Browsing by Subject "MRSA"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Oduor, Joseph M. Ochieng; Kadija, Ermir; Nyachieo, Atunga; Mureithi, Marianne W.; Skurnik, Mikael (2020)
    Emergence of antibiotic-resistant bacteria is a serious threat to the public health. This is also true for Staphylococcus aureus and other staphylococci. Staphylococcus phages Stab20, Stab21, Stab22, and Stab23, were isolated in Albania. Based on genomic and phylogenetic analysis, they were classified to genus Kayvirus of the subfamily Twortvirinae. In this work, we describe the in-depth characterization of the phages that electron microscopy confirmed to be myoviruses. These phages showed tolerance to pH range of 5.4 to 9.4, to maximum UV radiation energy of 25 mu J/cm(2), to temperatures up to 45 degrees C, and to ethanol concentrations up to 25%, and complete resistance to chloroform. The adsorption rate constants of the phages ranged between 1.0 x 10(-9) mL/min and 4.7 x 10(-9) mL/min, and the burst size was from 42 to 130 plaque-forming units. The phages Stab20, 21, 22, and 23, originally isolated using Staphylococcus xylosus as a host, demonstrated varied host ranges among different Staphylococcus strains suggesting that they could be included in cocktail formulations for therapeutic or bio-control purpose. Phage particle proteomes, consisting on average of ca 60-70 gene products, revealed, in addition to straight-forward structural proteins, also the presence of enzymes such DNA polymerase, helicases, recombinases, exonucleases, and RNA ligase polymer. They are likely to be injected into the bacteria along with the genomic DNA to take over the host metabolism as soon as possible after infection.
  • Järvelä, Terhi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Bakteerien mikrobilääkeresistenssin yleistyminen on aiheuttanut tärkeän terveysongelman maailmassa. Moniresistentit bakteerit leviävät ihmisten ja eläinten välillä sekä välityksellä. Eläinten parissa työskentelevät ihmiset voivat olla suuremmassa riskissä saada ja levittää moniresistenttejä bakteereita. Bakteerit leviävät joko suorassa eläinkontaktissa tai välillisesti ympäristön ja työvälineiden kautta. Leviämisen ehkäisyssä ensisijaista on oikeanlainen suojautuminen, kuten hyvän käsihygienian noudattaminen. Metisilliiniresistenttejä Staphylococcus aureus (MRSA) -bakteereita on eristetty eläinlääkäreiltä maailmanlaajuisesti. Eläinlääkäreillä voi esiintyä enemmän tuotantoeläimiin liitettyä CC398-genotyypin MRSA-bakteeria verrattuna muuhun väestöön. Aiemman tutkimustiedon valossa MRSA-bakteerien esiintyvyys suomalaisilla eläinlääkäreillä on ollut alle yhden prosentin. Euroopassa MRSA:n esiintyvyydet eläinlääkäreillä ovat olleet jopa hieman yli 20 %. Tutkielma oli osa tutkimushanketta, jonka aineisto kerättiin vuoden 2016 Eläinlääkäripäivien yhteydessä. Tutkielmassa selvitettiin kyselylomakkeen avulla suomalaisten eläinlääkäreiden suojautumiskäytäntöjä moniresistenttejä bakteereita vastaan ja kantajuudelle altistavia riskitekijöitä. Pääpaino oli tuotantoeläinpraktikkojen suojautumisen tarkastelussa. Tutkielman päähypoteesi oli, että suomalaisten eläinlääkäreiden suojautumiskäytännöt ovat hyvällä tasolla. Toinen hypoteesi oli, että mikäli kantajia ilmenee, voi riskitekijöitäkin löytyä. Tutkielmassa arvioitiin myös suomalaisten eläinlääkäreiden zoonoositietämyksen kehitystä vertaamalla vuoden 2016 tutkimushankkeen tuloksia vuonna 2009 toteutetun tutkimushankkeen tuloksiin. Hypoteesi oli, että eläinlääkäreiden omat arviot zoonoositietämyksestään ovat parantuneet aikaisemmasta. Kyselylomakkeen palautti 262 