Browsing by Subject "Lastenpsykiatria"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Enckell, Aina (Helsingfors universitet, 2016)
    Den här fallstudien beskriver en familj som adopterat en 4 -årig dotter från Ryssland, två års uppföljning av dem med tyngdpunkt på anknytning och anpassning. Som metoder har använts strukturerade intervjuer som KCAQ, AAI, föräldrablanketter, frågeformulär om barnets hälsa vid ankomst samt videoinspelat material (CARE-index) och författarens observationer. Fallet har jämförts med tidigare forskning om adoptivbarns anknytning utmaningar och anpassning. Studien visar att anknytningen blivit stark mellan barnet och föräldrarna under uppföljningstiden, samt att anpassningen kommit bra igång, trots att det fanns svårigheter med språkutvecklingen och en utvecklingsstörning diagnostiserades. Man kan konstatera att uppföljningstiden var kort och att både anknytningen och anpassningen utvecklas under en betydligt längre tid än den här studien gav möjlighet till samt att anpassningen försvårades av barnets diagnoser. Man kan således inte dra betydande slutsatser på basen av den här studien.
  • Lahtiharju, Tapio (Helsingfors universitet, 2015)
    Tavoite. Selvittää, aiheuttavatko toistuvat hengitystieinfektiot vauvalle unihäiriöitä 8 kuukauden ikäisenä. Aineisto. Tutkimusaineisto oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) projektista Lapsen uni ja terveys ja käytettävissä oli vanhempien täyttämiä kyselylomakkeita sekä synnytyssairaalan tiedot. Alussa mukaan tulleista 1667 vauvasta tähän tutkimukseen osallistui 1125 vauvaa (67,5 %). Aineistossa korkeasti koulutettujen äitien määrä oli huomattavasti suurempi kuin väestössä keskimäärin. Metodit. Hengitystieinfektioiden vaikutusta unihäiriöihin tutkittiin logistisella regressiolla kolmella eri selitettävällä muuttujalla: ensisijaisesti ISQ-pisteillä (Infant Sleep Questionnaire), toissijaisisesti Richmanin kriteereillä ja vanhempien kokemuksella vauvan unihäiriöistä. Kovariaatit valittiin kirjallisuuden ja varianssianalyysien perusteella. Tulokset. Ryhmässä, jotka sairastivat enemmän hengitystieinfektioita, olivat suuremmat ISQ-pisteet (p ,050; OR 1,46), täyttyi useammin Richmanin kriteerit (p ,027; OR 1,59), ja vanhemmat useammin kokivat vauvalla olevan uniongelmia (p ,044; OR 1,46). Päätelmät. Tulokset viittaavat siihen, että runsaat hengitystieinfektiot lisäävät unihäiriöiden riskiä 8 kuukauden iässä. Tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, koska aineisto oli vääristynyt ja sosioekonominen asema oli selvitetty epätäydellisesti.
  • Koivula, Petri (Helsingin yliopisto, 2018)
    Lasten käytöshäiriöt ovat yleisimpiä syitä lähettämiseen lastenpsykiatriseen arvioon ja hoitoon. Käytöshäiriöihin liittyvistä taustatekijöistä on tärkeää tietää, jotta osattaisiin kohdentaa interventiot suurimmassa riskissä oleviin lapsiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia käytösongelmien yleisyyttä suomalaisilla lapsilla ja niihin liittyviä lapsi- ja perhetekijöitä. Samalla on tarkoitus tutkia Eybergin lomakkeen validiteettia ja psykometrisia ominaisuuksia, kuten faktorirakennetta. Eybergin lomake on laajasti käytetty lasten ja nuorten käytösongelmien arviointilomake, jota ei ole aiemmin validoitu Suomessa. Menetelmänä on tilastollinen analyysi Eybergin lomakkeen ja taustatietolomakkeen pisteistä. Aineisto on väestöpohjainen ja siihen kuuluu 1715 4-12 -vuotiasta lasta. Käytösongelmien kokonaismäärä oli korkeampi kuin pohjois-eurooppalaisissa vertailuaineistoissa. Yhden faktorin malli vaikuttaa alustavasti sopivimmalta. Taustatekijöistä lapsen sukupuolella, iällä, pitkäaikaisella sairaudella sekä perherakenteella oli yhteys käytöshäiriöihin, kun taustatekijöitä tarkasteltiin samanaikaisesti. Pojilla oli enemmän käytösongelmia kuin tytöillä. Käytösongelmat vähenivät iän kasvaessa. Pitkäaikaisesti sairailla lapsilla oli enemmän käytösongelmia kuin terveillä lapsilla. Molempien vanhempiensa kanssa asuvilla lapsilla oli vähemmän käytösongelmia kuin muun perherakenteen omaavien perheiden lapsilla. Lapsen asuinpaikalla (koti/muu) sekä vanhempien koulutustasolla ja sosiaaliluokalla oli vaikutusta lasten käytösongelmiin erikseen tarkasteltuna, mutta yhteyttä ei ollut enää tarkasteltaessa kaikkia taustatekijöitä samanaikaisesti. Tämä on alustava tutkimus Eybergin lomakkeen validiteetista suomalaisessa väestössä ja luo siten pohjaa uusille tutkimuksille lomakkeen psykometrisistä ominaisuuksista ja käytösongelmiin liittyvistä tekijöistä suomalaisilla lapsilla.
