Browsing by Subject "MAI-sopimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Isojärvi, Sven (2003)
    Tämä tutkimus tarkastelee OECD:n valmistelemaa monenkeskistä investointisopimusta, joka tunnetaan MAI-sopimuksena (Multilateral Agreement on Investment). Sopimuksen valmistelu aloitettiin teollisuusmaiden talousjärjestön puitteissa vuonna 1995 ja neuvotteluprosessi oli tarkoitus saattaa päätökseen keväällä 1998. Neuvotteluprosessiin liittyneiden konfliktien ja sopimusta kohtaan esitetyn voimakkaan kritiikin johdosta neuvottelut keskeytettiin ennalta määräämättömäksi ajaksi, kun Ranska ilmoitti vetäytyvänsä neuvotteluista syksyllä 1998. Tutkimuksen ensijaisena tavoitteena on selvittää investointisopimuksen normatiivisen sisällön ideologinen luonne, jonka pohjalta neuvotteluprosessin eri vaiheet tulevat ymmärrettäviksi. MAI-sopimusta koskevan analyysin avulla tutkimus pyrkii luomaan näkökulman kansallisvaltion roolista kansainvälisen järjestelmän muutoksessa. Tässä ongelmanasettelussa tutkimus pureutuu kansainvälisen poliittisen taloustieteen parissa kehittyneen uusgramscilaisen poikkikansallisen historiallisen materialismin valtion kansainvälistymistä koskevaan ajatteluun. Tutkielmani tutkimuksellinen näkökulma on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa analysoin tutkimusaineistoa aikaisemman kansainvälisten suhteiden tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä sovellan uusgramscilaista poikkikansallista historiallista materialismia, jonka metodi yhdistää marxilaiseen dialektiseen materialismiin tarkoituksia ja merkityksiä tarkastelevan hermeneuttisen metodin aineksia. Viitekehyksessä hyödynnän Antonio Gramscin ajattelun pohjalta syntyneitä käsitteitä, joista keskeisimpiä ovat uuskonstitutionalismi, hegemonia, poikkikansallinen historiallinen blokki ja maailmanjärjestys. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu erilaisista teoksista, tieteellisistä sarjajulkaisuista ja sanoma- sekä aikakausilehdistä. Primaariaineisto mudostuu pääosin MAI-sopimuksen viimeisimmästä tekstiluonnoksesta ja OECD:n julkaisemista neuvotteluprosessia koskevista raporteista. Monenkeskisen investointisopimuksen tekstiluonnoksen analyysin pohjalta esitän, että sellaisenaan sopimuksen sisältö heijastaa monikansallisten yritysten ja merkittävimpien markkinatalouksien omaksumaa juridista ja poliittista strategiaa, joka pyrkii vapauttamaan pääoman poliittisen vastuunalaisuuden asettamista rajoitteista, joita kansallisella tasolla voidaan pääoman toiminnalle asettaa. MAI-sopimuksen voimaansaattamiseen tähdännyt prosessi oli näin ollen osa yleisempää päämäärää institutionalisoida uusliberalismi. MAI-sopimusta koskevassa tapaustukimuksessa osoitan, että poikkikansallisen pääoman intressien mukaisesti käynnistetty monenkeskisen investointisopimuksen valmistelu kariutui historiallisen blokin sisäisten ja historiallisen blokin ja alisteisten sosiaalisten voimien välisiin ristiriitoihin. Kolmen konfliktin ryhmä – OECD:n jäsenten välillä, OECD:n ja alisteisten sosiaalisten voimien välillä sekä viimekädessä OECD:n ja tärkeiden monikansallisten investointien elementtien välillä – paljastaa poikkikansallisen hegemonisen blokin ristiriitaisen luonteen, joka sijoittuu poikkikansallisen historiallisen materialismin kansainvälistymistä koskevan analyysin keskiöön. Epäonnistuminen MAI-sopimusta koskevissa neuvotteluissa viittaa siihen, ettei valtion kansainvälistyminen ole järkkymätön ja monoliitiinen kehityskulku, vaan dynaaminen ja ristiriitojen värittämä prosessi, jota muovaa pääoman, valtion ja alisteisten sosiaalisten voimien välinen konflikti.
