Browsing by Subject "Magisterprogrammet i region- och kulturstudier"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 38
  • Pirseyedi, Maria (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä pro gradu -tutkielma on tapaustutkimus kuntopainiryhmästä, jonka osallistujakunta koostuu suomalaisista, afganistanilaisista, iranilaisista sekä virolaisista painijoista. Se tarkastelee osallistujien sosiaalisia suhteita, tasa-arvon kokemuksia ja minäkuvaa kyselytutkimuksen, haastattelujen sekä osallistuvan havainnoinnin metodein. Tulosten tulkinnassa käytetään Kalevi Heinilän ajatuksia liikuntaseuroista sosiaalisina organisaatioina. Keskeiset tulokset: Kuntopainin osallistujat yhdistävät harjoitusilmapiiriin monia sosiaalista hyvinvointia tukevia ominaisuuksia. Keskinäisen kunnioituksen ja ystävyyden elementit sekä auttamisen ilmapiiri tulevat ryhmässä vahvasti esiin. Samalla kuntopaini on luonteeltaan hyvin inklusiivinen: se tuo yhteen ihmisiä eri painitaidoista, sukupuolesta ja kulttuuritaustasta riippumatta. Keskeinen arvo on, että kaikki painivat kaikkien kanssa. Painimatto koetaankin tasa-arvoisemmaksi ympäristöksi kuin ympäröivä yhteiskunta keskimäärin. Osallistujista suurin osa on sitä mieltä, että Suomessa kaikki ovat melko tasa-arvoisia, kun puolestaan painimatolla kaikki ovat täysin tasa-arvoisia. Syitä tähän voi olla erilaisia. Vastaajien pohdinnassa esiintyy esimerkiksi ajatus siitä, että jokaisen keskittyessä omaan urheiluun, muut seikat jäävät epäolennaisina taka-alalle. Myös hyvä ryhmähenki edistää tasa-arvon tuntemuksia. Minäkuva kuntopainin osallistujilla on keskimäärin hyvä. Osallistujien vastausten valossa liikunnalla koetaan olevan hyvää itsetuntoa ja tyytyväisyyttä edistäviä vaikutuksia. Kuntopainin jäsenet ovat keskimäärin hyvin hallussa omien elämiensä valinnoista ja osoittavat aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Kalevi Heinilän ajattelun valossa tämä pro gradu korostaa seuratoiminnan sosiaalista aspektia. Tapaustutkimuksen tulokset tukevat Heinilän näkemystä siitä, että seuratoiminta linkittää toisiinsa minähyvän ja yhteishyvän elementtejä. Ehkä tästä johtuen muiden osallistujien sekä seuran hyväksi toimiminen tuntuu olevan painijoille luonnollista. Heinilä korostaa myös seuratoiminnan yhteiskunnallista roolia ja esittää, että seuratoiminnassa syntyvät arvot kulkevat jäseniensä kautta myös ympäröivään yhteiskuntaan. Tähän teoriaan nojaten voidaan esittää, että kuntopainin kaltaisella seuratoiminnalla on potentiaalia toimia integraatiota ja ryhmien välistä kanssakäymistä edistävien arvojen levittäjinä yhteiskunnassa.
  • Ala-aho, Lauri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen Maghreb-maiden (Marokko, Algeria, Tunisia) kontekstissa syntynyttä ḥogran käsitettä kahden eri marokkolaisen aineistokokonaisuuden avulla. Ḥogran käsitteellä viitataan tilanteeseen, jossa yhteiskunnan hierarkkiset valtasuhteet asettavat osan ihmisistä yhteiskunnallisen arvoasteikon pohjalle, ja näiden ihmisten ihmisarvoa eri tahot voivat loukata ilman rangaistusta. Käsitteeseen sisältyy vahvasti ajatus viranomaisvallan väärinkäytöksistä, korruptiosta sekä näiden ilmiöiden aiheuttamasta päivittäisestä tilasta niille ihmisille, joita valtiovalta ei suojele. Termi juontuu arabian kielen verbistä ḥaqara, jolla tarkoitetaan halveksuntaa ja alaspäin katsomista. Ḥogralla viitataan kuitenkin laajempaan ilmiöön, ja sillä tarkoitetaan tutkija Abdelmajid Hannoumin mukaan valtion syrjivää julkisivua. Tarkastelen tutkielmassani marokkolaisen toimittajan Rachid Ninin vuonna 2008 Al-Masāʾ –sanomalehdessä julkaisemia yhteiskunnallisia epäkohtia käsitelleitä kolumneja ja piirtäjä Mohammed Nassibin YouTube- animaatiosarjaa Bouzebalin tarinat (Ḥikāyāt Bouzebal), jonka ensimmäisen jakson Nassib julkaisi vuonna 2012. Tutkimuskysymykseni on, miten ḥogran käsitteen voi ymmärtää aineistoni pohjalta jälkikoloniaalisen teorian näkökulmasta. Teoreettisena lähtökohtana hyödynnän kamerunilaisen poliittisen teoreetikon Achille Mbemben ajatuksia jälkikoloniaalisesta vallankäytöstä. Tutkielmani kannalta tärkeimpiä Mbemben ajatuksia ovat hänen huomionsa siirtomaavalta-ajan jälkeisistä valtion banaaleista vallankäytön muodoista ja eräänlaisesta vulgaarisuuden estetiikasta, jota jälkikoloniaalisten hallintojen epälegitiimi vallankäyttö on