eläinlääkäriä. Tutkielmaa tehdessä tiedossa oli, että heistä yhdeksän kantoi moniresistenttiä bakteeria. Kyselylomakkeessa kysyttiin omaa arviota käsienpesumahdollisuuksien riittävyydestä työssä. Suurin osa (47,2 %) tallikäyntejä tehneistä hevospraktikoista (n=108) piti tallien käsienpesumahdollisuuksia joskus riittävinä. Tuotantoeläinpraktikkojen (n=118) arviot tilojen käsienpesumahdollisuuksien riittävyydestä olivat valoisammat: 66,9 % arvioi käsienpesumahdollisuudet usein riittäviksi. Vastaajia pyydettiin arvioimaan käsienpesuun käyttämänsä aika. Vastaajista (n=202) 63,9 % käytti käsienpesuun aikaa alle 15 s, kun taas 4,5 % arvioi pesseensä käsiään 40 s tai kauemmin. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee käsienpesuajaksi 40–60 s. Vuonna 2009 vastaajista 39,6 % arvioi olevansa samaa mieltä väittämän ”Minulla on hyvät tiedot zoonooseista ja niiden ehkäisystä” kanssa. Vastaava luku vuonna 2016 oli 57,2 %, joten osuus kasvoi 17,6 prosenttiyksikköä. Tulokset eläinlääkäreiden suojautumiskäytännöistä eivät olleet hypoteesin mukaisia, vaikkakin tuotantoeläinpraktikkojen suojavaatteiden käyttö oli osittain hyvällä tasolla. Hypoteesia kantajuuden riskitekijöistä ei voitu tutkia kantajien vähyyden vuoksi. Sen sijaan hypoteesi zoonoositietämyksen kehityksestä osui oikeaan. Tutkimustulokset korostavat koulutuksen tarvetta suojautumisessa, kuten käsienpesuun vaadittavan ajan noudattamisessa. Arviot riittävistä käsienpesumahdollisuuksista olivat heikoimmat talleilla. Eläinlääkäreiden tulisi ohjeistaa erityisesti hevostenpitäjiä käsienpesumahdollisuuksien riittävästä järjestämisestä. Suojautumiskäytäntöjen kartoittaminen on aiheellista myös tulevaisuudessa.
  • Grönthal, Thomas; Ollilainen, Matti; Eklund, Marjut; Piiparinen, Heli; Gindonis, Veera; Junnila, Jouni; Saijonmaa-Koulumies, Leena; Liimatainen, Riitta; Rantala, Merja (2015)
    Background: Methicillin resistant Staphylococcus pseudintermedius (MRSP) and Staphylococcus aureus (MRSA) are common multi-drug resistant (MDR) bacteria in dogs. In 2012-2013 three dogs of the Guide Dog School of the Finnish Federation of the Visually Impaired were found to be MRSP positive. Guide dogs have regular contact with each other during their first year of life and prolonged contact when in training. Since dogs are placed in different parts of Finland after training, there is a risk for national spread of MDR bacteria. In this study the prevalence of MRSP and MRSA, as well as the risk factors for MRSP were determined in the Finnish guide dog population. MRSP isolates were investigated using molecular methods and compared to the earlier isolates. Results: Out of 132 tested dogs 4 were MRSP positive thus giving the prevalence estimate of 3% (95% CI: 1-8%) for MRSP in the target population. MRSA was not detected (prevalence estimate 0%, 95% CI: 0-3%). Risk factors associated with MRSP were being a breeding bitch (OR = 8.4; 95% CI: 1.1-64.1, P = 0.012), the number of veterinary visits (OR = 1.23; 95% CI: 1.0-1.5, P = 0.025) and number of antimicrobial courses (OR = 1.63; 95% CI: 1.0-2.55; P = 0.035). Identified MRSP isolates belonged to five different sequence types (ST45, 71, 402, 403 and 404). All ST71 isolates carried SCCmec II-III, while the SCCmec type of the ST45 and ST402 (a single locus variant of ST45) isolates were non-typeable with the method used. Conclusions: MRSP and MRSA had low prevalence in the studied dog population despite the close contact between dogs, and the MRSP population was heterogenic. Antimicrobial therapy and veterinary visits are risk factors for MRSP even among a small case group.