  • Brunila, Viivi (2007)
    Tämä tutkielma tarkastelee poikkikansallisten investointien sääntelyä koskevia kauppaneuvotteluita Maailman kauppajärjestössä. Tutkimusongelma keskittyy WTO:n jäsenvaltioiden pyrkimykseen neuvotella poikkikansallisia investointeja sääntelevä sopimus Cancúnin ministerikokouksessa Meksikossa vuonna 2003. Tarkastelun kohteena on poliittinen prosessi, jonka keskeisenä kiistakysymyksenä on ulkomaisia investointeja koskevan sääntelyn yhdenmukaistaminen monenkeskisen sopimuksen muodossa. Tarkastelen poliittisen kiistan luonnetta kahden samankaltaisen tapauksen avulla, joissa molemmissa on pyritty yhdenmukaistamaan poikkikansallisten investointien sääntelyä monenkeskisen sopimuksen avulla. Ensimmäinen yritys neuvotella monenkeskinen investointisopimus oli OECD:n vuonna 1998 kariutunut investointisopimusluonnos MAI (Multilateral Agreement on Investment). Toinen tapaus on samojen asiakysymysten käsittely WTO:ssa ja niiden aiheuttaman poliittisen kamppailun kärjistyminen Cancúnin ministerikokouksessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitkä toimijat ovat olleet aktiivisia investointisopimuksen laajentamisen eteenpäinviemisessä. Kysyn työssäni myös, mitä jäsenvaltioiden investointisopimuksen laajennukseen tähtäävä kiista paljastaa kansainvälisen kauppajärjestelmän valtarakenteista ja valtarakenteiden muutoksesta sekä kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden suhteesta WTO:ssa. Tutkielman näkökulma on kvalitatiivinen. Tarkastelen tutkimusongelmaani dialektisen metodin avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän ensisijaisesti John Braithwaiten ja Peter Drahosin Global Business Regulation -tutkimusta. Käytän Braithwaiten ja Drahosin käsitettä foorumin vaihdosta (forum shifting) selittämään investointikysymyksen siirtymistä OECD:stä Maailman kauppajärjestöön. Täydennän analyysiä Robert Coxin ja kriittisen kansainvälisen politiikan teorian selityksillä kansainvälisen talousjärjestelmän luonteesta ja valtarakenteista. Tutkimuksessa käytetty aineisto sisältää WTO:n sopimusluonnoksia ja lausuntoja sekä investointien ja kaupan suhdetta selvittävän komitean parissa tuotettuja jäsenmaiden kannanottoja. Aiheeseen liittyvä tutkimuskirjallisuus sekä asiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen tuottama materiaali muodostavat tärkeän osan tutkimusaineistoa. Kiista investointisopimuksen neuvottelemisesta kärjistyi WTO:n viidennessä ministerikokouksessa Cancúnissa. Kehitysmaat onnistuivat tehokkaalla koalitiopolitiikalla vastustamaan uuden sopimuksen neuvottelemista, jonka seurauksena rikkaiden maiden ajama sopimusluonnos ei mennyt läpi. Neuvotteluita uusista aiheista ei aloitettu ja ne poistettiin kokonaan Dohan kierroksen neuvotteluagendalta. OECD-maat ovat olleet investointisopimuksen ajamisessa aktiivinen osapuoli sekä jäsenmaiden koalitiona, että yksittäisten maiden taholta. Varsinkin EU ja Yhdysvallat ovat aktiivisesti ajaneet liberaalimman ja kattavamman monenkeskisen investointisopimuksen neuvottelemista WTO:ssa. Molempien aktiivisten toimijoiden voidaan katsoa heijastavan maiden yksityisen sektorin intressejä. Investointisopimuksen vastustajat estivät WTO:n käytön foorumina, jossa uusi entistä liberaalimpi investointisopimus olisi neuvoteltu. Foorumin käytön estäminen investointisopimuskiistassa antoi kehitysmaiden koalitiolle uuden roolin entistä vahvempana toimijana kauppajärjestössä. Vaikka OECD-maiden vahva rooli WTO:ssa ei todennäköisesti muutu, kehitysmaiden uusi painoarvo kauppajärjestössä tarkoittaa sitä, että niiden intressit täytyy ottaa huomioon, jos uusia asioita tai sopimuksia halutaan saada kauppajärjestössä menestyksekkäästi neuvoteltua.