Browsing by Subject "Lymphoma"
Now showing items 1-15 of 15
-
(2017)Antibodies produced by B-cells provide protection from infectious agents. However, impaired cell death signaling pathways in B-cells can lead to cancer, immunodeficiency or autoimmune diseases. B-cell signaling molecules such as CD20, CD19, Btk, and BAFF-R are targeted by therapeutic drugs and used to treat B-cell derived lymphomas or autoimmune diseases. Nevertheless, B-cells could develop resistance to these therapeutic drugs or the therapeutic drugs may have off-target effects. For instance, repeated rituximab (anti-CD20 antibody) treatment may lead to the loss of its target cell surface molecule, CD20. In addition, in B-cell malignancies, loss of CD19 expression has been observed. Another target molecule, Btk is expressed not only in B-cells but also in mast cells, macrophages, and dendritic cells. Thus, targeting Btk could negatively regulate the functions of innate immunity. The expression of BAFF-R is thought to be restricted to B-cells but it is also expressed on T cells. Targeting BAFF-R, therefore, may lead to depletion of T-cells in addition to B-cells. B cell receptor (BCR) expression and signaling, however, are critically important for development, differentiation and survival of B cells. Moreover, BCR is exclusively expressed on B-cells, which makes it an excellent target to avoid off-target effects.
-
(Helsingfors universitet, 2016)Studies have shown that there is a familial risk in developing lymphomas. This thesis aimed to find candidate predisposing mutations for inherited non-Hodgkin lymphoma susceptibility in a Finnish pedigree. Exome sequences were available from two individuals in the pedigree, and common mutations were sought from exomes using bioinformatical tools. The validity and uniqueness of these common mutations were verified, and variation segregation was assessed by sequencing variation areas from all lymphoma patients in the pedigree. After filtering, 13 common variations were found, but due to variation's presence also in healthy control samples or the lack of segregation in the kindred, no candidate variation explaining non-Hodgkin lymphoma clustering in the pedigree was found. However, this study proved a group of mutations that probably do not need further studies as candidate variations for inheritable non-Hodgkin lymphoma. This study also provided rough comparison data for two different DNA sequence analysis programs.
-
(2021)Kantasolusiirrot ovat vakiinnuttaneet asemansa hematologisten syöpätautien sekä synnynnäisten luuytimen ja immuunijärjestelmän toiminnanvajavuustilojen hoidossa. Kehitys on viiden vuosikymmenen aikana mahdollistanut luovuttajakirjon laajentamisen, ikääntyneempien potilaiden hoidon sekä hoitotulosten paranemisen. Aikuispotilaiden allogeenisen siirron aiheena on edelleen pääasiassa leukemia, mutta lapsipotilaiden osalta yhä enemmän myös immuunijärjestelmän ja verenmuodostuksen häiriöt. Autologisen kantasolutuen käyttö puolestaan painottuu aikuispotilaiden lymfoomien sekä myelooman hoitoon, ja sen käyttö lapsipotilaiden hoidossa on verraten vähäistä. Käänteishyljintä muodostaa edelleen keskeisen ongelman. Kantasolusiirto edeltävine hoitoineen aiheuttaa pitkäaikaishaittavaikutuksia ja elinikäisen seurantatarpeen. Uudet immunologisen täsmähoidon muodot ovat tulleet vastikään kliiniseen käyttöön, mutta kantasolusiirrot säilyttänevät asemansa erityisesti leukemian hoidossa vielä nähtävillä olevassa tulevaisuudessa.
-
(2022)• Keskushermostolymfooma on harvinainen imukudossyöpä. Lymfooma rajoittuu aivoihin, silmiin, aivo-selkäydinkalvoihin ja/tai selkäytimeen. • Diagnostinen näyte on tärkeää saada välittömästi lymfoomaepäilyn herättyä, ennen kortisonihoidon aloittamista. • Tehokas primaarihoito on potilaan ennusteen kannalta oleellinen, ja hoidoilla pyritään pitkäkestoiseen remissioon. • Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan ajantasainen tieto taudin biologiasta, diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta perustuen ensimmäiseen kansalliseen keskushermostolymfoomien hoitosuositukseen.