synnyttänyt hallinnon ja kansalaisten väliseen kanssakäymiseen. Mbemben ajatukset banaaleista vallankäytön muodoista yhdistyvät Rachid Ninin huomioihin yhteiskunnan paradoksaalisesta tilasta, kun jotkin yhteiskunnan osa-alueet eivät toimi niin kuin niiden olettaisi, koska yhteisten ideaalien toteutumisen tielle saattaa ennalta-arvattavasti tulla ne samat tahot, jotka näitä tavoitteita asettavat. Mohammed Nassibin Bouzebalin tarinoissa Mbemben vulgaarisuuden estetiikka tulee puolestaan esille. Bouzebal on Nassibin animaatiosarjan päähenkilö, mutta henkilön nimellä tarkoitetaan Marokon puhekielessä yleisesti yhteiskunnan marginaalissa elävää ”ylijäämäkansalaista”. Täten ḥogra näyttäytyy aineistossa kahdella tavalla: Ninin artikkeleissa korostuu ḥogran institutionaalisempi taso yhteiskunnan paradoksaalisina ilmiöinä, kun taas Bouzebalin tarinoissa päähenkilö on itse ḥogran alainen ihminen (maḥgour), joka tuntee yhteiskunnan syrjivyyden päivittäisessä elämässään ja on tämän vuoksi myös itse karkea ja huonokäytöksinen ihminen. Laajojen arabikevään mielenosoitusten seurauksena vuonna 2011 ulkovaltojen huomio kiinnittyi myös Marokkoon ja mielenosoittajien vaatimuksiin hallinnon uudistamisesta. Tutkielmani tarkoituksena on tuoda esille niin arabikevään yhteydessä kuin myös paljon sitä ennen ja sen jälkeenkin käytetyn ḥogran käsitteen ulottuvuuksia. Eri yhteiskuntien ilmiöitä on tärkeää pystyä tarkastelemaan myös niiden omilla, niin kutsutuilla emic-tason käsitteillä, jotta ymmärrys näistä ilmiöistä ei jäisi vain ulkopuolisten käsitteellistyksien varaan.
  • Timonen, Meri Tuuli Elina (Helsingin yliopisto, 2019)
    This thesis researches anti-Americanism among South-Korean university students. South-Korea is known to be very pro-American country, but anti-American sentiment has existed in the society especially in the beginning of 21st century. The goal of this thesis is to know, if anti-Americanism still exists in South-Korea. The university students are target group, since university students have been major force behind anti-Americanism since the 1980’s in South-Korea. The research question asks, how South Korean university students perceive the U.S. The hypothesis assumes, that they perceive the U.S. positively. Research literature focuses on books and articles about anti-American sentiment in South-Korea. The theoretical framework constitutes the concept of ethnic nationalism, that is widely researched among western and South-Korean scholars. Ethnic nationalism means nationalism based on the idea of ethnic unity. In Korea, it is traditionally connected with primordialism and uniqueness of Korean race. Also, theories of intercultural conflicts are applied. Not too much emphasis is paid to political aspects. This thesis focuses on nationalistic theories, and some identity theories are taken into consideration. Area- and cultural studies, sociology, history and are main study fields of this thesis. Gender studies are given some emphasis. The data is gathered with semi-structured survey research, conducted in November 2018 in Seoul, South Korea. The data consists 50 answers from Yonsei university students. The data is analysed both statistically and thematically. Mann-Whitney U test and Kruskal-Wallis test are used in statistical analysis. SPSS serves as the main tool of the analysis. The analysis focuses on four different variables; gender, ideology, foreign experience and English skill. Thematic analysis is qualitative, whereas statistical quantitative. The results indicate, that male students have more positive view of the U.S. than female students. Furthermore, students with leftist-ideology hold more negative view than right-wing or centrist. Foreign experience and English skill had little influence on the views. Thematic analysis shows, that South-Korean students have very pragmatic attitude towards the U.S. Overall, the results argue, that South-Korean anti-Americanism is very complex phenomenon, and is constantly changing. Anti-Americanism exists in South Korea but is not so evident. People tend to have neutral attitudes towards the U.S. and this neutrality can vary from pro-Americanism to anti-Americanism. Causes behind anti-Americanism are so diverse, that it is hard to predict when anti-American sentiment gains popularity in the future.