  • Saarenpää-Heikkilä, Outi; Urrila, Anna Sofia; Paavonen, E. Juulia (2017)
    • Melatoniinin käyttö on viime aikoina yleistynyt lasten ja nuorten vuorokausirytmin häiriöiden ja unettomuuden hoidossa. • Hoito tulisi suunnitella hoidettavan oma rytmi huomioon ottaen ja siihen tulisi aina liittää myös käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä ja unenhuollon tukemista. • Melatoniinihoidossa tulisi tavoitella fysiologista pitoisuutta vastaavaa, pienintä vaikuttavaa annosta. • Tutkimustietoa haittavaikutuksista lapsilla ja nuorilla on edelleen vähän.
  • Oshukova, Svetlana; Kaltiala-Heino, Riittakerttu; Miettunen, Jouko; Marttila, Riikka; Tani, Pekka; Aronen, Eeva T.; Marttunen, Mauri; Kaivosoja, Matti; Lindberg, Nina (2016)
  • Sinkkonen, Katariina (Helsingfors universitet, 2015)
    Kyselytutkimus on menetelmä, joka soveltuu laajojen ihmisjoukkojen ominaisuuksien selvittämiseen. Viime vuosikymmeninä väestön vastaushalukkuus kyselyihin on kuitenkin laskenut. Tämä on johtanut huoleen siitä, heikentävätkö matalat vastausprosentit aineistosta saadun tiedon yleistettävyyttä ja luotettavuutta. Toisaalta kyselytutkimusten kustannukset ovat kasvaneet, sillä vastaajien värväämiseen joudutaan käyttämään runsaasti resursseja. Tässä tutkielmassa perehdyttiin yleisesti vastauskadon merkitykseen kyselytutkimuksissa ja kuvattiin keinoja, joilla katoon voidaan vaikuttaa tutkimuksen suunnittelussa ja tiedonkeruussa sekä sitä, miten tapahtunut kato voidaan huomioida tuloksia analysoitaessa. Tutkielmassa esiteltiin vuonna 2007 käynnistetty suomalainen kansainvälisiä adoptioita koskeva kyselytutkimushanke (FinAdo) ja tehtiin aineistosta katoanalyysi. FinAdo-tutkimuksen vastausprosentti oli kohtuullisen hyvä, 55,6 %. Katoanalyysissa verrattiin vastaamatta jättäneitä ja vastanneita toisiinsa. Ryhmät erosivat toisistaan lasten iän (p<0,001), perheiden koon (p<0,001), perheiden äidinkielen (p<0,001) ja lähtömaanosan suhteen (p<0,001). Sen sijaan sukupuolijakauma ei eronnut ryhmien välillä. FinAdo:n vastausprosenttia olisi saatettu saada korkeammaksi esimerkiksi kyselylomakkeistoa keventämällä, mutta näin olisi menetetty arvokasta tietoa. Vastausprosentti yksinään ennustaa huonosti katoharhan määrää tilastoissa. Uusia tilastollisia menetelmiä aineiston edustavuuden kuvaamiseksi kaivataan.