-
(Helsingin yliopisto, 2021)Tutkimuksemme kohteena oli BTB-KELCH proteiiniperheeseen kuuluva KLHL6-proteiini. Aiemmin julkaistuissa tutkimuksissa on havaittu KLHL6-geenin mutaatioita diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman (engl. diffuse large B-cell lymphoma, DLBCL) yhteydessä. Lisäksi aiemmin on kuvattu, että KLHL6-geenin inaktivaatio edistää diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman syöpäsolulinjojen kasvua ja selviytymistä, ja vähäisempi KLHL6-geenin ilmentyminen on yhteydessä huonompaan ennusteeseen diffuusin suurisoluisen B- solulymfooman aktivoituneen B-solun kaltaisen (ABC) alatyypin potilailla. Tutkimuksessa selvitimme immunohistokemiallisen värjäyksen avulla KLHL6-proteiinin ilmentymistä diffuusia suurisoluista B-solulymfoomaa sairastavien potilaiden syöpäkudosnäytteissä (n=134). Totesimme KLHL6-proteiinin ilmenevän valtaosassa tuumorisoluja. Havaitsimme, että kuitenkin vain osa tuumorisoluista ilmentää KLHL6- proteiinia erityisellä, Golgin kaltaisella immunoreaktiivisuudella. Totesimme, että KLHL6- proteiinin ilmentyminen painottuu itukeskussolun kaltaisen (GCB) alatyypin lymfoomiin etenkin Golgin kaltaisen värjäytymisen osalta. Lisäksi havaitsimme, että ABC-alatyypin lymfoomissa KLHL6 Golgin kaltaista immunoreaktiivisuutta ilmentämättömien potilaiden ennuste on KLHL6-proteiinia Golgin kaltaisesti ilmentävien potilaiden ennustetta huonompi (p= 0.033). Tutkimuksen perusteella KLHL6-proteiinin Golgin kaltaisen värjäytymisen arviointi lienee mielekkäämpää, kuin kaiken KLHL6-proteiiniekspression arviointi. Golgin kaltainen värjäytyminen näyttää erottelevan määrittelemättömän diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman alatyyppejä toisistaan sytoplasmista värjäytymistä paremmin ja korreloivan paremmin KLHL6 RNA-tasojen kanssa. Tämän perusteella KLHL6-proteiinia voidaan pitää mahdollisena tulevaisuuden merkkiaineena kehitettäessä diffuusien suurisoluisten B- solulymfoomien tarkempaa diagnostiikkaa, alaryhmien luokittelua ja kohdennettuja hoitoja potilaiden ennusteen parantamiseksi.
-
(2018)
-
(2016)Lymfoomien alatyyppien yleisyystiedot ovat nyt saatavilla Suomen syöpärekisterin verkkosivuilla. Lymfoomat yleistyvät, mutta kuolleisuus non-Hodgkin-lymfoomiin on laskussa. Lymfoomat jaetaan nykyään B- ja T-solulymfoomiin, kun aiemmin jako tehtiin vain Hodgkinin ja non-Hodgkin-lymfoomiin. Laadukas ja kattava rekisteritieto on tärkeää harvinaissairauksien hoidon kehittämisen pohjaksi.
-
(2022)Bilateral Sensorineural Hearing Loss is a rare disease that is often associated with other complex medical conditions. Primary central nervous system lymphoma is an uncommon and aggressive variant of non-Hodgkin lymphoma that can mimic many other neurological diseases. Herein, we present a rare case of lymphoma of the CNS as the etiology for progressive SSNHL. We describe a 58-year-old male with previous IgG4-disease presentation who was diagnosed with progressive sensorineural hearing loss. The condition evolved rapidly despite proper, conventional therapy. The patient acquired vestibular symptoms and other cranial nerve deficiencies and he was diagnosed with intracranial lymphoma, mainly in the cerebellar region. This case demonstrates that rare intracranial lymphoma can present initially as sensorineural hearing loss. A higher suspicion for malignancy should be held in mind for patients with a history of IgG4-related diseases and for patients presenting with progressing bilateral SSNHL that is not responding to therapy.