  • Kivinen, Maiju (Helsingin yliopisto, 2021)
    The aim of this Master’s thesis is to explore the cultural and discursive aspects of defense procurement in the United States. The thesis examines how an American multirole combat aircraft, the Lockheed Martin F-35 Lightning II fighter, has been framed by Members of the U.S. Congress in 2010—2020. Focused on congressional communication towards the domestic audience, the study examines what kinds of meanings of the F-35 are conveyed by the frames and how they relate to American strategic culture. This is a study in the multidisciplinary field of American Studies, making use of previous research and concepts from congressional studies, defense and strategic studies, and political culture studies. The research material consists of public statements from Members of the Armed Services Committees of the U.S. House of Representatives and the Senate. Informed by a social constructivist viewpoint and a semiotic approach to culture, the study adopts framing theory/analysis as a theoretical-methodological framework through which a combination of quantitative and qualitative content analysis of the research material is conducted. As a background for understanding the research material, the study defines a certain kind of American strategic culture and discusses the role of Congress in defense spending. This study finds that Members of the two Armed Services Committees have invoked broad, culturally resonant concepts and timeless storylines to contextualize and justify the F-35 to the domestic audience in a way that has remained fairly consistent over time. The study identifies three distinct but overlapping frames: an economic frame, a strategic-technological frame, and an apolitical patriotic frame. The framing of the F- 35 has highlighted its economic and financial aspects but has also discussed what the aircraft provides or means to the United States on the global arena, supported by a perception of war and military power as technology-centered and focused on competition between great power rivalries. The framing has also given voice to an understanding of the F-35 as a nonpartisan issue that evokes patriotic sentiments and was permeated with a general narrative of American national greatness and continued hegemony in the world. All the frames identified in this study are interpreted as having a basis in American strategic culture, but a more thorough understanding of the F-35 discourse arises by paying attention to a wider cultural context. The study suggests that the process and impacts of framing the F-35 are rooted in the existence and public acceptance of an American ‘culture of war’.
  • Vuorihuhta, Mika (Helsingin yliopisto, 2021)
    Kiinalla on pitkä historia uhkapelaamisessa ja pelaamisella on vahva sosiaalinen asema. Kiinalainen uhkapelaaminen tapahtuu usein kiinalaisena uutenavuotena perheen kesken, mutta nykyään yhä etenevissä määrin myös kasinoilla ympäri maailmaa. Kiinalaisten uhkapelaamisen tutkiminen lisää ymmärrystä Kiinan kulttuurillisista erityispiirteistä ja sillä on käyttötarkoitusta sekä pelien tarjoajille sekä kulttuurintutkijoille. Tämä opinnäytetyö esittelee kiinalaisten uhkapelaamista kulttuureiden kansallisten ulottuvuuksien kautta. Katsaus uhkapelaamisen historiaan Kiinassa ja kiinalaisen kulttuurin tekijöihin osoittaa uhkapelaamisella olevan erityinen asema kiinalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielmassa käytetään hyväksi Geert Hofsteden teoriaa kuudesta kansallisen kulttuurin ulottuvuudesta, sekä akateemisia lähteitä liittyen uhkapelaamiseen. Kirjauskatsauksen tuloksista selviää, että uhkapelaaminen on kulttuurisidonnaista ja se ei esiinny kaikissa kulttuureissa samalla tavalla. Myös suhtautuminen uhkapelaamiseen vaihtelee eri kulttuureissa. Kiinalaisten uhkapelaamisessa näkyy erityisesti perinteisten filosofioiden ja taikauskon merkitys. Nämä perinteet vaikuttavat oleellisesti kiinalaisten arvoihin ja käyttäytymiseen. Voidaankin olettaa, että näillä tekijöillä tulee olemaan merkitystä myös tulevaisuudessa. Lisäksi tähän opinnäytetyöhön sisältyy etnografinen tutkimus kiinalaisista uhkapelaajista Helsingin kasinolla. Havaintojen tekeminen kasinolla sopii hyvin tutkimuksen metodiksi, koska kasinot ovat luonnollinen paikka tutkia uhkapelaamista. Toisaalta uhkapelaamisen ollessa kielletty manner-Kiinassa, tarjoaa havaintotutkimus erityisen tilaisuuden tarkkailla kiinalaista pelaamista luonnollisessa ympäristössä. Analyysin perusteella Hofsteden kulttuurien kansalliset ulottuvuudet löytyvät osittain kiinalaisten pelaajien käyttäytymisestä. Erityisesti kiinalaisen kulttuurin kollektivistinen sekä valtaetäisyys ulottuvuus olivat merkittäviä. Taikauskon rooli ja sen taustalla olevat perinteiset filosofiat ja uskonnot oli selvästi havaittavissa.
