Browsing by Subject "Levinas, Emmanuel"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Nurminen, Sofia (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkielmani lähtökohtana oli Levinasin käsitys filosofiasta eettisenä metafysiikkana. Tutkimuksessani vertasin Levinasin käsitystä eettisestä toisen ihmisen kasvojen kohtaamisesta hänen käsitykseensä eroottisesta kohtaamisesta. Tutkielmani metodina oli systemaattinen analyysi. Tutkin Levinasin ajattelua erityisesti tarkastelemalla käsitteiden ja niiden suhteiden kehitystä teoksessa Totaliteetti ja Äärettömyys. Levinas asettaa teoksessaan ihmisen olemassaolon perustaksi Toisen ihmisen eli Äärettömän Idean kohtaamisen. Subjektin olemassaolon perusta on metafyysinen Halu, joka suuntautuu äärettömästi Toiseen. Sekä eettinen että eroottinen suhde edellyttävät, että on olemassa erillinen subjekti, joka kohtaa Toisen. Subjektilla on oma sisäinen maailma, johon hän voi toivottaa toisen tervetulleeksi ja joka mahdollistaa subjektin vastuullisuuden. Subjektin sisäinen maailma perustuu siihen, että hän elää jostakin eli nauttii maailman objekteista. Nautinto eli eläminen jostakin kuvastaa intentionaalisuutta, jossa olemuksellisesti toiset eli objektit muuttuvat samaksi eli osaksi minää. Maailma samassa muodostuu subjektin kielellisistä käsitteistä. Erillinen subjekti voi kohdata Toisen ihmisen ja kasvot. Eettisessä suhteessa kasvot ilmaisevat subjektille äärettömän eettisen velvoitteen. Kasvot ovat suhteessa subjektiin täysin ulkopuoliset ja transsendentit. Eroottinen suhde suuntautuu feminiineihin kasvoihin. Subjekti nauttii eroksessa immanentisti kasvoista, mutta toisaalta subjektin eroksessa kohtaamat feminiinit kasvot kuvastavat aina transsendenssia ei-vielä-olevaa. Tutkielman keskeinen tulos oli, että toisen ihmisen kasvot saavat eettisen merkityksensä hedelmällisyyden kautta. Eettinen suhde ei kuvasta subjektin täyttä transsendenssia, mutta eroksen avulla syntyvä hedelmällisyys kuvastaa. Hedelmällisyydessä syntyy lapsi, jossa isä on sekä itsensä että toinen. Isä valitsee lapsen, ja isällinen valinta tekee lapsesta uniikin. Tämä on perusta veljeydelle ja tasa-arvolle. Poika kuvastaa isän näkökulmasta äärettömyyttä ja vastuuta. Kasvot saavat merkityksen veljeydessä, ja kasvot merkitsevät oikeudenmukaisuutta. Hedelmällisyys mahdollistaa veljeyden, sillä ihmiskunta on tasa-arvoisten veljien yhteisö. Tutkielmassani todettiin myös, että eettinen ja eroottinen suhde liittyvät yhteen ja täydentävät toisiaan Levinasin ajattelussa. Subjektin ja Toisen kasvojen eettinen kohtaaminen on Levinasin mukaan yhteiskunnallisen järjestyksen perusta. Sukupolvien jatkumo mahdollistaa sen, että isä voi olla lapsessaan äärettömästi. Myös pojalla on mahdollisuus hedelmällisyyteen. On mahdollista ajatella, että subjekti on olemuksellisesti vastuullisuutta. Levinasin mukaan isä asettaa pojan vastuulliseksi. Subjekti saa tällöin olemassaolonsa Toiselta, joka asettaa subjektin vapauden kyseenalaiseksi. Toinen voisi olla hedelmällisyydessä isä tai eettisessä kohtaamisessa veli, joka on tasa-arvoinen, sillä hänkin on sekä isänsä että toinen samaan tapaan kuin subjekti. Levinasin mukaan Äärettömän Idea on filosofisesti ensisijainen, ja subjektin olemassaolo perustuu Äärettömän Ideaan. Jokaisen ihmisen olemassaolo perustuu Äärettömän ideaan, mikä on myös veljeyden perusta.
  • Salonen, Tatu (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimus käsittelee Tove Janssonin novelleja “Kevätlaulu”, ”Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin” (kokoelmasta Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia), ”Kevyt kantamus”, ”Voimistelunopettajan kuolema” (kokoelmasta Kevyt kantamus ja muita kertomuksia) sekä ”Rakkauskertomus” (kokoelmasta Kuuntelija). Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea novellien henkilöhahmoihin sekä siihen, kuinka hahmot kohtaavat ja ottavat huomioon toinen toisensa. Tätä kautta tulkintaan liittyy hahmojen eettisyys. Novellien ja henkilöhahmojen analyysissä käytetään apuna yhtenä 1900-luvun merkittävimpänä etiikan filosofina pidetyn Emmanuel Levinasin ajatuksia ja käsitteitä. Tutkimuksen hypoteesina on, että Levinasin etiikan filosofian avulla on mahdollista tavoittaa uudenlaisia näkökulmia ja tulkintoja novelleihin sekä niiden sisältämiin eettisiin tilanteisiin. Oletuksena on, että myös Janssonin novellien henkilöhahmot näyttäytyvät Levinasin ajatusten valossa moniulotteisina. Tutkimuksessa pyritään hahmottelemaan erityistä eettisen kirjallisuudentutkimuksen kenttää, jonka pohjana ovat juuri Emmanuel Levinasin ajatukset etiikasta. Tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisuuksia ja ristiriitoja eräänlaisen teoreettisen kehyksen muodostamiseksi. Vaikka mitään valmista metodia ei Levinasin ajatusten pohjalta voida muodostaa, pyrkii tutkimus osoittamaan Levinasin käsitteiden hyödyllisyyden ja mielekkyyden ennen kaikkea Janssonin teosten tulkinnassa. Tutkimus osoittaa, kuinka ”Kevätlaulun” ja ”Kevyen kantamuksen” päähenkilöiden pakomatka yksinäisyyteen osoittautuu mahdottomaksi tehtäväksi muiden olentojen ja ihmisten sälyttämän eettisen vastuun myötä. ”Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin” näyttäytyy tutkimuksessa Vilijonkan yksinäisyyden ja ahdistuksen kuvauksena sekä tämän ahtaan tilan murtumisena kuoleman uhkan ja läheisyyden edessä, kun taas ”Voimistelunopettajan kuolemaa” tarkastellaan toisen ihmisen kuoleman ja sen herättämän vastuun valossa. ”Rakkauskertomus” näyttäytyy puolestaan kuvauksena toisen ihmisen huomioon ottamisesta eroottisessa suhteessa. Tutkimus osoittaa, kuinka monipuolisia Janssonin kuvaamat eettiset tilanteet ovat ja toisaalta, kuinka monenlaisia ratkaisuja henkilöhahmoilla näihin erilaisiin tilanteisiin on.