives. Purity in eco-products is perceived as safe by quality and healthy and they are also tasteful. On the basis of my interview material it can be said that eco-products were experienced as specialities to everyday purchases. Everyday luxury gives pleasure to it's user. By purchasing eco-products you can also build your own lifestyle and differentiate from others. Based on the research material people go to eco markets to circle around, to buy impulse purchases and to search for new products. Shopping in eco market can be both pleasant and enjoyable even if only considering about buying something without actually buying anything. Eco-product as a present tells something about its giver and brings a piece of luxury to its receiver for example in form of organic chocolate.
  • Mynttinen, Emili (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tavarakulutuksen monipuolistumisen rinnalla sen yhteiskunnallinen ja yksilöllinen merkitys on kasvanut. Tutkielmassa tarkastelen merkityksiä, joita ikääntyneet kuluttajat liittävät omistamiseen ja omistamiinsa tavaroihin. Tutkin myös, miten suhde tavaraan tulee esiin heidän omistamisen kokemuksissaan. Omistamisen merkityksiä ja niiden muuttumista sekä henkilökohtaisen tavarasuhteen kehittymistä analysoin sosio-kulttuurisesta näkökulmasta. Tavoitteeni on tutkia ikääntyneitä kuluttajia, jotka ovat kokeneet elämänsä aikana suomalaisen kulutusyhteiskunnan murroksen ja kehityksen. Tutkimuksessani käytän laadullista tutkimusotetta. Keräsin tutkimusaineiston kesän ja syksyn aikana vuonna 2020 kirjoituskutsuna, jonka lähetin kirjoitusseuroille eri puolille maata. Kutsussa pyysin yli 55-vuotiaita kirjoittajia kertomaan omistamiseen liittämistään merkityksistä ja niissä tapahtuneista muutoksista elämän aikana. Tutkimusaineistoni koostuu 18 kirjoitelmasta, jotka ovat 58–84-vuotiaiden kuluttajien tuottamia. Aineiston erittelyyn ja tulkintaan olen soveltanut lähiluvun menetelmää. Analysoinnin apuna käytin aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta, joka tarkastelee kulutukseen liittyviä kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä yksilön tavarasuhteen syntymistä ja kehittymistä. Kuluttajakertomuksissa ikääntyneet kuvaavat omistamisen merkityksiä järkevyyden, nautinnollisuuden ja luopumisen kautta. Järkeväksi koettua omistamista kuvaillaan kahdella tavalla: talonpoikaisena säästäväisyytenä ja vaatimattomuutena sekä keskiluokkaisena suunnitelmallisuutena ja kohtuullisuutena. Kirjoittajien kertomuksissa omistamisen nautinnollisuus tulee ilmi kiertoilmausten kautta ja sitä pyritään myös selittelemään ja perustelemaan. Ikääntyneiden omistamissa tärkeissä tavaroissa korostuvat toiminnallisten ominaisuuksien sijaan niiden kantamat symboliset arvot, kuten muistot kirjoittajan henkilöhistoriaan liittyvistä ihmisistä ja tapahtumista. Iäkkäimmillä kirjoittajilla omistamiseen liitetyt merkitykset vaikuttavat heikkenevän ajan mittaan tuoden jopa tavaroista luopumisen ajankohtaiseksi vaihtoehdoksi.
  • Lautela, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Suomalaisten kotitalouksien rahankäytössä on painottunut pyrkimys tasa-arvoiseen ja itsenäiseen toimijuuteen. Verotuksellisesti kotitalouden jäsenet katsotaan yksilöiksi ja jokainen vastaa itsenäisesti tuloistaan sekä menoistaan. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että perheillä on yhteisiä tilejä ja vastuuta kotitalouden menoista kannetaan sekä yksin että yhdessä. Tutkimukseni tarkastelee ulkomaille muuttaneiden perheiden rahan- ja ajankäyttöä sekä lasten merkitystä arjessa. Tutkin työelämän ulkopuolella olevia ulkosuomalaisia ja heidän arjelleen antamia merkityksiä. Analysoin sitä, miten kotiin jäävä puoliso luo työn ja tulojen puuttuessa uudenlaisia merkityksiä niin ajan- ja rahankäytölleen kuin perheen olemassaololle. Tutkimuksen aineistona on kymmenen ulkosuomalaisen teemahaastattelua. Tutkimuskysymykset ovat: (i) Miten ulkosuomalaiset kokevat omasta työstään luopumisen? (ii) Miten he kokevat taloudellisen tilanteensa ja kulutusmahdollisuutensa? sekä (iii) Miten he suhtautuvat taloudelliseen tilanteeseensa tulevaisuudessa? Loin tutkimuksessa neutraalin kotipuoliso-käsitteen kuvaamaan haastateltavien elämäntilannetta. Käsitteellä haluan viestiä kotona olevan puolison sukupuolettomuutta sekä kotona olemista nimenomaan perheen jäsenenä, ei vain lasten vanhempana tai työttömänä. Tutkimukseni mukaan omasta työstä luopuminen on surutyötä, jonka avulla rakennetaan uudenlaista identiteettiä kotipuolisona. Kaikessa toiminnassa korostuu uhrautuminen, mukautuminen ja muiden hyväksi toimiminen, minkä olen nimennyt kotipuolison eetokseksi. Kotipuolison eetos ohjailee valintoja, joita kotipuolisot tekevät niin arjen toimintojensa kuin tulevaisuutensa suhteen. Ennen kaikkea lasten hyvinvointi asetetaan keskiöön. Lasten edun nimissä ollaan valmiita ottamaan riski myös tulevaisuuden turvasta sekä luovutaan itsenäisyydestä niin kulutuksen, vapaa-ajan kuin oman työuran osalta. Kulutuksessa kotipuolison eetos näkyy arkipäiväisyytenä ja henkilökohtaisen kulutuksen karsimisena. Ansaintasuhteen puuttuessa oikeutta toisen tienaamien rahojen käyttämiseen ei koeta olevan. Yhteisiksi miellettyjä rahoja kotipuolisot käyttävätkin ennen kaikkea kotitalouden yhteisiin menoihin. Tulevaisuutta jäsennetään luottamuksen kautta. Etenkin luottamus oikeudenmukaisuuteen ja pärjäämiseen elää vahvana.