  • Kajova, Mikael; Khawaja, Tamim; Kantele, Anu (2022)
    Background As hospitals have a high prevalence of multidrug-resistant organisms (MDRO), hospitalization abroad indicates for travellers an increased risk of acquiring MDRO-and carrying the strains home. Antimicrobial resistance (AMR) rates are highest in the (sub)tropics, whereas Europe is considered a lower risk region. Since AMR prevalences vary within Europe, we aimed to gather country-specific data on the risks for hospitalized travellers. Methods At hospitals of the Helsinki and Uusimaa district in Finland, patients hospitalized abroad over the past 12 months are systematically screened for methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA), extended-spectrum beta-lactamase (ESBL)-producing Enterobacterales (ESBL-PE), carbapenemase-producing bacteria and vancomycin-resistant Enterococcus spp. (VRE). Among patients screened 2010-19, we selected those hospitalized in Europe, recorded their MDRO findings, infections and mortality, and analysed MDRO-associated risk factors. Results Of the 1772 patients treated in 41 European countries, 16.6% (295) carried MDRO, 12.5% (221) ESBL-PE, 7.8% (138) solely ESBL-E. coli, 2.6% (46) MRSA, 2.2% (30) of those screened VRE and 2.2% (39) carbapenem-resistant Gram-negatives. Among those colonized, 9.8% (29) had symptomatic MDRO infections and 0.3% (one) died. Colonization was most frequently recorded for those treated in eastern and southern Europe, with Bulgaria, Cyprus and the Russian Federation scoring highest. MDRO colonization was associated with antibiotic treatment and showed a negative correlation with time from discharge to screening. Conclusions After hospitalization in European countries, ESBL-PE carriage was relatively common (12.5%), while other MDROs proved less frequent (
  • Savolainen, Iines (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän lisensiaatin tutkielman tavoitteena oli kerätä kootusti tietoa keskeisimmistä koirilla esiintyvistä zoonoottisista taudinaiheuttajista Suomessa. Työ on kirjallisuuskatsaus, ja siinä kuvataan sairauksien patogeneesia, epidemiologiaa, levinneisyyttä, oireita koiralla ja ihmisellä, diagnostiikkaa, hoitoa koiralla, ehkäisyä ja lainsäädäntöä. Vastaavaa koostetta Suomessa keskeisistä zoonooseista koiralla ei ole aikaisemmin tehty. Taudinaiheuttajat on jaoteltu tässä työssä kolmeen ryhmään niiden merkityksen mukaan. Suomessa tärkeimmät koirien välittämät zoonoosit ovat puremahaavainfektiot ja moniresistentit bakteerit. Puremahaavainfektioiden aiheuttajista käsitellään Pasteurella- sekä Capnocytophaga canimorsus -infektioita. Molemmat bakteerit ovat koiran suun normaalimikrobistoa, mutta varsinkin C. canimorsus voi aiheuttaa ihmisillä puremahaavainfektioiden lisäksi vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita. Moniresistentit bakteerit ovat yleistyneet sekä koirilla että ihmisillä. Koirilla esiintyvistä moniresistenteistä bakteereista keskeisimpiä ovat metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA), metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudintermedius (MRSP) ja laajakirjoisia beetalaktamaaseja (extended spectrum beta-lactamase, ESBL) sekä AmpC-beetalaktamaaseja tuottavat enterobakteerit. Tärkeimmät Suomea uhkaavat zoonoottiset taudinaiheuttajat koiralla ovat rabies ja ekinokokit. Rabies on pääasiassa puremien välityksellä leviävä virustauti, joka aiheuttaa kuolemaan johtavan sairauden kaikilla nisäkkäillä. Se on lakisääteisesti vastustettava vaarallinen eläintauti, jota voidaan ehkäistä rokotusten avulla. Ekinokokkilajeja on useita, joista ainoastaan Echinococcus canadesis -lajia on tavattu Suomessa. Koira on ekinokokkiloisten oireeton kantaja, mutta ihmisillä ne voivat aiheuttaa vakavan taudinkuvan. Echinococcus multilocularis on lakisääteisesti vastustettava eläintauti, ja sen leviämistä Suomeen pyritään ehkäisemään Suomeen tuotavien ja palaavien koirien ekinokokkilääkityksillä. Vähemmän tärkeitä zoonoottisia taudinaiheuttajia koiralla Suomessa ovat koiran suolinkainen (Toxocara canis), kapi, hilsepunkki ja dermatofyytit Näiden taudinaiheuttajien merkitys ihmisten terveydelle on vähäisempi, vaikka niitä koirilla Suomessa esiintyykin. Tuontikoirilla mahdollisia zoonooseja ovat Brucella canis, leptospiroosi ja leishmaniaasi, jotka ovat Suomessa harvinaisia. Suomessa harvinaisia zoonooseja ja sellaisia, joiden tartunnan lähteenä koiran merkitys on epäselvä, ovat mm. Giardia, kryptosporidit, korvapunkki, kampylobakteerit ja salmonellat. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitetään kootusti Suomessa oleellisimmat zoonoosit, jotka sekä eläinlääkäreiden että omistajien on hyvä tiedostaa. Tuontikoirien ja koirien matkustelun yleistyminen voivat myös lisätä Suomessa tällä hetkellä harvinaisten zoonoosien esiintymistä tai tuoda kokonaan uusia zoonooseja Suomeen. Täten koirien välittämien zoonoosien merkitys ei luultavasti tule ainakaan vähenemään Suomessa tulevaisuudessa. Avainsanat - Nyckelord – Keywords koira, zoonoosi, puremahaavat, Pasteurella spp., capnocytophaga canimorsus, moniresistentit bakteerit, MRSA, MRSP, ESBL, AmpC, rabies, ekinokokit, Toxocara canis, Sarcoptes scabiei, Cheyletiella yasguri, dermatofyytit, Brucella canis, leptospira, leishmania, Giardia, kryptosporidit, Otodectes cynotis, kampylobakteerit, salmonellat
  • Verkola, Marie; Pietola, Eeva; Järvinen, Asko; Lindqvist, Kristian; Kinnunen, Paula M.; Heikinheimo, Annamari (2019)
    The occurrence of multidrug-resistant zoonotic bacteria in animals has been increasing worldwide. Working in close contact with livestock increases the risk of carriage of these bacteria. We investigated the occurrence of extended-spectrum beta-lactamase (ESBL) and plasmidic AmpC beta-lactamase producing Enterobacteriaceae (ESBL/pAmpC-PE) and livestock-associated methicillin-resistant Staphylococcus aureus (LA-MRSA) in Finnish veterinarians (n = 320). In addition to microbiological samples, background information was collected. Bacterial whole genome sequencing was performed to deduce sequence types (STs), spa types and resistance genes of the isolates. In total, 3.0% (9/297) of the veterinarians carried ESBL producing Escherichia coli, with one ESBL producing E. coli isolate producing also AmpC. Seven different STs, sequences of several different plasmid groups as well as several different bla(ESBL/pAmpC )genes existed in different combinations. No carbapenemase or colistin resistance genes were detected. MRSA was detected in 0.3% (1/320) of the samples. The strain belonged to LA-MRSA clonal complex (CC) 398 (ST398, spa type 011, lacking Panton-Valentine leukocidin genes). In conclusion, this study shows low carriage of multidrug-resistant zoonotic bacteria in Finnish veterinarians. However, finding LA-MRSA for the first time in a sample from a veterinarian in a country with prudent use of animal antimicrobials and regarding the recent rise of LA-MRSA on Finnish pig farms, a strong recommendation to protect people working in close contact with animals carrying LA-MRSA CC398 is given. Further studies are needed to explain why the prevalence of LA-MRSA in veterinarians is lower in Finland than in other European countries.
  • Tyni, Olga (Helsingin yliopisto, 2021)
    Mikrobilääkeresistenssi on globaali kansanterveydellinen uhka. Mikrobilääkeresistenssin leviämisen ehkäisemisessä tärkeää on resistenssiseuranta, joka tuottaa tietoa resistenttien mikrobien ja resistenssigeenien esiintymisestä. Seurannalla saatavan datan perusteella voidaan kohdentaa resistenssin leviämistä hillitseviä toimenpiteitä. Jätevedet ovat kiinnostava kohde resistenssiseurannalle, sillä jätevesiin päätyy mikrobeja suuresta, pääosin terveestä väestöstä. Tämä alkuperäistutkimuksen sisältävä lisensiaatintyö on osa Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kolmivuotista (2020–2023) WastPan-hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Hanke kehittää jätevesiseurantaa pandemioiden varautumistyökaluna. Työn tavoitteena on alustavasti selvittää, löytyykö jätevesistä ihmisten infektioille tyypillisiä moniresistenttejä mikrobeja. Lisäksi selvitetään käytettyjen menetelmien toimivuutta jätevedestä eristettyjen mikrobien tutkimisessa. Työssä tutkittiin kymmenen suomalaisen kaupungin jätevedenpuhdistamoilta helmi-, huhti- ja toukokuussa 2021 kerättyjen jätevesinäytteiden sisältämiä karbapenemaasi- ja ESBL-entsyymejä tuottavia bakteereja, metislliiniresistenttejä Staphylococcus aureus -bakteereja sekä Candida auris -hiivasieniä. Näytteet viljeltiin mikrobilääkeresistenttejä kantoja seuloville maljoille, joilta eristettiin Citrobacter freundii- (n=24), Klebsiella pneumoniae- (n=15), Escherichia coli- (n=11), Enterobacter cloacae- (n=3), A. baumannii- (n=3) ja