  • Jallow, Isalee (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro gradu -tutkielmassani analysoin Dak’Art Biennaalista kirjoitettuja arvosteluja ja kritiikkejä. Dak’Art Biennale on Senegalissa, Dakarissa järjestettävä suuri ja kansainvälinen afrikkalaisen nykytaiteen näyttely. Biennaali on vuodesta 1966 esittänyt erilaista afrikkalaista taidetta aina kirjallisuudesta visuaaliseen taiteeseen. Vuodesta 1996 Dak’Art Biennaali on keskittynyt afrikkalaisen nykytaiteen esittämiseen. 2000-luvun puolella Biennaali saavutti kansainvälisen lehdistön huomion ja on sitä myötä herättänyt paljon keskustelua taidemaailmassa. Biennaali julistaa pan-afrikkalaista ideologiaa ja pyrkii luomaan yhteisöllisyyttä ja yhteisöä kaikkein afrikkalaisten välillä asuinpaikasta riippumatta. Biennaalin tärkeä tehtävä on myös herättää keskustelua afrikkalaisuudesta, kolonialismin historian vaikutuksista, ideologioista ja nykyisen Afrikan mahdollisuuksista. Tutkimukseni keskittyy siihen, millaista keskustelua Dak’Art Biennaalista käydään taidemaailmassa ja akatemiassa. Tutkimusaineistoni koostuu vuosina 1993–2016 julkaistuista akateemisista artikkeleista, taidelehtien kritiikeistä ja muutamasta kulttuurisivuston julkaisemasta arvostelusta. Biennaaleja on tutkittu paljon taiteentutkimuksen piirissä. Olen tutkielmassani kiinnostunut erityisesti siitä, mitä kritiikit ja arvostelut kertovat itse Biennaalista ja millaisen kuvan ne muodostavat siitä sekä, miten ne osaltaan vaikuttavat Biennaalin representaatioon. Tutkielmassani olen kiinnostunut Biennaalista erityisesti postkolonialistisena tuotteena ja siitä, miten tämän ymmärtäminen näkyy kritiikeissä. Dak’Art Biennaali kantaa erityistä historiaa ja merkityksiä, jonka vuoksi postkolonialistinen ote on tärkeää tutkielmani kannalta. Lisäksi hyödynnän tutkielmassani Guy Debord’n teoriaa: Spektaakkelin yhteiskunta. Debord’n teoria on kritiikki nyky kapitalismille ja esittää, miten yhteiskunnasta on tullut osa representaatiota. Toisin sanoen, miten kaikki, minkä elämme ja koemme, on tullut representaatioksi. Kyseistä teoriaa on sovellettu Biennaali keskusteluissa siinä, miten Biennaalit edustavat spektaakkelia. Tutkielmassani pyrin soveltamaan teoriaa siinä, miten kritiikit käyttävät erilaisia strategioita, jotka osoittavat niiden edustavan Debord’n spektaakkelia. Tutkielmassani osoitan, miten kritiikit tuottavat spektaakkelin eri keinoin. Näitä keinoja tarkastelen kriittisen diskurssianalyysin avulla. Ensimmäiseksi pohdin kuinka kritiikit tuottavat spektaakkelia yleisesti ja edustavat eletyn representaatiota. Tämän jälkeen esitän, miten kritiikeistä näkyy markkinakapitalismin logiikka, ja, miten se liittyy Debord’n spektaakkeliin. Lisäksi analysoin, miten pan-afrikanistinen ja postkolonialistinen lähestymistapa näkyy kritiikeissä dominoivana ja ainoana lähestymisenä. Lopuksi tarkastelen, miten sosiopoliittiset valtasuhteet näkyvät kritiikeissä ja, miten spektaakkelin teoria voi auttaa ymmärtämään myös niiden ilmentymistä kritiikeissä. Debord’n Spektaakkelin yhteiskunta auttaa ymmärtämään Dak’Art kritiikkejä syvällisemmin ja laajemmassa kontekstissa. Tutkielmassani keskityn siis strategioihin, joita kriitikot käyttävät luodakseen Biennaalista tietynlaisen kuvan.
