Browsing by Subject "L. M. Montgomery"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Suomela, Elina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan adaptaatiota lastenkirjallisuuden kääntämisessä. Työn aineistona on L. M. Montgomeryn Anna-sarjan viimeinen osa Rilla of Ingleside ja sen saksan- ja suomenkieliset käännökset. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten saksan- ja suomenkielisiä käännöksiä on muutettu. Toisin sanoen, miten niitä on adaptoitu ja minkälaisia muutoksia eli pragmaattisia adaptaatioita lähde- ja kohdetekstien välillä on. Lisäksi pohditaan, mitkä ovat mahdollisia syitä adaptaatioihin. Aineistoon perehtyminen on toteutettu vertailemalla alkuperäistä englanninkielistä teosta käännöksiin luku kerrallaan, ja lopulta verrattu käännöksiä toisiinsa. Pragmaattisella adaptaatiolla tarkoitetaan tässä tutkielmassa käännökseen tehtäviä lisäyksiä, poistoja ja korvauksia. Näiden avulla otetaan huomioon käännöksen lukijat, joille lähtötekstin kulttuuri ei ole välttämättä tuttua. Pragmaattisilla adaptaatioilla muutetaan lähtökulttuurin vierasperäinen asia kohdekulttuuriin ja sen kieliympäristöön sopivammaksi. Lastenkirjallisuuden kääntämisen yhteydessä pragmaattiset adaptaatiot ovat keinoja muokata käännös nuorelle lukijakunnalle sopivaksi. Analyysistä kävi ilmi, että pragmaattisten adaptaatioiden määrä on huomattava Rilla of Inglesiden suomennoksessa. Erityisesti poistojen määrä korostuu siinä. Poistot liittyivät julmina ja ikävinä pidettäviin asioihin, joita on todennäköisesti pidetty epäsopivina nuorelle lukijalle. Toiseksi merkittäväksi ryhmäksi voi luokitella poistot, joita ei ole todennäköisesti pidetty oleellisena tarinan juonen kannalta. Saksankielisessä käännöksessä korostuu lisäysten määrä. Lisäykset vaikuttavat olevan kääntäjän täysin sattumanvaraisesti keksimiä. Niillä on todennäköisesti haluttu tuoda esille esimerkiksi taustatietoa. Huomattavaa on myös se, että saksan- ja suomenkielisissä käännöksissä on keskenään samoja lisäyksiä, mutta kyseinen kohta puuttuu alkuperäisestä teoksesta. Korvaukset olivat vähemmistössä kummassakin käännöksessä. Analyysin perusteella voi päätellä, että pragmaattisilla adaptaatioilla on merkitystä, kun teosta muokataan käännettäessä sopivaksi nuorille lukijoille. Kääntäjällä on monenlaisia vaihtoehtoja, kuinka hän kohtelee asioita, joita ei pidetä lapsille sopivina. Käännös on aina oman aikakautensa tuote, johon oleellisesti vaikuttavat aikakauden normit ja käsitys, mitä voi kääntää.
  • Jelin, Hanna (Helsingin yliopisto, 2022)
    Descriptions of scents, fragrances and nature abound in Lucy Maud Montgomery’s first three Anne of Green Gables stories, acting as a vehicle of sensorially immersive storytelling. Olfactive descriptions in literary storytelling have not been widely studied before, the focus of research having been primarily on visual descriptions in literature. During recent years, more interest has surfaced in expanding academic scholarship to cover and study literary descriptions of the other four senses. The aim of this thesis is to contribute to this budding field of studying embodied cognition and narratology, and to present interpretations of scented narration to explain why fragranced descriptions feature in such great numbers throughout Montgomery’s Anne of Green Gables, Anne of Avonlea and Anne of the Island. This thesis argues that through developing an understanding and aesthetic appreciation for the different nuances of olfactive descriptions in L. M. Montgomery’s narration, we as readers gain a deeper understanding of Anne Shirley’s character and her maturing process. In order to assess how these embodied descriptions and experiences of nature are applied to illustrate the character development and maturing of the novels’ protagonist Anne Shirley, a close reading of the three above-mentioned stories is used. The theoretical framework of this thesis consists of theories within embodied cognition and narratology, as well as perspectives from environmental aesthetics. My findings indicate that fragranced descriptions demonstrate individual development and maturing, as well as act as signifiers of deep connection, nostalgia and sense of belonging with people and places in the storyline of L.M. Montgomery’s abovementioned three works. Furthermore, cognitive literary theory suggests that immersive embodied descriptions and experiences of nature can be understood and taken up by the reader as constructed situation models.