S. aureus (n=2) -bakteereja. ESBL-entsyymejä tuottavia kantoja seulovalta maljalta eristettiin E. coli -bakteereja (n=77), joista kuitenkin vain 10 % (2/20) osoittautui kiekkoherkkyysmäärityksessä ESBL-tuottajiksi. Tutkimuksessa selektiivisiltä maljoilta eristettiin myös herkkiä A. baumannii ja C. freundii -isolaatteja. C. auris -hiivasienen (n=2) lajintunnistukseen ei työssä saatu varmuutta. Isolaattien mikrobilääkeresistenssiä tutkittiin kiekkoherkkyys- ja liemilaimennosmenetelmillä. Resistenssigeenejä tutkittiin polymeraasiketjureaktiolla (PCR). Kokogenomisekvensoinnilla (WGS) tutkittiin karbapenemaaseja koodaavia geenejä sekä sekvenssityyppejä. Tutkimuksessa eristettiin tunnetusti kliinisiä infektioita aiheuttavia moniresistenttejä sekvenssityyppejä, kuten K. pneumoniae ST512 ja ST307, jotka ovat aiheuttaneet tartuntaryppäitä Suomessa. Jätevesistä eristettiin myös kansainvälisiä, usein patogeenisia sekvenssityyppejä, kuten ST410-E. coli ja ST252-E. cloacae. Tutkimuksessa 46 % (n=18) bakteereista, joilla oli karbapenemaasigeeni, kantoivat KPC-3-karbapenemaasia koodaavaa geeniä. Toisiksi yleisin oli blaKPC-2 (18 %, n=7). PCR- ja WGS-menetelmillä saatiin toisistaan poikkeavia tuloksia karbapenemaasigeeneistä. WGS:llä ei tunnistettu yhtäkään blaIMP- tai blaVIM-geeniä, joita PCR:llä löydettiin 35 %:lta (n=14) ja 8 %:lta (n=3) karbapenemaasia tuottavista bakteereista. Toisaalta WGS:llä pystyttiin tunnistamaan karbapenemaasigeenejä, kuten blaGES-5, joita ei ollut mukana PCR-protokollassa. Tutkimuksen tulokset ovat alustava näyttö siitä, että jätevesiseurannalla voidaan tunnistaa jätevedestä kliinisiä infektioita aiheuttavia resistenttejä mikrobeja. Jätevesistä löydettiin myös mikrobeja, jotka voivat mahdollisesti aiheuttaa infektioita Suomessa tulevaisuudessa. Pitkäaikaista jätevesiseurantaa tarvitaan, jotta saadaan kattavaa tietoa resistenttien mikrobien ja resistenssigeenien esiintymisestä ja leviämisestä jätevesissä, sekä niiden yhteydestä ihmisten kliinisiin infektioihin. Toimivalla jätevesiseurannalla voidaan mahdollisesti tunnistaa tulevia epidemioita.
  • Laaksonen, Sauli; Oksanen, Antti; Julmi, Jerome; Zweifel, Claudio; Fredriksson-Ahomaa, Maria; Stephan, Roger (2017)
    Background: Various food-producing animals were recognized in recent years as healthy carriers of bacterial pathogens causing human illness. In northern Fennoscandia, the husbandry of semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus) is a traditional livelihood and meat is the main product. This study determined the presence of selected foodborne pathogens, methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA), and extended-spectrum beta-lactamase (ESBL)-producing Enterobacteriaceae in healthy semi-domesticated reindeer at slaughter in northern Finland and Norway. Results: All 470 reindeer fecal samples tested negative for Salmonella spp., whereas L. monocytogenes was detected in 3%, Yersinia spp. in 10%, and Shiga toxins genes (stx1 and/or stx2) in 33% of the samples. Listeria monocytogenes isolates belonged to the serotype 1/2a (14/15) and 4b, Yersinia spp. were identified mainly as Y. kristensenii (30/46) and Y. enterocolitica (8/46), and stx2 predominated among the Shiga toxin genes (stx2 alone or in combination with stx1 was found in 25% of the samples). With regard to the frequency and distribution of stx1/stx2, striking differences were evident among the 10 different areas of origin. Hence, reindeer could constitute a reservoir for Shiga toxin-producing E. coli (STEC), but strain isolation and characterization is required for verification purposes and to assess the potential human pathogenicity of strains. On the other hand, the favorable antibiotic resistance profiles (only 5% of 95 E. coli isolates were resistant to one or more of the tested antibiotics) and the absence of MRSA and ESBL-producing Enterobacteriaceae (when applying selective methods) suggest only a limited risk of transmission to humans. Conclusions: Healthy semi-domesticated reindeer in northern Finland and Norway can be carriers of certain bacterial foodborne pathogens. Strict compliance with good hygiene practices during any step of slaughter (in particular during dehiding and evisceration) is therefore of central importance to avoid carcass contamination and to prevent foodborne pathogens from entering the food chain.