  • Vehmas, Hanna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämä tutkielma tarkastelee Suomen kosovonalbaanien jokapäiväisessä elämässä ilmenevää islamia. Tutkielma on laadullinen haastattelututkimus, jonka tavoitteena on selvittää, millainen rooli islamilla on Suomen kosovonalbaanien elämässä ja miten he suhtautuvat islamiin. Tarkastelen asiaa yksilön arkielämän tasolla sekä yhteisön tasolla. Suomen kosovonalbaanit muodostavat vähemmistöryhmän, joka on suomalaisille varsin tuntematon. Yleinen näkemys on, että kosovonalbaanit eivät ole keskimäärin kovin uskonnollisia ja että vain pieni osa heistä seuraa normatiivista islamia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on valottaa näitä vallitsevia näkemyksiä ja tarjota niihin uutta näkökulmaa. Tutkimusta varten on haastateltu seitsemää nuorta kosovonalbaania, ja mukana oli sekä miehiä että naisia. Haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Koska tutkimus keskittyy arjessa toteutuvaan islamiin sekä islamin yksilöllisiin muotoihin, teoreettiseksi viitekehykseksi valikoitui eletyn uskonnon näkökulma. Eletyn uskonnon näkökulma tarkastelee uskontoa sellaisena kuin se toteutuu tavallisten ihmisten elämässä ja toiminnassa, minkä vuoksi se auttaa muodostamaan aineistoni pohjalta tulkintoja, jotka ottavat huomioon islamin erilaiset yksilölliset ilmentymismuodot. Tutkimus osoittaa, että Suomen kosovonalbaanien islam on yksilöllisesti jokapäiväiseen elämään ja ajatusmaailmaan sovellettua. Vaikka lähes kaikki haastateltavat pitävät muslimina oloaan itsestään selvänä, islamiin suhtaudutaan keskimäärin rennosti. Normatiivisesta islamista sekä siihen liittyvistä muotojäykistä käytänteistä ja virallisista instituutioista ollaan yleisesti ottaen etäällä. Itse usko ja Jumala nähdään kuitenkin tärkeinä. Osalle esimerkiksi rukoilu on tärkeä tapa, mutta harva toteuttaa sitä sääntöjen mukaisesti. Jumala on valtaosalle päivittäin mielessä oleva asia, joka ohjailee tekemisiä ja rauhoittaa vaikeiden tilanteiden äärellä. Haastateltavien islam vaikuttaa olevan yhteisöllisestä näkökulmasta katsottuna ennen kaikkea kuulumista. Islamilaisten juhlapyhien aikaan kokoonnutaan yhteen tai vieraillaan muiden Suomen kosovonalbaanien luona. Arjen kanssakäymisessä islam ei kuitenkaan juuri näy. Haastatteluista käy ilmi, että islamia ei myöskään pidetä välttämättömänä osana albanialaisuutta. Sen sijaan islam ja albanialaisuus ovat haastateltavien mielestä kaksi erillistä asiaa. Yhtä henkilöä lukuun ottamatta haastateltavat pitävätkin itseään ensisijaisesti albaaneina ja vasta sitten muslimeina.
  • Luoma, Anna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämä tutkielma tarkastelee Eurooppalaisen elämäntavan edistämisen salkun komissaariehdokkaan Margaritis Schinasin kuulemista Euroopan parlamentin valiokuntien toimesta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antoi salkulle alun perin nimen Eurooppalaisen elämäntavan suojeleminen. Salkun nimestä nousi heti kohu, sillä sitä pidettiin myönnytyksenä oikeistopopulisteille. Salkun vastuualueella on muuttoliike, turvallisuus, terveys, työllisyys, kulttuuri ja koulutus. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen eurooppalainen elämäntapa kuulemisen aikana rakentuu niin Schinasin kuin europarlamentaarikkojen toimesta. Kolmen tunnin aikana 25 europarlamentaarikkoa kaikista Euroopan parlamentin puolueista esittivät komissaariehdokas Schinasille kysymyksiä selvittääkseen mitä toimia hän aikoo tehdä aikanaan komissaarina ja hänen pätevyytensä komissaarin rooliin. Kysymykset kattoivat laajalti portfolioon sisältyvät politiikanalat, mutta huomattavasti eniten keskustelua syntyi salkun nimestä ja siihen kytkeytyvistä merkityksistä sekä maahanmuutosta. Tutkimus on alue- ja kulttuurintutkimukselle ominaisesti tieteidenvälinen ja omaksuu piirteitä politiikan tutkimuksesta. Europarlamentaarikkojen kysymyksiä ja komissaariehdokas Schinasin vastauksia analysoidaan kriittisen diskurssianalyysin keinoin ja tarkastelemalla politiikkojen hyödyntämiä retorisia keinoja. Monet europarlamentaarikot kritisoivat salkun nimessä esiintyvää suojelu -sanaa ja kyseenalaistivat, miksi eurooppalainen elämäntapaa tarvitsee suojelua ja miltä sitä suojellaan. Eurooppalaista elämäntapaa määriteltiin paljon siihen kytkeytyvän arvopohjan kautta. Maahanmuutto ja eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan uudistaminen olivat eurooppalaisuuden määrittelyn rinnalla merkittäviä teemoja. Monet europarlamentaarikot yhdistivät salkun alkuperäisessä nimessä olleen suojelu -sanan juuri Euroopan mantereen suojeluksi turvapaikanhakijoilta. Lisäksi aineistosta nousi esiin komission halu näyttäytyä ulospäin itsevarmana ja vahvana, mikä kytkeytyy Euroopan komission määrittelyyn Euroopasta sekä hankalaan maahanmuuttokeskusteluun. Tutkielmassa ilmenee, että yhtenäisestä eurooppalaisesta elämäntavasta ole laajaa yhteisymmärrystä ja kansalliset identiteetit säilyttävät johtoasemansa. Aineiston tarkastelusta kuitenkin nousee esille, että poliitikot ovat yhteisymmärryksessä siitä, että eurooppalaiset jakavat jotain yhteistä elämäntavoissaan. Europarlamentaarikot yli puoluerajojen identifioivat demokratian ja vapaan liikkuvuuden eurooppalaisen elämäntavan perustaksi. Samoin europarlamentaarikkojen keskinäinen keskustelu eurooppalaisen elämäntavan palasista kuvastaa yhteisen eurooppalaisen elämäntavan olemassaoloa. Margaritis Schinasin komissaarisalkun suurimpana tehtävänä ja haasteena on tuoda tätä yhtenäisyyttä terävämmin esille Euroopan unionin kansalaisten elämässä.
