Browsing by Subject "Loimijoki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Ahola, Pirkko-Mari (2002)
    Tutkielman tarkoituksena on tutkia Loimijoen vesistöalueen saastuneisuutta sosiaalisena ongelmana sekä siihen liittynyttä sosiaalista liikehdintää vuosina 1969 - 1990. Loimijoen vesistöalueen likaantumista lähestytään mm. riskiyhteiskunnan teorian ja asiantuntijuuden kautta. Tutkimuksessa pyritään selittämään Loimijoen historian kautta vesistöalueen sosiaalisen ongelman saamaa luonnetta ja sen pohjalta muodostunutta sosiaalista liikehdintää, jonka päämääränä on Loimijoen veden tilan korjaaminen. Päämäärään pääsyä pyritään kuvaamaan päämäärärationaalisena toimintana. Tutkimuksen aineiston muodostavat Forssan Lehden artikkelit vuosilta 1969 - 1990. Tältä ajalta on kerätty tutkimusaiheeseen liittyvät artikkelit, joita on yhteensä 56 kpl. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusmenetelminä ovat teemoittaminen sekä päämäärärationaalisen toiminnan analyysimalli. Lisäksi artikkelien määrän ajallista vaihtelua teemoittain kuvaillaan lyhyesti. Vesiensuojelutyötä on tutkimuksessa lähestytty tutkimalla, mitkä ovat Loimijoen vesistöalueen pääasialliset vesistöongelmat, ketkä ovat suojelutyössä aktiivisessa asemassa ja miksi sekä miten vesistöongelmia on pyritty ratkaisemaan. Loimijoen vesistön likaantumisesta on hahmoteltu tutkimuksessa ympäristöongelman elinkaari. Vesiensuojelutyötä Loimijoen vesistöalueella suoritettiin vapaaehtoisuuteen perustuvan valistamisen kautta, mutta myös asiantuntijoiden pakottamana paikalliset asukkaat ovat tehneet muutoksia asuinolosuhteisiinsa sekä rantakäyttäytymiseensä. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesiin liittyvää toimintaa ohjaamaan asetettiin sääntöjä ja rajoituksia. Kollektiivista toimintaa vesiensuojelussa ilmeni siten, että Loimijoen varren paikkakunnille perustettiin vapaaehtoisten järvikohtaisten suojeluyhdistysten verkostoa. Näiden yhdistysten voidaan katsoa onnistuneen toiminnassaan. Parhaiten likaantumattomina säilyivät ne järvet, joille oli perustettu suojeluyhdistys. Suojelutoiminta huipentui vuonna 1990 Loimijoki-projektin perustamiseen. Loimijoen vesistöalueen puhdistumiseen liittyvää historiaa sävyttää asiantuntijoiden suorittama tutkimustyö sekä valtion puolesta annettujen valtakunnallisten ohjeiden noudattaminen. Luonteenomaista eri ryhmien välisen yhteistyön historialle ovat toimijaryhmien erilaiset intressit sekä kiinnostus omien intressien ajamiseen yhteisen päämäärän toteuttamiseksi. Tärkeimpiä tutkimuksessa käytettyjä lähteitä ovat Ulrich Beckin ja Anthony Giddensin modernisuuteen liittyvät tekstit, joukko Environmental Politics -lehden artikkeleita sekä suomalainen ympäristösosiologinen kirjallisuus.
  • Erämetsä, Heikki (University of Helsinki, 1936)