Browsing by Subject "Lombard-efekti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Wikström, Alexandra (Helsingin yliopisto, 2022)
    Ihmiset muuttavat äänentuotantoaan kuuluvammaksi meluisassa ympäristössä refleksinomaisesti. Tätä ilmiötä kutsutaan Lombard-efektiksi. Efekti saa puhujan tuottamaan Lombard-puhetta, jota on tutkittu jo yli vuosisadan ajan eri näkökulmista. Lombard-puheen akustiikalle ominaista ovat korotettu äänenpainetaso, korotettu puheäänen perustaajuus, muutokset äänen osataajuuksissa sekä muissa äänen spektrin rakenteissa. Lisäksi Lombard-puheessa vokaalien pituuksilla on tapana kasvaa, ja äärimmäisissä meluolosuhteissa hyperartikulaatiota voi esiintyä. Puhetilanteeseen sisältyvä kommunikatiivinen aspekti on keskeistä ilmiön synnylle. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia puheentuottoa keskustelutilanteessa, jossa samanaikaisesti toinen keskustelijoista on altistettuna melulle ja tuottaa täten Lombard-puhetta, ja toinen keskustelija kommunikoi hiljaisuudessa ilman taustamelun suoria vaikutuksia, ja selvittää, onko puheen akustiikassa tai ymmärrettävyydessä eroavaisuuksia tällaisessa epäsymmetrisessä tilanteessa verrattuna symmetriseen puhetilanteeseen, jossa molempien puhujien ääniympäristö on sama. Tutkimusta varten kaksi paria suomenkielisiä keskustelijoita (yhteensä neljä osallistujaa, kaikki naisia) ratkoivat pareittain sudokupohjaisia tehtäviä kolmessa eri taustamelutilanteessa: (1) hiljaisuudessa, (2) molempien ollessa taustamelussa (symmetrinen), ja (3) vain toisen keskustelijan ollessa taustamelussa (asymmetrinen). Taustamelu, jota soitettiin koehenkilöille 75 dB äänenpainetasolla, oli laadultaan cocktail-melua, joka sisältää niin kutsuttua puheensorinaa jossa useampi puhuja puhuu päällekkäin. Keskustelut äänitettiin ja niistä kerättiin yhteensä 453 maalitavua, joista kaikista analysoitiin keskimääräinen äänenpainetaso, ja 417 maalitavusta analysoitiin keskimääräinen perustaajuus. Äänenpainetason ja perustaajuuden arvot normalisoitiin ja arvoille suoritettiin keskiarvoja ja variansseja vertailevat tilastolliset testit. Odotetusti kaikki puhujat korottivat äänenpainetasoaan ja perustaajuuttaan siirryttäessä hiljaisesta keskustelutilanteesta symmetriseen taustamelutilanteeseen, jossa molemmat keskustelukumppanit tuottivat Lombard-puhetta. Henkilöt, jotka asymmetrisessä keskustelutilanteessa olivat itse hiljaisuudessa ja kommunikoivat keskustelukumppanille, joka oli melussa, korottivat sekä äänenpainetasoaan että perustaajuuttaan asymmetrisessä keskustelutilanteessa verrattuna hiljaiseen keskustelutilanteeseen. Lisäksi toinen näistä puhujista korotti sekä äänenpainetasoaan että perustaajuuttaan lähes oman Lombard-puheensa tasolle, jota mitattiin symmetrisessä tilanteessa. Puhujat, jotka olivat altistettuna melulle asymmetrisessä tilanteessa, käyttivät keskimäärin matalampaa äänenpainetasoa asymmetrisessä kuin symmetrisessä tilanteessa, vaikka tuottivatkin Lombard-puhetta molemmissa tilanteissa. Väärin kuultuja maalitavuja ei havaittu asymmetrisessä tilanteessa, vaan henkilöt, jotka olivat kyseisessä tilanteessa hiljaisuudessa, onnistuivat korottamaan ääntään tarvittavalle tasolle, jotta ratkaiseva tieto saatiin kommunikoitua melussa olevalle henkilölle. Tämä tutkimus osoitti, että kahden keskustelukumppanin ääniympäristöjen ollessa eriävät, kumpikaan keskustelijoista ei tuota täysin sentyyppistä puhetta, joka olisi sopivaa heidän senhetkiseen ääniympäristöönsä, vaan puheentuottoon vaikuttaa myös välillisesti keskustelukumppanin ääniympäristö. Lisäksi tutkimus osoitti, että siinä missä puhetilanteen kommunikatiivisuus voi lisätä Lombard-efektin vaikutuksia, se voi myös häivyttää niitä. Jatkotutkimuksissa tulisi kerätä enemmän dataa ja suorittaa datalle laajempaa analyysiä.
  • Asikainen, Atte (Helsingin yliopisto, 2021)
    It is common for speech to occur in closed spaces. Hence, room acoustics have a significant role in speech communication. In previous studies, effects of reverberation on speech production have been found. However, research on the concerned field is yet scarce. Adverse room acoustics have been observed to expose occupational speakers, such as teachers, to voice disorders. Thus, it is crucial to study what are the room acoustic requirements for economic speaking. The purpose of this study is to examine which speech-acoustic traits change when the speaker is exposed to reverberation, and how. In the present study, two different approaches are taken: variation of reverberation time and removal of the reverberation. The changes in speech are reflected to the Lombard sign (the raise of speech level in a noisy environment). Additionally, differences related to gender and prosody are examined concerning the present topic. In this study, a speech production experiment was conducted with acoustic and statistical analyses. 11 Finnish-speaking volunteers (six females and five males) participated the experiment, where 150 short sentences were recorded from each participant. The sentences were produced in five different room-acoustic conditions. In four out of five, digitally simulated reverberation was played back on headphones worn by the participant with varying reverberation times. The fifth condition was (nearly) anechoic. Out of the recorded sentences, speech rate, creak ratio and harmonics-to-noise ratio were measured along with mean, maximum and movement of intensity and pitch. The measurements were then assessed with various statistical methods. The results of the study show a significant decrease in speech rate caused by an increasing reverberation time. Additionally, speech rate was the highest in the anechoic condition. Moreover, creak ratio decreased greatly when reverberation time increased to more than one second especially on male speakers and end-weighted sentences. Additionally, monotonousness was higher in reverberated conditions than the anechoic condition. However, substantial speaker-dependent differences in the effects of reverberation on speech were found. Moreover, sentence weight was found to influence speech more fundamentally than reverberation. The results suggest that rooms with average reverberation times, rather than particularly long or short, seem the most beneficial for speaking. This observation corresponds to previous studies. Further research on the field is required to extract valuable knowledge needed in acoustical design of spaces, including classrooms. Designing speaker-friendly spaces helps to preserve occupational speakers’ voices throughout their careers.