  • Howe, Timothy (Helsingin yliopisto, 2021)
    EFL Education in Japan has the reputation of being ineffective in teaching students how to speak English. Despite that, there are Japanese who can use English proficiently. This dissertation seeks to answer the question: How do Japanese learners of English obtain language fluency despite numerous flaws in the Japanese EFL education system? The thesis takes a qualitative approach to the issue by interviewing Japanese students at the University of Helsinki to determine how they became so proficient in using English. The results of these interviews suggest that cram schools and university English classes had the most positive influence on the development of their English skills.
  • Ilmonen, Saara (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma keskittyy analysoimaan kapinallisryhmien muodonmuutosta poliittisiksi puolueiksi sisällissodan jälkeen ja siihen, kuinka kapinallistausta näkyy poliittisen puolueen toiminnassa. Aiempi tutkimus kapinallisryhmien muodonmuutoksesta poliittisiksi puolueiksi on kehittynyt pääosin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Kylmän sodan päättyminen, lisääntyneet sisällissodat ja demokratisaation kolmas aalto ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet siihen, että yhä useamman konfliktin jälkeen sen osallisina olleista entisistä kapinallisryhmistä kehittyy poliittisia puolueita. Työn tavoitteena on aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyksi käyttäen ja kahta maatapausta vertaillen tuottaa analyysia kapinallisryhmistä poliittisiksi puolueiksi ryhtyneiden poliittisten toimijoiden vaikutuksesta maan demokratiakehitykseen pidemmällä aikavälillä. Lisäksi työ osaltaan kontribuoi sekä konfliktinjälkeistä demokratisaatiota analysoivaan tutkimuskirjallisuuteen sekä Burundia ja Ruandia analysoivan kirjallisuuteen. Tutkimuskysymyksiä etsitän vastauksia aikaisempaa tutkimusta analysoivan vertailevan tutkimuksen avulla, missä käytetään lisäksi kahta esimerkkitapausta. Vertailevaan tutkimukseen on valikoitunut kaksi samankaltaista Keski-Afrikan valtiota, Burundi ja Ruanda. Maiden jaettu historia, yhtenevä etninen rakenne ja samankaltainen kehityskulku siirtomaavallan jälkeen tekevät niistä ideaaliset vertailukohteet, sillä muuttujien määrä pysyy minimissään ja vertailussa voidaan keskittyä analysoimaan kapinallistaustan vaikutusta valtapuolueiden toimintaan. Työn materiaalina käytetään aiempaa akateemista tutkimusta, maakohtaisia raportteja sekä muuta olennaista kirjallisuutta. Konfliktinjälkeinen demokratiakehitys sekä Burundissa että Ruandassa on ollut negatiivista. Kummassakin maassa poliittiset vapaudet ovat erittäin rajalliset ja valta on keskittynyt valtapuolueiden ja niiden sidosryhmien käsiin. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana maista on tullut autoritaarisia yksipuoluevaltioita, jossa poliittiset päätökset tekee valtapuolueen sisällä oleva pienempi ryhmä. Poliittinen oppositio on olematon ja säännöllisiä vaaleja järjestään näön lähinnä vuoksi.
  • Pekander, Carla (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tarkastelen tutkielmassani Li Yun kuuden eri elokuvan naishahmoja psykoanalyysin ja diskurssianalyysin avulla. Li Yu on kiinalainen naisohjaaja, joka on aloittanut dokumenttielokuvien parissa 1990-luvulla. 2000-luvun alusta lähtien häneltä on valmistunut kuusi fiktioelokuvaa Fish & Elephant (2001), Dam Street (2005), Lost in Beijing (2007), Buddha Mountain (2010), Double Xposure (2012) ja Ever Since We Love (2015). Viimeisimmät kaksi ovat kaupallisia elokuvia, aiemmat olivat itsenäisiä tuotantoja. Yhteistä näille elokuville on traaginen naiskohtalo. Samalla elokuvat jatkumona kuvaavat kiinalaisen yhteiskunnan nopeaa kehitystä. Tutkimuksessa käytetty metodi on kolmiosainen: 1) alustava analyysi, 2) elokuvien yksittäisten ottojen luokittelu kategorioittain, 3) perusteellinen analyysi käyttäen psykoanalyysia, tele-elokuvallista diskurssianalyysia (telecinematic discourse analysis) ja ns. mindstyle menetelmää, jossa otetaan huomioon kuvaus, puhe ja eleet. Yksittäisten ottojen laskeminen paljasti, että hypoteesin mukaisesti miesten osuus elokuvissa nousee kohti valtavirtaa siirryttäessä. Yllättävää oli, että myös naisten osuus kasvoi aina viidenteen elokuvaan asti, minkä jälkeen naisten osuus vasta laski huomattavasti. Kuudennen elokuvan päähenkilö on miespuolinen, mikä osaltaan selittää naisten osuuden laskua. Li Yun naishahmot ovat itsenäisiä ja melkeinpä jääräpäisiä. Heillä on vaikea äitisuhde ja huono isäsuhde – isä on usein poissa tai väkivaltainen. Li Yun naishahmot elävät usein yhteiskunnan marginaalissa ja kamppailevat olemassa olostaan kiinalaisessa yhteiskunnassa. Elokuvissa on havaittavissa muitakin muutoksia siirryttäessä kohti valtavirtaa ja kiinalaisen yhteiskunnan vaurastuessa. Elokuvat saavat enemmän rahoitusta ja siitä seuraa se, että elokuvien hahmot ja tapahtumapaikat keskiluokkaistuvat ja standardikiina (putonghua) tulee paikallisten murteiden tilalle.
