Browsing by Subject "Lohja"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Saarinen, Pekka (University of Helsinki, 1993)
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Halkiovahannummi Karjalohja, Sammatti Tietokantatunnus: MOR-Y01-005 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2023 07, 2023 10 Alueen pinta-ala: 18,7 ha Korkeus: 95 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Muodon suhteellinen korkeus: 20 m Moreenimuodostuman sijainti: Alue sijaitsee Sammatin ja Karjalohjan kuntien rajalla, Karjalohja-Sammatti-tien molemmin puolin, lähellä Lohilammen tien risteystä.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Antiaisen eteläpuoli Nummi-Pusula Tietokantatunnus: MOR-Y01-013 Muodostumatyyppi: Kumpumoreenimuodostuma Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2042.01 Alueen pinta-ala: 89,3 ha Korkeus: 141 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 25 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Antiainen sijaitsee Nummi-Pusulassa Antiaisenjärven eteläpuolella, Lakiaissuon ja Saunasuon välissä
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Kolomäki Nummi-Pusula Tietokantatunnus: MOR-Y01-022 Muodostumatyyppi: Kumpumoreenimuodostuma Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2024.11 Alueen pinta-ala: 19,7 ha Korkeus: 160 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 28 m Muodon suhteellinen korkeus: 6 m Moreenimuodostuman sijainti: Kolomäki sijaitsee Nummi-Pusulan Kärkölässä
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Salmennummi Nummi-Pusula Tietokantatunnus MOR-Y01-025 Muodostumatyyppi: Kumpumoreenimuodostuma Arvoluokka: 3 Karttalehti: 2024 10 Alueen pinta-ala: 41,4 ha Korkeus: 153 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 33 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Salmennummen kohde sijaitsee Nummi-Pusulan kunnassa Kivijärven, Heinästenjärven ja Vahermanjärven välissä
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2011)
    Neitsytlinna Lohja Tietokantatunnus: TUU-01-007 Arvoluokka: 3 Muodostuma: Rantakerrostuma Pinta-ala: 44,7 ha Korkeus: 105 m mpy. Karttalehti: 2041.01 Alueen suhteellinen korkeus: 35 m Muodon suhteellinen korkeus: 5 m Sijainti: Muodostuma sijaitsee Lohjanharjulla, Hanko-Hyvinkää-tien pohjoispuolella, Metsolan hautausmaalta lounaaseen
  • Jalkanen, Marita (University of Helsinki, 1989)
  • Pykälä, Juha (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristö 32/2007
    Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen oletetaan olevan luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisimpiä metsäympäristöjä, mutta asiaa ei ole tutkittu. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen suhteellista merkitystä luonnon monimuotoisuudelle, metsäkeskuksen tekemien metsälakikohderajausten kattavuutta ja laatua sekä ominaispiirteiden säilymistä rajatuilla metsälakikohteilla Lohjalla. Tulosten mukaan suuri osa uhanalaisten putkilokasvien, sammalien ja jäkälien esiintymistä sijaitsee metsälain mukaan määritellyillä erityisen tärkeillä elinympäristöillä. Metsäkeskuksen tekemän metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoituksen kattavuus ja laatu osoittautuivat kuitenkin heikoiksi. Metsälain kriteerit täyttävistä uhanalaisten lajien esiintymispaikoista vain 4 % oli metsäkeskus rajannut metsälain erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. Näin ollen suojelualueiden ulkopuolisista uhanalaisten lajien esiintymistä ainoastaan yksi prosentti sijaitsi metsälain erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi rajatuilla alueilla. Metsämaan rajatuista metsälakikohteista 75 % oli lain kriteerit täyttävää aluetta pienempiä. Huomattavalla osalla metsälakikohteiksi rajatuista kohteista ominaispiirteet olivat heikentyneet metsälain voimaantulon jälkeen tehtyjen hakkuiden takia. Metsälakia on Lohjalla sovellettu siten, että vain vähäinen osa lain kriteerit täyttävistä kohteista on rajattu metsälakikohteiksi. Lain käytännön tulkinnassa keskeisintä näyttää olleen kohteiden hyvin pieni koko eivätkä sen luontoarvot ja niiden säilyminen. Pienialaisuuden korostaminen johtaa luontoarvoiltaan vaatimattomien kohteiden rajaamiseen metsälakikohteiksi arvokkaiden kohteiden sijaan tai siihen, että arvokkaasta kohteesta vain palanen rajataan metsälakikohteeksi. Ominaispiirteiden heikentäminen näyttää olevan käytännössä sallittua esimerkiksi harvennushakkuin. Metsälain onnistunut käytäntöön soveltaminen edellyttää, että viranomaiset osaavat tunnistaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen luontoarvot ja merkittävät ominaispiirteet sekä määritellä ominaispiirteitä heikentävät toimenpiteet, jotka eivät ole sallittuja. Saatujen tulosten perusteella näin ei ole tapahtunut. Metsäasetusta ja metsälain soveltamisohjeita on tarpeen selventää siten, että luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät lain kriteerit täyttävät kohteet määriteltäisiin metsälakikohteiksi, ja että niiden ominaispiirteiden heikentäminen olisi kiellettyä. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevien tietojen tulisi olla julkisia. Tätä kautta mahdollistettaisiin se, että metsälakia toimeenpantaisiin laissa määritellyn mukaisesti.
