Browsing by Subject "Lung Neoplasms"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Li, Janet (Helsingin yliopisto, 2020)
    Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin todettu uusi syöpä Suomessa ja leikkaus on sen ainoa parantava hoito. Potilaan on tultava toimeen leikkauksen jälkeisellä keuhkojen toiminnalla, joten leikkauskelpoisuus on selvitettävä ennen toimenpidettä. Spirometria, diffuusiokapasiteettitutkimus ja suorituskykytestit ovat ensivaiheen tutkimuksia keuhkotoiminnan ennustamisessa. Ventilaation ja perfuusion gammakuvausta eli radiospirometriaa voidan käyttää riskinarvion tarkentamiseksi. Sen avulla selvitetään keuhkojen perfuusion ja ventilaation alueellinen jakautuminen. Ventilaation ja perfuusion gammakuvaus suoritetaan tällä hetkellä kaksiulotteisella gammakuvauksen tasokuvantamismenetelmällä. Tutkimuksessani selvitän uuden SPECT/TT hybridikuvantamismenetelmän hyötyä verrattuna nykyiseen kaksiulotteiseen menetelmään sekä muihin vaihtoehtoisiin laskennallisiin menetelmiin keuhkosyöpäleikkauksen jälkeisen keuhkojen toiminnan arvioinnissa. Tutkimusaineistona on kymmenen kliinisellä indikaatiolla radiospirometrialla kuvattua potilasta, jotka ovat menossa keuhkosyöpäleikkaukseen Meilahden sairaalassa vuonna 2019-2020. Nykyinen kaksiulotteinen gammakuvauksen tasokuvantamismenetelmä tuotti kolmiulotteisen SPECT/TT-menetelmän kanssa varsin yhteneviä tuloksia koko keuhkon poiston osalta. Suunniteltaessa lohkon poistoa menetelmien erot lisääntyivät. Kliininen laskuri tuotti kuvantamista matalampia arvoja. Vain kaksiulotteiseen gammakuvauksen kuva-analyysiin perustuva menetelmä erosi merkittävästi muista menetelmistä, mikä vastaa aiempien tutkimusten tuloksia. SPECT/TT mahdollistaa kajoamattoman ventilaation ja perfuusion mittaamisen sekä tarkan keuhkosyöpäleikkauksen riskinarvion huomioiden erityisesti oikean keuhkon monimutkaisen kolmiulotteisen anatomian. Menetelmä otetaan HUS isotooppilääketieteellä käyttöön ensisijaiseksi radiospirometrian kuvantamismenetelmäksi.
  • Lappi-Blanco, Elisa; Randell, Jukka; Jartti, Airi; Ahvenjärvi, Lauri; Halme, Maija (2016)
  • Mononen, Sanna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Keuhkojen matalan maligniteettiasteen neuroendokriiniset kasvaimet eli keuhkokarsinoidit ovat harvinaisia pahanlaatuisia kasvaimia, joita tavataan kaikissa ikäryhmissä. Niille altistavia tekijöitä ei tunneta: yleisemmistä keuhkosyöpätyypeistä poiketen esimerkiksi tupakoinnilla ei ole havaittu olevan yhteyttä sairastumisriskiin. Keuhkokarsinoidit jaetaan mikroskopiassa nähtävien ominaisuuksien eli histologisen kuvan perusteella tyypillisiin ja atyyppisiin kasvaimiin. Hoito on molemmissa histologisissa tyypeissä ensisijaisesti leikkaus, kun taas sädehoidon ja solusalpaajien merkitys on vähäinen. Kyseisten kasvainten ennuste on erinomainen erityisesti tyypillisissä kasvaimissa heijastaen niiden matalaa maligniteettiastetta eli hidasta paikallista leviämistä ja taipumusta lähettää etäpesäkkeitä harvoin. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella keuhkokarsinoidien esiintymistä suomalaisessa väestössä Suomen Syöpärekisterin tietojen pohjalta. Tiedot vuosina 1971-2012 Syöpärekisteriin ilmoitetuista 689 tapauksesta toimitettiin tietosuojatusti, ja jokainen tapaus arvioitiin kriittisesti uudelleen saatavissa olevan rekisteritiedon pohjalta. Vuosittain todettujen uusien keuhkokarsinoidien määrän havaittiin kasvaneen 1970-luvulta eteenpäin, mutta tämä lienee ennemmin diagnostisten menetelmien kehityksestä kuin todellisesta taudin yleistymisestä johtuva havainto. Valtaosa kasvaimista oli luokiteltu histologiselta kuvaltaan tyypillisiksi. Pitkäaikaisennusteen havaittiin olevan erittäin hyvä erityisesti tyypillisissä kasvaimissa. Huonomman ennusteen lisäksi atyyppisillä kasvaimilla havaittiin useammin taudin toteamishetkellä levinneisyyttä alueellisiin imusolmukkeisiin tai sitä laajemmalle kuvastaen niiden aggressiivisempaa taudinkuvaa tyypillisiin kasvaimiin verrattuna. Tautia havaittiin esiintyvän lähes kaikissa ikäryhmissä, ja jopa hieman yli kolmannes kasvaimista todettiin alle 50-vuotiailla potilailla. Nämä suomalaisessa aineistossa saadut tulokset ovat hyvin linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Aiempia vastaavia tutkimuksia suomalaisessa väestössä ei ole julkaistu.
  • Knuuttila, Aija (2020)
  • Lappi-Blanco, Elisa; Salmenkivi, Kaisa; Kytölä, Soili; Kononen, Juha (2016)
  • Mattson, Johanna (2019)
  • Viikari, Jukka; Koistinen, Ville; Männistö, Jussi (2017)
  • Schildt, Jukka; Sipilä, Kalle; Minn, Heikki (2020)
    FDG-PET-TT:llä saadaan yhdellä kuvauskerralla tieto syövän aiheuttamista anatomisista ja aineenvaihdunnallisista muutoksista. Suurin osa syövistä on metabolisesti aktiivisia. Metaboliset muutokset edeltävät anatomisia, mikä mahdollistaa varhaisen hoitovastearvion tai taudin uusiutumisen aikaisen toteamisen. Jopa muutaman lääkehoitojakson jälkeen voidaan arvioida hoidon tehoa ja tarvittaessa tehdä muutokset hoitovalintoihin. Taudin uusiutumista epäiltäessä FDG-PET-TT tuo lisätietoa etenkin, jos tavanomaisilla kuvantamismenetelmillä tulokset eivät ole yksiselitteisiä. FDG-PET-TT on sisällytetty useiden syöpien osalta kansainvälisiin suosituksiin.
  • Pitkäniemi, Janne; Heikkinen, Sanna; Jousilahti, Pekka; Laaksonen, Maarit; Seppä, Karri (2017)