Browsing by Subject "Lung Diseases"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Suomen Thoraxradiologiyhdistyksen hallituksen työryhmä; Jartti, Airi; Kettunen, Hannu-Pekka; Kyyrönen, Timo; Vierikko, Tuula; Volmonen, Kirsi (2019)
  • Kupiainen, Johanna (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkielman lähtökohtana oli kerätä tietoja ennenaikaisista ja täysaikaisista vastasyntyneistä ja selvittää pienten keskosten osalta mahdollisia hoitokäytäntöjen muutoksia. Aineisto kerättiin kaikista vastasyntyneiden teho-osastolle kahden puolen vuoden mittaisen seurantajakson aikana hoitoon tulleista potilaista. Tiedot kerättiin 502 vastasyntyneestä. Tuloksia tarkasteltiin jakamalla vastasyntyneet raskausviikkojen perusteella raskausviikkoryhmiin ( alle 28, 28-31+6, 32-36+6 ja yli 37-viikkoiset ). Teho-osastolla hoidossa olleista lapsista 29 % oli pieniä keskosia, 34% lievästi ennenaikaisia ja 37 % täysiaikaisia. Suurin osa, noin 80 % teho-osastolle tulleista vastasynty neistä syntyi Naistenklinikalla. Hoitokäytönnöissä havaittiin muutoksia erittäin epäkypsien keskosten (alle 28-viikkoiset) kohdalla. Hengityskonehoidon kesto oli hieman lyhyempi vuoden 2008 keräysjaksolla, sama koski tehohoidon kestoa. Näiden keskosten vähäinen lukumäärä kuitenkin vaikeutti johtopäätösten tekoa. Vaikeiden hengitysvaikeuksien hoidossa kortikosteroidien käytössä siirryttiin deksametasonista hydrokortisoniin. Muiden keskosten hoidossa alkuhoidossa hieman useampi vastasyntynyt intuboitiin vuonna 2008 kuin vuonna 2007. Tämä näkyi myös surfaktantin käytön lisääntymisenä. Hengityskone- tai ylipainehoidon komplikaationa syntyneitä ilmavuotoja havaittiin eniten täysiaikaisilla vastasyntyneillä. Vastasyntyneiden teho-osaston potilaiden tärkein diagnoosi oli hengityselimistön sairaus.
  • Winell, Klas; Mikkola, Ilona; Kuronen, Risto; Liira, Helena (2019)
    Hoitosuunnitelma antaa potilaalle mahdollisuuden osallistua hoidon suunnitteluun. Se parantaa pitkäaikais¬sairauksien hoitotuloksia. Hoitosuunnitelmassa luodaan selkeä kuva siitä, mitä hoidoilla yhteisesti tavoitellaan ja miten. Se on oiva väline omahoidon tehostamiseen ja elämäntapamuutosten tukemiseen. Kaikille pitkäaikaissairaille suunnitelma ei ole välttämätön, mutta on tärkeää tunnistaa sitä eniten tarvitsevat. Heille tulee varata riittävästi aikaa hoitosuunnitelmakeskusteluihin.
  • Pussinen, Pirkko; Salminen, Aino; Pietiäinen, Milla; Paju, Susanna (2021)
    Terve suu kuuluu olennaisena osana kokonaisterveyteen. Suun tulehdukselliset sairaudet aiheuttavat ja ylläpitävät lievää tulehdusta, joka liittyy yleissairauksiin. Parodontiitissa epäsuotuisat bakteerit ja niiden virulenssitekijät leviävät muualle elimistöön etenkin verenkierron ja syljen välityksellä. Hampaiden ja ikenien hoito on tärkeää lapsuudesta lähtien niin hampaiden ja hyvän purentatoiminnan säilyttämiseksi kuin tulehduksiin liittyvien riskitekijöiden hallitsemiseksikin. Jatkuvasti lisääntyvä tutkimusnäyttö parodontiitin hoidon yleisterveydellisistä hyödyistä osoittaa, että sillä voidaan aikaansaada esimerkiksi parempi tyypin 2 diabeteksen hoitotasapaino tai matalampi verenpaine. Lääkärille näkyviä merkkejä suun tulehdussairauksista voivat olla pitkälle edennyt hammaspuutos, punoittavat ja turvonneet ikenet tai hampaisiin kertynyt plakki. Tällöin kannattaa muistuttaa potilasta säännöllisten hammaslääkärin tarkastusten tärkeydestä.
  • Riska, Henrik; Brander, Pirkko; Myllärniemi, Marjukka; Hodgson, Ulla; Maasilta, Paula; Rouhos, Annamari (2016)
  • Mattila, Tiina; Buch Lund, Marika; Saarenheimo, Jaana; Mazur, Witold (2020)
    Perusterveydenhuollon ja keuhkolääkärin säännöllinen matalan kynnyksen yhteistyö on hyödyttänyt kaikkia Helsingissä.
  • Martelius, Laura; Föhr, Anna (2018)