  • Laaksonen, Sauli; Oksanen, Antti; Julmi, Jérôme; Zweifel, Claudio; Fredriksson-Ahomaa, Maria; Stephan, Roger (BioMed Central, 2017)
    Abstract Background Various food-producing animals were recognized in recent years as healthy carriers of bacterial pathogens causing human illness. In northern Fennoscandia, the husbandry of semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus) is a traditional livelihood and meat is the main product. This study determined the presence of selected foodborne pathogens, methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA), and extended-spectrum β-lactamase (ESBL)-producing Enterobacteriaceae in healthy semi-domesticated reindeer at slaughter in northern Finland and Norway. Results All 470 reindeer fecal samples tested negative for Salmonella spp., whereas L. monocytogenes was detected in 3%, Yersinia spp. in 10%, and Shiga toxins genes (stx1 and/or stx2) in 33% of the samples. Listeria monocytogenes isolates belonged to the serotype 1/2a (14/15) and 4b, Yersinia spp. were identified mainly as Y. kristensenii (30/46) and Y. enterocolitica (8/46), and stx2 predominated among the Shiga toxin genes (stx2 alone or in combination with stx1 was found in 25% of the samples). With regard to the frequency and distribution of stx1/stx2, striking differences were evident among the 10 different areas of origin. Hence, reindeer could constitute a reservoir for Shiga toxin-producing E. coli (STEC), but strain isolation and characterization is required for verification purposes and to assess the potential human pathogenicity of strains. On the other hand, the favorable antibiotic resistance profiles (only 5% of 95 E. coli isolates were resistant to one or more of the tested antibiotics) and the absence of MRSA and ESBL-producing Enterobacteriaceae (when applying selective methods) suggest only a limited risk of transmission to humans. Conclusions Healthy semi-domesticated reindeer in northern Finland and Norway can be carriers of certain bacterial foodborne pathogens. Strict compliance with good hygiene practices during any step of slaughter (in particular during dehiding and evisceration) is therefore of central importance to avoid carcass contamination and to prevent foodborne pathogens from entering the food chain.
  • Mäkilouko, Miia (Helsingin yliopisto, 2019)
    Antibioottien ylenmääräinen käyttö ja uusien antibioottien puute ovat johtaneet antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien sairauksien yleistymiseen. Lisääntynyt antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma, joka uhkaa globaalia terveyttä ja ruoan turvallisuutta. Staphylococcus aureus ja Pseudomonas aeruginosa ovat sairaaloissa yleisiä infektioita aiheuttavia mikrobeja. Metisilliiniresistentti S. aureus eli MRSA pystyy aiheuttamaan infektioita lähes missä tahansa kudoksessa. P. aeruginosa on akvaattisissa ympäristöissä yleinen mikrobi, joka on usein luonnollisesti vastustuskykyinen useille antibiooteille. Lisäksi molemmat bakteerit kykenevät biofilmin muodostamiseen, joka heikentää entisestään antibioottien tehoa. Jätevesien puhdistamoilla on yleisesti havaittu esiintyvän S. aureus- ja P. aeruginosa -bakteereita, mutta suurin osa tutkimuksista on keskittynyt tulevan ja käsitellyn jäteveden mikrobimääriiin ja/tai aktiivilietteeseen. Jätevesillä on ehdotettu olevan merkittävä rooli antibioottiresistenssin kehittymisessä ja leviämisesessä. Jätevesien puhdistamot keräävät yhteen kotitalouksien, teollisuuden ja sairaaloiden jätevesiä ja luovat niiden mukana tulleille mikrobeille tilaisuuden sekoittua ja vaihtaa geneettistä materiaalia, kuten antibioottiresistenssigeenejä. Toisaalta ne ovat myös paikkoja, joissa antibioottiresistenssejä bakteereita vastaan voi kehittyä uusia antimikrobiaalisia aineita tuottavia mikrobeja. Pro Gradu tutkielmani on osa TWIN-A konsortion hanketta ”uusia antibiootteja jätteistä”, jonka päämääränä on uusien antimikrobiaalisten aineiden löytäminen jätevesistä ja teollisista komposteista. Pro Gradu tutkielmassani kartoitan S. aureus ja P. aeruginosa bakteerien esiintymistä jätevedenpuhdistamoiden eri prosesseissa reaaliaika-PCR:n perusteella. Tutkimukseni tuloksia voidaan käyttää hankkeen jatkotutkimuksissa sekä jätevedenpuhdistamoiden riskinarvioinnissa. S. aureus -bakteeria kartoitettiin metisilliiniresistenttiä koodaavan mecA-geenin avulla ja S. aureus -bakteerille spesifistä nukleaasia koodaavan nucA-geenien avulla. P. aeruginosa -bakteeria kartoitettiin gyrB- ja ecfX-geenien avulla. Lisäksi näiden geenien kartoituksessa oli apuna koettimet.GyrB- ja ecfX-geeneissä olevilla muutoksilla on havaittu olevan vaikutusta bakteerin virulenssikykyyn. Kartoitettuja geenejä havaittiin esiintyvän yleisesti jätevedenpuhdistamojen prosesseissa, mutta pitoisuudet olivat alle määritysrajan. MecA-geenin esiintymisfrekvenssi oli nucA-geeniä suurempi, joka voi johtua siitä, että mecA-geeniä esiintyy myös muilla stafylokokki-lajeilla, kun nucA-geeni on spesifinen S. aureus-lajille. Myös