Based on conversations with and publications of Samir Amin, the article explores connections between his ideas on global political strategy and sexual self-determination. One of the questions is about struggles related to homosexuality in Africa. To what extent did he believe that some of the demands for sexual self-determination, including certain forms of feminism and LGBT rights, were so overly embedded in Eurocentrism that they were not fully suitable for popular struggles in many parts of the Global South? The question is framed in the context of state-centric conceptions of the political. Even if some of the analysis includes a critical tone toward his strategical options, it also highlights the continuing importance of Samir Amin as a point of reference for future struggles to create transnational and global instruments for democratic transformations.

Following the collapse of the Soviet Union, Kyrgyz society got entangled in discussions about what it means to be Kyrgyz. Even though Kyrgyzstan has experienced a surge in nationalism over the last decades, it is only since recently that non-heteronormative sexualities are increasingly constructed as a threat to the continued existence of the Kyrgyz nation. Based on five in-depth interviews with Lesbian, Gay, Bisexual and Transgender (LGBT) individuals, I explore how they rationalise the increasing homophobia in Kyrgyz society and what kind of behavioural strategies they adopt to cope with the hostile environment. In particular, I assess whether the discursive exclusion of LGBT individuals from the Kyrgyz nation alters their relationship with the nation and the state. The research participants demonstrate an awareness for the connection between increasing nationalism and worsening attitudes against LGBT people and report corresponding adjustments in their behaviour, ranging from adaptation and hiding strategies to activism and emigration. While all respondents have a negative relationship with the Kyrgyz state, most report a decreasing sense of belonging to the Kyrgyz nation amid growing homophobia as well. These results suggest that the increased emphasis on the purportedly heteronormative nature of the Kyrgyz nation succeeds in redefining individual belonging to the nation and shifting the imagined boundaries of the nation.

Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat kansainvälisesti ajankohtainen puheenaihe. Etelä-Koreassa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ei kuitenkaan vielä pidetä tärkeänä ihmisoikeuskysymyksenä eikä seksuaalivähemmistöillä ole lainsäädännöllistä turvaa häiriköinniltä tai epäoikeudenmukaiselta kohtelulta. Pro gradu-tutkielma käsittelee homoseksuaalisten miesten asemaa ja heihin kohdistuvia asenteita eteläkorealaisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksessa vastataan kysymyksiin siitä, millainen asema homoseksuaalisuudella on ollut Korean historiassa, miten homoseksuaalisuus käsitetään nyky-yhteiskunnassa, millaisia asenteita korealaisilla yliopisto-opiskelijoilla on homoseksuaalisuutta kohtaan ja miten seksuaalivähemmistöt esitetään Etelä-Korean mediassa. Tutkielmaa varten on kerätty aineistoa online-kyselylomakkeella, jota jaettiin korealaisille alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai jatko-opintoja suorittaville opiskelijoille, sekä mahdollisesti välivuotta pitäville, noin 18-27–vuotiaille. Kyselylomakkeen tuloksia verrataan Asan Institute for Policy Research –instituutin vastaavaan, pitkäaikaiseen kyselyyn, joka käsittelee seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja asenteiden muutosta eri ikäryhmissä Etelä-Koreassa. Pro gradu-tutkielma hyödyntää sosiaalipsykologian käsitteitä arvoista ja asenteista, määritellen aluksi mitä usein tutkimuskirjallisuudessa mainitut ns. ”korealaiset arvot” ovat. Kyselylomakkeiden vastauksia tarkastellaan arvojen, asenteiden ja ennakkoluulojen käsitteiden ja tutkimuskirjallisuuden kautta. Asenteiden lisäksi käsitellään Etelä-Koreassa olemassa olevia tasa-arvoa ajavia lakeja ja lakiesityksiä sekä niiden hyödyllisyyttä ja toteutumista seksuaalivähemmistöjen oikeuksia suojeltaessa. Lopulta tutkielma tarkastelee diskurssianalyysin avulla kolmea eteläkorealaisessa online-lehtimediassa esiintynyttä, seksuaalivähemmistöjä koskevaa tapausta ja kuvaa, jonka kyseisten lehtien korean- ja englanninkieliset artikkelit rakentavat seksuaalivähemmistöistä. Tutkimusmateriaali koostuu englannin-, suomen- ja koreankielisestä tutkimuskirjallisuudesta sekä englannin- ja koreankielisistä uutisartikkeleista. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että 20–30-vuotiaat korealaiset ovat muita ikäluokkia avoinmielisempiä ja suvaitsevaisempia miesten homoseksuaalisuutta kohtaan ja pitävät seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ihmisoikeuskysymyksenä. On selvää, että Etelä-Korean ekonomisen kehityksen myötä nuoremmat sukupolvet ovat kokeneet arvojen muutoksen, jolloin heidän arvomaailmansa on huomattavasti universalistisempi ja individualistisempi kuin vanhempien sukupolvien. On myös mahdollista, että nuoret sukupolvet eivät koe vanhemman sukupolven kokemuksia ominaan, ja ovat tämän samaistumisen puutteen seurauksena omaksuneet vanhempien arvoista eroavan, suvaitsevamman asenteen eri ihmisryhmiä kohtaan. Nuoret eivät kuitenkaan ole kokonaan hylänneet tai erkaantuneet esimerkiksi sosiaalisesti hierarkkiselle yhteiskunnalle tyypillisistä arvoista, vaan kunnioittavat edelleen vanhempiensa päätöksiä ja tahtoa esimerkiksi avioliittoa ja perhettä koskevissa kysymyksissä. Kyselytutkimuksessa selviää, että etenkin perhe-elämää ja sosiaalista hierarkiaa koskevissa kysymyksissä nuoret osoittavat voimakkaammin sisäryhmän kuten perheen tai uskonnollisen ryhmän normeja ja asenteita huolimatta muissa kysymyksissä ilmenevästä avoinmielisyydestä. Uskonnollisten ryhmien vaikutus asenteisiin on huomattava. Uskonnollisilla ryhmillä on myös suuri negatiivinen vaikutus seksuaalivähemmistöjen oikeuksia käsittelevissä lakiesityksissä ja politiikassa. Vähintään vuoden ulkomailla asuneet opiskelijat osoittavat muita avoimempia ja suvaitsevaisempia asenteita. Tämä saattaa johtua esimerkiksi ulkomailla koetuista tilanteista, joissa nuoret ovat olleet tekemisissä erilaisten ihmisryhmien kanssa. Eteläkorealaisessa mediassa seksuaalivähemmistöistä rakennetaan kuitenkin edelleen usein negatiivinen kuva, mikä saattaa johtua sanomalehtien ja julkaisujen poliittisista tai uskonnollisista suhteista sekä kohderyhmistä.