  • Myllyrinne, Maria (Helsingfors universitet, 2016)
    Energiankuluttaminen on osa jokaisen kuluttajan arkipäivää. Aiheesta on tehty runsaasti määrällistä tutkimusta, joka esittelee toteutunutta energiankulutusta sekä kuluttajien käsitysten ja osaamisen yleisiä piirteitä. Tutkielma tarkastelee kuluttajien haastattelujen kautta heidän kokemuksia ja näkemyksiä energian lähteistä sekä heidän jokapäiväiseen energiankulutukseensa liittyvistä valinnoista. Tarkastelu painottuu asumiseen liittyvään sähkönkulutukseen. Tutkimuksen viitekehys rakentuu yhteiskuntatieteellisen energiatutkimuksen keskusteluun. Tarkoituksena on ymmärtää, millaisten ajattelutapojen kautta kuluttajat hahmottavat energiankulutusta ja siihen liittyviä valintojaan. Tutkielman aineisto koostuu 11 henkilön teemahaastattelusta, jossa kuluttajat kertovat energian käyttöön liittyvistä käsityksistä, heidän suhtautumistaan energian lähteisiin sekä energiankulutukseen liittyvistä valinnoista. Analyysi on aineistolähtöistä ja tutkimus nostaa esiin kuluttajien itsensä esiin nostamia teemoja, joiden avulla ilmiöitä voidaan valottaa aikaisempaa syvällisemmin. Tutkimuksen mukaan kuluttajat hahmottavat omaa energiankulutustaan sekä energianlähteiden valintaa arjessa kulutetun energiamäärän kautta. Tutkimuksen mukaan energianlähteisiin liittyvät pohdinnat koskevat ennen kaikkea niihin kuuluvia riskejä ja eettisiä kysymyksiä, joiden pohjalta kuluttajat muodostavat henkilökohtaiset toiveensa energiantuotantotapojen suhteen. Suhtautuminen ydinvoimaan on kriittistä. Kuluttajat puhuvat energiapaletista, jolla he tarkoittavat toiveitaan sen suhteen, miten he haluaisivat energiaa tuotettavan. Tämä paletti muodostuu yhdistelmästä heidän ihanteitaan, mutta samalla mukana on realistisia odotuksia. Tutkielmassa kehitetään energiantaju käsitettä, jossa energiatiedon rinnalla analysoidaan kuluttajien tiedon epävarmuutta sekä siitä johtuvia tunteita. Etenkin kielteiset tunteet, kuten huolestuneisuus ja pelko saavat kuluttajat välttelemään tietynlaisia energianlähteitä. Kuluttajat kokevat osaamisessaan olevan aukkoja, joiden synnyttämä epävarmuus aiheuttaa heissä erilaisia tunteita ja pakottaa heidät toimimaan epävarmojenkin tulkintojensa pohjalta.
  • Tanner, Nora (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kulutuskulttuuri on nykyisellään kestämätöntä, ja uusia ratkaisuja tarvitaan. Kestävä kulutus on tärkeä osa kestävän kehityksen tavoitteita. Monissa tutkimuksissa on kritisoitu sitä, ettei kestävän kulutuksen politiikassa ole tähän mennessä tehty riittäviä toimenpiteitä muutoksen saavuttamiseksi kulutuskulttuurissa. Tutkimuksessa tarkastellaan seitsemän eturyhmän julkaisemia dokumentteja kestävästä kulutuksesta. Eturyhmät ilmentävät toiminnallaan omia intressejään. Tarkastelun kohteena on, minkälaisia intressejä aineistossa on kestävään kulutukseen liittyen tunnistettavissa. Aineisto koostuu seitsemän eturyhmän julkaisemista kestävää kulutusta käsittelevistä dokumenteista, jotka ovat vuosilta 1999–2015. Yhteensä julkaisuja on aineistossa neljätoista, joista kolme käsittelee kiertotaloutta. Aineiston analyysissä on käytetty laskennallisiin menetelmiin kuuluvaa aihemallinnusta, ja sen tuloksia on tulkittu laadullisesti. Tutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa seitsemän intressiä kestävästä kulutuksesta. Aihemallinnuksen tulosten perusteella aiheet on nimetty seuraavasti: Poliittiset ohjauskeinot, Standardit ja verotus, Liiketoiminnan uudet mahdollisuudet, Tuotteiden laadulla kestävyyteen, Kansainväliset tavoitteet, Jätteet kiertoon ja Eurooppalainen ekodesign ja ympäristömerkinnät. Poliittiset ohjauskeinot, Kansainväliset tavoitteet sekä Eurooppalainen ekodesign ja ympäristömerkinnät ovat yleisen tason aiheita ja ne esiintyvät useissa dokumenteissa. Loput neljä aiheista ovat muita yksityiskohtaisempia ja keskittyvät tarkemmin rajattuihin teemoihin. Eturyhmien kestävän kulutuksen intressit painottuvat tehokkuuden lisäämiseen sekä poliittisiin ohjauskeinoihin, joilla pyritään muuttamaan kulutustapoja markkinoiden kautta. Kulutuksen vähentäminen ei ole eturyhmien intresseissä edellä mainittujen tapaan.