Browsing by Subject "Luminainen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Nurmi, Jenni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää, poikkeavatko Leena Lehtolaisen Luminainen-romaanin englannin- ja ruotsinkielisissä käännöksissä käytetyt kulttuurisidonnaisten elementtien käännösratkaisut toisistaan, ja jos poikkeavat, niin millä tavalla. Tutkimushypoteesini on, että maiden maantieteellisen ja kulttuurisen läheisyyden vuoksi ruotsinkielisessä käännöksessä on vähemmän selittäviä käännösratkaisuja kuin englanninkielisessä. Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostavat ennen kaikkea Ritva Leppihalmeen ja Jan Pedersenin käännöstieteelliset teoriat kulttuurisidonnaisten viittausten kääntämisestä. Tutkimusaineistona ovat Lehtolaisen romaani Luminainen (1996) ja sen käännökset Snow Woman (2014, käänt. Owen F. Witesman) ja Snöjungfrun (2002, käänt. Ann-Christine Relander). Keskityn tutkimuksessani vertaamaan ainoastaan käännösratkaisujen aiheuttamia sanastollisia eroavaisuuksia ja jätän rakenteelliset muutokset tutkimuksen ulkopuolelle. Käytän vertailevaa menetelmää, jossa luokittelen aineistosta poimimani esimerkit Leppihalmeen ja Pedersenin malleista muokkaamani jaottelun mukaisesti ja vertaan erilaisten käännösstrategioiden esiintymistä käännöksissä prosentuaalisten osuuksien perusteella. Jaan esimerkkini erisnimiin (119 kpl), reaalioihin (244 kpl), eli ilmaisuihin, jotka viittaavat erityisesti lähtökulttuurille ominaisiin ilmiöihin, ja kielensisäisiin elementteihin (193 kpl), joita ovat esimerkiksi erilaiset kielikuvat ja slangi-ilmaisut. Käytetyt käännösstrategiat jaan yhdeksään ryhmään sen perusteella, miten ne vaikuttavat käännetyn ilmaisun merkityssisältöön. Tutkimustulokseni osoittavat, että ruotsin- ja englanninkielisen käännöksen välillä on merkittävä ero kulttuurisidonnaisten ainesten kääntämisessä käytettyjen strategioiden määrällisessä jakautumisessa. Molemmissa kielissä eniten käytetyt strategiat ovat olemassa oleva käännösvastine ja eksplisitaatio eli selittävä käännös, mutta erot strategioiden käyttömäärissä ovat selvät. Ruotsinkielisessä käännöksessä on käytetty paljon vieraannuttavia menetelmiä, kuten suoraa siirtoa. Englanninkielisessä käännöksessä taas on käytetty huomattavasti enemmän kulttuurisidonnaisten viittausten mukauttamista kohdekulttuuriin (kulttuurinen adaptaatio). Tässä suppeassa aineistossa hypoteesini osoittautui paikkansapitäväksi. Ruotsinkielinen käännös sisältää vähemmän selittäviä tai muokkaavia käännösratkaisuja kuin englanninkielinen. Oletukseni on, että tämä liittyy maantieteelliseen ja kulttuuriseen läheisyyteen, koska esimerkiksi ilmaston ja yhteiskunnan samankaltaisuus tuottaa merkitykseltään samankaltaista sanastoa, ja suomalainen nimistö voi tuntua ruotsalaisesta lukijasta tutummalta kuin englanninkielisen käännöksen lukijasta.