gyrB-geenin esiintymisfrekvenssi oli korkeampi kuin ecfX-geenin, joka selittynee gyrB-geenin heikommalla lajispesifisyydellä. Kaikkien kartoitettujen geenien esiintyminen oli painottunut välppeeseen, aktiivilietteisiin, raakalietteeseen, palautuslietteeseen ja tiivistämölietteisiin. Välppeen läheinen kontakti ihmisen kanssa ja suuri orgaanisen aineen määrä selittävät korkeita esiintymisfrekvenssejä tässä prosessissa. Mikrobeille otolliset olot ja mikrobien sorptio aktiivilietteeseen selittävät kartoitettujen bakteerien yleisyyden aktiivilietteissä ja sen jälkeisissä prosesseissa mädättämölle asti. Mädättämöllä anaerobinen mädätys johtaa kartoitettujen geenien vähenemiseen. Mädättämöliete käsitellään Suomessa pääosin kompostoimalla, jossa lämpötilan nousu tappaa suurimman osan patogeeneistä. Kartoitettujen geenien poistuminen jätevedenpuhdistusprosesseista aktiivilietteen mukana, selittää myös geenien matalamman esiintymisfrekvenssin käsitellyssä jätevedessä verrattuna tulevaan jäteveteen. Tulosten perusteella kartoitetut bakteerit ja niiden antibioottiresistenssigeenit eivät aiheuta riskiä ympäristölle. Vaikka havaitut pitoisuudet olivat alle määritysrajan on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ympäristötekijöistä riippuen antibioottiresistenssigeenit ja bakteerit voivat kertyä ympäristöön ja sopivissa olosuhteissa lisääntyä ekspotentiaalisesti. Multiresistenssien bakteerien on myös havaittu selviävän paremmin jätevedenpuhdistusprosesseista, jonka vuoksi tilannetta olisi hyvä seurata tulevaisuudessa.
  • Aguilera-Correa, John Jairo; Fernandez-Lopez, Sara; Cunas-Figueroa, Iskra Dennisse; Perez-Rial, Sandra; Alakomi, Hanna-Leena; Nohynek, Liisa; Oksman-Caldentey, Kirsi-Marja; Salminen, Juha-Pekka; Esteban, Jaime; Cuadros, Juan; Puupponen-Pimia, Riitta; Perez-Tanoira, Ramon; Kinnari, Teemu J. (2021)
    Staphylococcus aureus is the most common cause of surgical site infections and its treatment is challenging due to the emergence of multi-drug resistant strains such as methicillin-resistant S. aureus (MRSA). Natural berry-derived compounds have shown antimicrobial potential, e.g., ellagitannins such as sanguiin H-6 and lambertianin C, the main phenolic compounds in Rubus seeds, have shown antimicrobial activity. The aim of this study was to evaluate the effect of sanguiin H-6 and lambertianin C fractionated from cloudberry seeds, on the MRSA growth, and as treatment of a MRSA biofilm development in different growth media in vitro and in vivo by using a murine wound infection model where sanguiin H-6 and lambertianin C were used to prevent the MRSA infection. Sanguiin H-6 and lambertianin C inhibited the in vitro biofilm development and growth of MRSA. Furthermore, sanguiin H-6 showed significant anti-MRSA effect in the in vivo wound model. Our study shows the possible use of sanguiin H-6 as a preventive measure in surgical sites to avoid postoperative infections, whilst lambertianin C showed no anti-MRSA activity.
  • Mosselhy, Dina A.; He, Wei; Hynönen, Ulla; Meng, Yaping; Mohammadi, Pezhman; Palva, Airi; Feng, Qingling; Hannula, Simo-Pekka; Nordstrom, Katrina; Linder, Markus B. (2018)
    Introduction: Antibiotic resistance is a growing concern in health care. Methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA), forming biofilms, is a common cause of resistant orthopedic implant infections. Gentamicin is a crucial antibiotic preventing orthopedic infections. Silica-gentamicin (SiO2-G) delivery systems have attracted significant interest in preventing the formation of biofilms. However, compelling scientific evidence addressing their efficacy against planktonic MRSA and MRSA biofilms is still lacking, and their safety has not extensively been studied. Materials and methods: In this work, we have investigated the effects of SiO2-G nanohybrids against planktonic MRSA as well as MRSA and Escherichia coli biofilms and then evaluated their toxicity in zebrafish embryos, which are an excellent model for assessing the toxicity of nanotherapeutics. Results: SiO2-G nanohybrids inhibited the growth and killed planktonic MRSA at a minimum concentration of 500 mu g/mL. SiO2-G nanohybrids entirely eradicated E. coli cells in biofilms at a minimum concentration of 250 mu g/mL and utterly deformed their ultrastructure through the deterioration of bacterial shapes and wrinkling of their cell walls. Zebrafish embryos exposed to SiO2-G nanohybrids (500 and 1,000 mu g/mL) showed a nonsignificant increase in mortality rates, 13.4 +/- 9.4 and 15%+/- 7.1%, respectively, mainly detected 24 hours post fertilization (hpf). Frequencies of malformations were significantly different from the control group only 24 hpf at the higher exposure concentration. Conclusion: Collectively, this work provides the first comprehensive in vivo assessment of SiO2-G nanohybrids as a biocompatible drug delivery system and describes the efficacy of SiO2-G nanohybrids in combating planktonic MRSA cells and eradicating E. coli biofilms.