  • Lindbohm, Lauri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelma Opintosuunta: Euroopan kulttuurit Tekijä: Lauri Lindbohm Työn nimi: Ihmisoikeuksien sankarit: sankaruus televisiosarjassa Invisible Heroes Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2021 Sivumäärä: 60 Avainsanat: Sankaruus, televisiosarja, Chile, diplomatia, maskuliinisuus Ohjaaja tai ohjaajat: Anu Korhonen & Jouni Järvinen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Sankaruus audiovisuaalisessa kerronnassa rakentuu pitkälti toiminnan kautta ja hädänalaisia auttava henkilö kasvaa sankariksi moraalisesti oikeiden tekojensa myötä. Audiovisuaalisessa kerronnassa sankaruuksia on monenlaisia. Väkivaltaisia kriisitilanteita käsittelevissä elokuvissa ja televisiosarjoissa sankaruus kuvataan useimmiten fyysisen taistelukyvyn lopputuotteena. Historiallisiin tositapahtumiin perustuvassa, kuusiosaisessa Invisible Heroes -televisiosarjassa sankaruus on kuitenkin rauhanomaisen prosessin tulos. Tässä tutkielmassa tarkastelen diplomaattien avunantoa vainottujen chileläisten hyväksi fiktiivisessä Invisible Heroes -sarjassa. Ajallisesti enemmistö sarjan tarinasta sijoittuu Chilen vuoden 1973 sotilasvallankaappausta seuranneeseen, puolen vuoden mittaiseen ajanjaksoon, jonka aikana sarjan päähenkilöt, suomalaiset Tapani Brotherus, Lysa Brotherus ja Ilkka Jaamala sekä ruotsalainen Harald Edelstam auttavat poliittisen vainon kohteina olevia chileläisiä tarjoamalla heille aluksi suojaa. Sarjan lopulla päähenkilöt auttavat vainottuja saamaan maastapoistumislupia Chilestä maan ulkoministeriössä neuvottelemalla. Analysoin tutkielmassani päähenkilöiden sankaruutta. Tutkin sankaruuden kehittymistä päähenkilöiden tekojen ja toiminnan kautta sekä sarjan hahmojen keskinäisiä dialogeja sankarillisiin tekoihin kannustavina vaikuttimina. Tarkastelen tutkielmassani sankaruutta sarjan yksittäisten kohtausten toimintaa ja dialogeja lähilukemalla. Sarjan päähenkilöt nauttivat diplomaattisesta suojasta ja hyödyntävät diplomaatin asemaansa hädänalaisia chileläisiä auttaakseen. Tutkielmassani analysoin myös diplomatian merkitystä sarjan sankareiden auttamistoiminnan kannalta. Analysoin tutkielmassani sarjassa rakentuvaa kuvaa maskuliinisuuksien moninaisuudesta. Invisible Heroes -sarjan miespuolisista hahmoista auttamistyössään menestyksekkäimmät ovat useiden erilaisten ja muuttuvien maskuliinisuuksien sankareita. Sen sijaan hegemoninen maskuliinisuus kuvataan sankaruuden kannalta haitallisena. Hegemoninen maskuliinisuus on sarjassa tietynlainen oletus miehenä olemisesta, johon kuuluu olemuksellisesti oman toiminnan korostaminen, auktoriteettien ohjeiden säntillinen noudattaminen ja väkivaltaisuuden hyväksyntä joko fyysisenä toimintatapana tai uhkaavana sanallisena ulosantina. Sarjan sankareista enemmistö on miespuolisia hahmoja, mutta Lysa Brotheruksen hahmon kautta tarkasteluun asettuu feminiininen sankaruus. Hänen hahmossaan yhdistyy huolehtiva, hoivaava sankaruus ja itsenäinen, älykäs toimijuus hädänalaisten chileläisten auttamiseksi. Invisible Heroes -sarjassa sankareiksi kasvetaan vainottuja chileläisiä auttamalla ja sotilasvallankaappauksen jälkeen Chilen johtoon nousseen sotilasjuntan väkivaltaa vastustamalla. Rauhanomaisuus ja empaattisuus ovat keskeisimpiä sankareiden ominaisuuksia sarjassa.