-
(2020)Cell death escape is one of the most prominent features of tumor cells and closely linked to the dysregulation of members of the Bcl-2 family of proteins. Among those, the anti-apoptotic family member myeloid cell leukemia-1 (MCL-1) acts as a master regulator of apoptosis in various human malignancies. Irrespective of its unfavorable structure profile, independent research efforts recently led to the generation of highly potent MCL-1 inhibitors that are currently evaluated in clinical trials. This offers new perspectives to target a so far undruggable cancer cell dependency. However, a detailed understanding about the tumor and tissue type specific implications of MCL-1 are a prerequisite for the optimal (i.e., precision medicine guided) use of this novel drug class. In this review, we summarize the major functions of MCL-1 with a special focus on cancer, provide insights into its different roles in solid vs. hematological tumors and give an update about the (pre)clinical development program of state-of-the-art MCL-1 targeting compounds. We aim to raise the awareness about the heterogeneous role of MCL-1 as drug target between, but also within tumor entities and to highlight the importance of rationale treatment decisions on a case by case basis.
-
(BioMed Central, 2020)Abstract Cell death escape is one of the most prominent features of tumor cells and closely linked to the dysregulation of members of the Bcl-2 family of proteins. Among those, the anti-apoptotic family member myeloid cell leukemia-1 (MCL-1) acts as a master regulator of apoptosis in various human malignancies. Irrespective of its unfavorable structure profile, independent research efforts recently led to the generation of highly potent MCL-1 inhibitors that are currently evaluated in clinical trials. This offers new perspectives to target a so far undruggable cancer cell dependency. However, a detailed understanding about the tumor and tissue type specific implications of MCL-1 are a prerequisite for the optimal (i.e., precision medicine guided) use of this novel drug class. In this review, we summarize the major functions of MCL-1 with a special focus on cancer, provide insights into its different roles in solid vs. hematological tumors and give an update about the (pre)clinical development program of state-of-the-art MCL-1 targeting compounds. We aim to raise the awareness about the heterogeneous role of MCL-1 as drug target between, but also within tumor entities and to highlight the importance of rationale treatment decisions on a case by case basis.
-
(2020)FDG-PET-TT:llä saadaan yhdellä kuvauskerralla tieto syövän aiheuttamista anatomisista ja aineenvaihdunnallisista muutoksista. Suurin osa syövistä on metabolisesti aktiivisia. Metaboliset muutokset edeltävät anatomisia, mikä mahdollistaa varhaisen hoitovastearvion tai taudin uusiutumisen aikaisen toteamisen. Jopa muutaman lääkehoitojakson jälkeen voidaan arvioida hoidon tehoa ja tarvittaessa tehdä muutokset hoitovalintoihin. Taudin uusiutumista epäiltäessä FDG-PET-TT tuo lisätietoa etenkin, jos tavanomaisilla kuvantamismenetelmillä tulokset eivät ole yksiselitteisiä. FDG-PET-TT on sisällytetty useiden syöpien osalta kansainvälisiin suosituksiin.
-
(2020)Autologisella kantasolusiirrolla tuetulla intensiivihoidolla on keskeinen rooli etenkin multippelia myeloomaa sekä tietyissä tilanteissa lymfoomaa sairastavien potilaiden hoidossa. Huono tai epäonnistunut kantasolujen mobilisaatio ja keräys on tärkeä autologisen kantasolusiirron saatavuutta rajoittava tekijä. Noin vuosikymmenen ajan käytössä olleella pleriksaforilla voidaan usein auttaa potilaita, joiden kantasolut mobilisoituvat huonosti vaikuttamatta siirronjälkeiseen ennusteeseen. Pleriksaforin käytön on todettu vaikuttavan kerättyjen kantasolusiirteiden solukoostumukseen sekä potilaiden siirronjälkeiseen hematologiseen ja immunologiseen toipumiseen. Näiden löydösten kliininen merkitys vaatii vielä lisäselvityksiä, kuten optimaalisen autologisen kantasolusiirteen koostumuskin. Pleriksaforin optimaalisen ja etenkin kustannustehokkaan käytön kannalta on keskeistä tunnistaa oikeat potilasryhmät esimerkiksi tutkimuksissa varmennetuin algoritmein.