  • Ahola, Aapo (Uudenmaan ympäristökeskus, 2009)
    UUDra 1/2009
    NummiPusulan lintuvedet on kuuden lähekkäisen osaalueen muodostama lintuvesikokonaisuus, joka on luokiteltu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvokkaaksi. Kohteen osaalueet sijaitsevat osin Lohjan, osin NummiPusulan alueella. Lintuvedet kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, ja kuudesta osaalueesta viisi kuuluu myös Natura 2000 verkostoon. NummiPusulan lintuvedet on luokiteltu erittäin kiireellisesti hoitoja käyttösuunnitelmaa vaativaksi Natura 2000 kohteeksi. Alueelle laadittavan hoitoja käyttösuunnitelman pohjatyönä alueella tehtiin Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta vuosina 2007–08 kasvillisuusselvitys. Kasvillisuusselvityksen ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa alueen kasvillisuuskuvioista. Tämän lisäksi työssä on selvitetty kunkin osaalueen putkilokasvilajistoa ja kasvillisuudeltaan arvokkaimpia kohteita. Selvityksen perusteella NummiPusulan lintuvesien kasvillisuus on savimaiden reheville lintujärville tyypillistä, monipuolista ja edustavaa. Pintaalaltaan tärkein kasvillisuustyyppi ovat erilaiset luhdat, jotka ovat alueella vaihtelevia ja monimuotoisia. Paitsi rantaluhdissa, myös vesialueilla kasvillisuus vaihtelee usein mosaiikkimaisesti. Oman lisänsä kasvillisuuden monimuotoisuuteen tuovat rantalaitumet, suurruohoniityt, tulvaiset metsänreunukset ja laajat pajukot. Alueen kasvillisuudessa näkyvät myös muutamat haittatekijät, jotka ovat jo osittain vähentäneet alueen kasvistollista monimuotoisuutta ja edustavuutta. Näitä haittatekijöitä ovat mm. liiallisen ulkoisen ravinnekuorman aiheuttama rehevöityminen, järvien umpeenkasvu, haitallisen vieraslajin isosorsimon (Glyceria maxima) levittäytyminen, perinteisen rantalaidunnuksen väheneminen sekä ojitukset.
  • Södersved, Jan (Uudenmaan ympäristökeskus, 2008)
    UUDra 22/2008
    NummiPusulan lintuvedet niminen Naturakohde (FI0100042) on monipuolinen, kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokas lintuvesikokonaisuus. Se koostuu viidestä erillisestä, lähekkäin sijaitsevasta lintuvesialueesta NummiPusulan ja Lohjan alueella. NummiPusulassa kohteeseen sisältyvät Koisjärvi, Kyynäräjärvi ja Savijärvi. Lohjalla kohteeseen kuuluvat Kutsilanselkä ja Vaanilanlahti (Vasarlanlahti). Valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa kokonaisuuteen on liitetty myös kuudes kohde, NummiPusulassa sijaitseva Musterpyynjärvi. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa alueen pesimälinnustosta ajantasaista pohjatietoa, jota voidaan käyttää hyväksi laadittaessa alueelle hoitoja käyttösuunnitelmaa. Tämä raportti sisältää vuoden 2007 kartoituksessa tehdyt havainnot alueella pesivien lintujen parimääristä, tiedot havaituista lintuharvinaisuuksista sekä uhanalaisten ja vähälukuisten lajien havaintopisteet alueella. Raportti sisältää myös yhteenvedon alueella aikaisempina vuosina tehdyistä lintuhavainnoista.
  • Sippola, Eeva (1972)
  • Koivisto, Matti (Vesihallitus, 1976)
    Vesihallitus. Tiedotus 110
    Engl. summary: Recreational use of waters as a form of leisure activity in the Lohja region