Browsing by Subject "MBSR"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kuuskoski, Aura Emilia (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma on osa Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 2018-2019 toteutettua Tietoisuustaitoja opiskelijoille -tutkimushanketta. Kokonaishankkeessa tutkittiin tapoja vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin interventioilla. Interventioryhmiä oli kaksi; Mindfulness Based Stress Reduction -menetelmään (MBSR) perustuva lähiryhmä ja Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) perustuva Opiskelijan Kompassi -verkko-ohjelma alku- ja lopputapaamisella. Tutkielman tarkoitus on kartoittaa, mitä asioita haastateltavat tuovat esille kokemuksenaan interventiosta. Kysyn myös, miten metatietoisuuden samanaikaista kokemista ja havainnoimista kuvataan. Tutkimus toteutettiin fokusryhmähaastatteluin, jotka litteroitiin ja analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysillä. Haastatteluihin osallistui MBSR-ryhmästä 28 henkilöä ja HOT-ryhmästä 11 henkilöä. Haastatteluista selvisi, että tietoisuustaitoihin perehtyminen, ajan löytäminen harjoitteille ja mahdollisen orastavan rutiinin ylläpitäminen oli monelle haastavaa tai niiden arkeen sovittaminen ei aina onnistunut. Osa kertoi tietoisuustaitojen olevan kuitenkin ainakin satunnaisesti mielessä ja tietoisuustaitojen harjoittamisen liittyvän ainakin jossain määrin heidän arkeensa. Verkkointerventioon osallistuneiden mainitsemia ahdistuksen ja reaktiivisuuden kohteita olivat interventioon liittyvät hankalat tunteet, aikataulut ja omalle epämukavuusalueelleen meneminen. Heidän mainitsemiaan oivalluksen aiheita olivat vertaistuen merkitys sekä tietoisuustaidot metataitoina ja elämäntapana sekä arvot. Lähiryhmäinterventioon osallistuneiden mainitsemia ahdistuksen ja reaktiivisuuden kohteita olivat pääaineiden paineet, metodipohdinta ja -skeptisyys, pakko, aikataulut, tuntemusten kirjo ja intervention aikainen kehityskaari tuntemuksissa. Heidän mainitsemiaan oivalluksen aiheita olivat itsemyötätunto, suorittaminen, kehollisuus, tietoisuustaitojen harjoittaminen sekä arkisuus, hankalat tunteet, omien toimintatapojen kyseenalaistus ja tietoisuustaidot metataitoina. Metatietoisuudesta keskustelua herätti esimerkiksi se, ettei ihminen ole yhtä kuin ajatuksensa ja ajatukset eivät ole yhtä kuin todellisuus. Metatietoisuus ymmärrettiin muun muassa elämäntavaksi, elämänasenteeksi ja itsetuntemuksen pohjataidoksi. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että molemmissa interventioryhmissä tuotiin esiin sekä reaktiivisuutta ja ahdinkoa että oivalluksia, muttei kaikkien haastateltavien osalta. Oman reaktiivisuuden hyväksyvä tarkastelu voikin olla olennainen osa oivallusten syntymisessä. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa suunniteltaessa tietoisuustaitointervention toteutustapoja.
  • Husgafvel, Ville Waltteri (2018)
    The discussion on the Buddhist roots of contemporary mindfulness practices is dominated by a narrative which considers the Theravāda tradition and Theravāda-based ‘neo-vipassanā movement’ as the principal source of Buddhist influences in mindfulness-based stress reduction (MBSR) and related mindfulness-based programmes (MBPs). This Theravāda bias fails to acknowledge the significant Mahāyāna Buddhist influences that have informed the pioneering work of Jon Kabat-Zinn in the formation of the MBSR programme. In Kabat-Zinn’s texts, the ‘universal dharma foundation’ of mindfulness practice is grounded in pan-Buddhist teachings on the origins and cessation of suffering. While MBSR methods derive from both Theravāda-based vipassanā and non-dual Mahāyāna approaches, the philosophical foundation of MBSR differs significantly from Theravāda views. Instead, the characteristic principles and insights of MBSR practice indicate significant similarities and historical continuities with contemporary Zen/Sŏn/Thiền and Tibetan Dzogchen teachings based on doctrinal developments within Indian and East Asian Mahāyāna Buddhism.