The imprisonment of men in the Russian republic of Chechnya for alleged homosexuality.

The history of homosexuality, bisexuality, and transsexuality had a troubled beginning in Brazilian society and, in media, the existence of the LGBT movement was neglected for several years. Although the presence of LGBT people in media has increased, it is possible to observe that the portrayal of these citizens is still quite problematic. The present study investigates the representation of LGBT people in Brazilian media through the analysis of 109 articles published by the news outlet G1, which is a product of the biggest communications conglomerate in Latin America. The aim of this research was to identify how the representation of LGBT people occurs, and if lesbian, gay, bisexual, and transgender people are portrayed in the same manner. This study was based on queer theory, discussing concepts such as the as binary organization of the society and heteronormativity, mainly reflecting on Judith Butler’s work, and on bisexual and transgender studies, which address the erasure of non-conforming genders in theories and media discourses, drawing from the ideas of Lisa Duggan, Christopher James, and Talia Bettcher, among other authors. Through a thematic analysis of the articles, five themes were identified. The results show that the coverage of LGBT-related topics carried out by G1 is based on heteronormativity and that a clear hierarchy exists when defining who, within the LGBT community, deserves more space in the pages of the news outlet, also displaying a homonormative discourse.

Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat kansainvälisesti ajankohtainen puheenaihe. Etelä-Koreassa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ei kuitenkaan vielä pidetä tärkeänä ihmisoikeuskysymyksenä eikä seksuaalivähemmistöillä ole lainsäädännöllistä turvaa häiriköinniltä tai epäoikeudenmukaiselta kohtelulta. Pro gradu-tutkielma käsittelee homoseksuaalisten miesten asemaa ja heihin kohdistuvia asenteita eteläkorealaisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksessa vastataan kysymyksiin siitä, millainen asema homoseksuaalisuudella on ollut Korean historiassa, miten homoseksuaalisuus käsitetään nyky-yhteiskunnassa, millaisia asenteita korealaisilla yliopisto-opiskelijoilla on homoseksuaalisuutta kohtaan ja miten seksuaalivähemmistöt esitetään Etelä-Korean mediassa. Tutkielmaa varten on kerätty aineistoa online-kyselylomakkeella, jota jaettiin korealaisille alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai jatko-opintoja suorittaville opiskelijoille, sekä mahdollisesti välivuotta pitäville, noin 18-27–vuotiaille. Kyselylomakkeen tuloksia verrataan Asan Institute for Policy Research –instituutin vastaavaan, pitkäaikaiseen kyselyyn, joka käsittelee seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja asenteiden muutosta eri ikäryhmissä Etelä-Koreassa. Pro gradu-tutkielma hyödyntää sosiaalipsykologian käsitteitä arvoista ja asenteista, määritellen aluksi mitä usein tutkimuskirjallisuudessa mainitut ns. ”korealaiset arvot” ovat. Kyselylomakkeiden vastauksia tarkastellaan arvojen, asenteiden ja ennakkoluulojen käsitteiden ja tutkimuskirjallisuuden kautta. Asenteiden lisäksi käsitellään Etelä-Koreassa olemassa olevia tasa-arvoa ajavia lakeja ja lakiesityksiä sekä niiden hyödyllisyyttä ja toteutumista seksuaalivähemmistöjen oikeuksia suojeltaessa. Lopulta tutkielma tarkastelee diskurssianalyysin avulla kolmea eteläkorealaisessa online-lehtimediassa esiintynyttä, seksuaalivähemmistöjä koskevaa tapausta ja kuvaa, jonka kyseisten lehtien korean- ja englanninkieliset artikkelit rakentavat seksuaalivähemmistöistä. Tutkimusmateriaali koostuu englannin-, suomen- ja koreankielisestä tutkimuskirjallisuudesta sekä englannin- ja koreankielisistä uutisartikkeleista. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että 20–30-vuotiaat korealaiset ovat muita ikäluokkia avoinmielisempiä ja suvaitsevaisempia miesten homoseksuaalisuutta kohtaan ja pitävät seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ihmisoikeuskysymyksenä. On selvää, että Etelä-Korean ekonomisen kehityksen myötä nuoremmat sukupolvet ovat kokeneet arvojen muutoksen, jolloin heidän arvomaailmansa on huomattavasti universalistisempi ja individualistisempi kuin vanhempien sukupolvien. On myös mahdollista, että nuoret sukupolvet eivät koe vanhemman sukupolven kokemuksia ominaan, ja ovat tämän samaistumisen puutteen seurauksena omaksuneet vanhempien arvoista eroavan, suvaitsevamman asenteen eri ihmisryhmiä kohtaan. Nuoret eivät kuitenkaan ole kokonaan hylänneet tai erkaantuneet esimerkiksi sosiaalisesti hierarkkiselle yhteiskunnalle tyypillisistä arvoista, vaan kunnioittavat edelleen vanhempiensa päätöksiä ja tahtoa esimerkiksi avioliittoa ja perhettä koskevissa kysymyksissä. Kyselytutkimuksessa selviää, että etenkin perhe-elämää ja sosiaalista hierarkiaa koskevissa kysymyksissä nuoret osoittavat voimakkaammin sisäryhmän kuten perheen tai uskonnollisen ryhmän normeja ja asenteita huolimatta muissa kysymyksissä ilmenevästä avoinmielisyydestä. Uskonnollisten ryhmien vaikutus asenteisiin on huomattava. Uskonnollisilla ryhmillä on myös suuri negatiivinen vaikutus seksuaalivähemmistöjen oikeuksia käsittelevissä lakiesityksissä ja politiikassa. Vähintään vuoden ulkomailla asuneet opiskelijat osoittavat muita avoimempia ja suvaitsevaisempia asenteita. Tämä saattaa johtua esimerkiksi ulkomailla koetuista tilanteista, joissa nuoret ovat olleet tekemisissä erilaisten ihmisryhmien kanssa. Eteläkorealaisessa mediassa seksuaalivähemmistöistä rakennetaan kuitenkin edelleen usein negatiivinen kuva, mikä saattaa johtua sanomalehtien ja julkaisujen poliittisista tai uskonnollisista suhteista sekä kohderyhmistä.