  • Malaska, Joni (Helsingin yliopisto, 2018)
    Staphylococcus aureus on yleisin sairaalaperäisten infektioiden aiheuttaja. Sen hoitoon käytetään β-laktaamiryhmän antibiootteja. MRSA eli metisilliinille resistentti S. aureus on kuitenkin resistentti näille. Eri S. aureus -kantoja voidaan erotella toisistaan spa-tyypityksellä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen MRSA-tapausten spa-tyyppijakaumaa vuosina 2009–2017 ja onko vuonna 2015 tapahtuneella turvapaikanhakijoiden määrän äkillisellä lisääntymisellä ollut vaikutusta siihen. Tutkimuksen aineisto saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä tartuntatautirekisteristä. Suomen laboratoriot lähettävät kaikista uusista MRSA-tapauksista tiedot tartuntatautirekisteriin. Rekisteristä otettiin tiedot uusista MRSA-tapauksista vuosilta 2009–2017. Vakituisen henkilötunnuksen omaavilla MRSA-tapausten määrä pysyi tasaisena. Väliaikaisen henkilötunnuksen omaavilla oli 20 MRSA-tapausta vuonna 2014, mutta 2015 oli jo 109 tapausta ja 2016 niitä oli 228. 2017 määrät lähtivät taas laskuun. Väliaikaisen henkilötunnuksen omaavilla ennen vuotta 2015 yleisimmät spa-tyypit olivat t008, t002 ja t004. Vuodesta 2015 alkaen yleisimmät tyypit olivat kuitenkin t304, t044 ja t386. Vuoden 2015 jälkeen spa-tyypit t304 ja t386 määrät nousivat merkittävästi myös vakituisen henkilötunnuksen omaavien MRSA-tapauksissa. Kyseisillä spa-tyypeillä oli korrelaatio vakituisen ja väliaikaisen henkilötunnuksen omaavien välillä. Väliaikaisen henkilötunnuksen omaavilla kyseisten spa-tyyppien osuus lähti laskuun vuonna 2017, mutta vakituisen henkilötunnuksen omaavilla ne jäivät vielä selvästi koholle. Lisäksi vakituisen henkilötunnuksen omaavien spa-tyypillä t223 havaittiin selvästi muista spa-tyypeistä poikkeava ikä- ja sukupuolijakauma. Vuonna 2015 Suomen spa-tyyppiprofiilissa tapahtui siis selvä muutos. Vielä jää nähtäväksi kuinka pitkäkestoisia muutokset ovat. 2015 tapahtuneet muutokset spa-tyyppijakaumissa antavat syytä epäillä ainakin osasyylliseksi 2015 tapahtunutta turvapaikanhakijoiden määrän äkillistä kasvua. Lisää tutkimusta vielä kaivataan tapahtumien pitkäkestoisten vaikutusten arvioimiseksi sekä yleisesti maahanmuuton vaikutuksista MRSA-kantoihin.
  • Rossow, Heidi; Joutsen, Suvi; Tuominen, Pirkko (Ruokavirasto, 2019)
    Ruokaviraston tutkimuksia 2/2019
    Importing dogs has become more and more popular in recent years. As the number of imports grows, concern about the introduction of foreign pathogens to Finland with cross-border transport of dogs has risen. The primary objective of this risk assessment was to recognize and describe the risks of entry and spread of rabies and Echinococcus multilocularis into the country trough dog trade. For this project, a study, including laboratory sampling, was conducted. The samples were screened for rabiesvaccination titers, Brucella canis, E. multilocularis and multidrug-resistant bacteria (ESBL and MRSA). In addition, the prevalence of Dirofilaria immitis, Dirofilaria repens and Leishmania infantum was determined. Besides laboratory screening and published scientific studies, our evaluation is based on interviews of specialists. Our study indicates that an alarming proportion of imported dogs have no rabies vaccination antibodies. In addition, dogs imported from certain countries were often found to be ESBL carriers. The country of origin and the environment in which the dog has lived, have an impact on the disease risk.