  • Kallio, Suvi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Disability and poverty are tightly interlinked, but disability inclusion often remains on the sidelines of poverty reduction programmes. Abilis Foundation supports organisations of persons with disabilities in developing countries, and income generation and poverty reduction projects are one of its key thematic areas. The objective of this study, commissioned by Abilis Foundation, is to evaluate the effectiveness and sustainability of Abilis funded income generation projects in Sierra Leone, and to identify the factors influencing the livelihoods of persons with disabilities in Sierra Leone. The primary data consists of semi-structured interviews and a focus group discussion with adult persons with disabilities who had participated in Abilis funded income generation projects between 2015–2018. Discussions with other relevant informants and data from the project documents were included in the analysis to strengthen the validity of the results. The analysis follows qualitative content analysis principles. All income generating activities supported in the sample projects were still on-going during the time of study, even though most businesses continued to be very small-scale. The results indicate that limited financial assets (resulting in, inter alia, lack of equipment and materials) and strong competition restrain persons with disabilities from expanding their businesses. Social assets and education support their livelihood opportunities but are only useful when other factors enable people to draw on their social and human assets as well. Widespread poverty affects all aspects of life in Sierra Leone, and persons with disabilities are even more vulnerable because they are often socially marginalized and face widespread discrimination that restrains their access to assets and restricts their participation in economic activities, decision-making, and social life in general. It is essential to consider context-specific local characteristics, target beneficiaries, and market dynamics when planning poverty reduction programmes and livelihood activities. Successful poverty reduction efforts must consider aspects beyond mere income generation. Key elements for successful poverty reduction and livelihood programmes include enhancing the opportunities of persons with disabilities to adopt diverse livelihood strategies, empowerment of persons with disabilities to have their voices heard and to gain control in their own lives, and promoting security and appropriate coping mechanisms to reduce vulnerability and to increase their resilience.
  • Korpi, Saarah (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksessani tarkastelen islamin opettajien oman katsomuksen vaikutusta tai merkitystä heidän työssään. Esiin pääsevät nimenomaan opettajien subjektiiviset kokemukset aiheesta. Tutkimukseni taustatieto perustuu aihetta sivuavaan tieteelliseen kirjallisuuteen, asiantuntija-artikkeleihin sekä aikaisempiin tutkimuksiin. Pääpaino tutkimuksessani on vuosina 2016–2017 keräämälläni teemahaastattelumateriaalilla, joka koostuu kolmen muslimiopettajan ja kolmen ei-muslimi opettajan näkemyksistä. Teemahaastatteluiden lisäksi lähetin haastatelluille vielä kymmenen tarkentavaa lisäkysymystä kirjallisesti kesä-elokuussa 2019. Aineistoni analysoimiseen käytin aineistolähtöistä analyysia sekä teemoittelua. Tutkimus osoitti, että islamin opettajan omalla katsomuksella on vaikutusta ja merkitystä työkentällä. Sillä, onko opettaja muslimi vai ei, on vaikutusta hieman eri asioihin. Muslimiopettajilla olennaisimmat katsomukseen perustuvat vaikutteet työssä tulivat esiin motivaatiossa hakeutua alalle, aineenhallinnassa, tiettyjen opetussuunnitelman aihealueiden opettamisessa, tunnustuksettomuudessa pitäytymisen haasteellisuudessa, sekä suhtautumisessa islamin opettajien katsomukselliseen taustaan. Ei-muslimi opettajilla katsomukseen perustuvat vaikutteet tulivat eniten esiin suhteessa oppilaisiin, huoltajiin ja jossain määrin muslimiopettajiin sekä koulun muihin opettajiin. Molemmissa ryhmissä jatkuva itsenäinen lisäkouluttautumisen tarve koettiin olennaiseksi työssä pärjäämisen kannalta. Opetussuunnitelmaa arvostettiin työn ohjenuorana ja kaikki opettajat tuntuivat viihtyvän islamin opettajan työssä hyvin sen haasteista huolimatta. Kaikki pitivät myös tärkeänä positiivisuuteen pyrkivää yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Yhteiset katsomusainetunnit koettiin hedelmällisiksi tiettyjen aihealueiden puitteissa, jos opettajien monipuolisuuteen ja asiantuntijuuteen satsataan tarpeeksi. Kuitenkin myös oman uskonnon eriytettyjä tunteja pidetään edelleenolennaisina ja tärkeinä. On hyvin todennäköistä, että islamin opettajien katsomuksellinen moninaisuus tulee tulevaisuudessa entisestään moninaistumaan. Siksi on tärkeää pohtia tutkimuksessani esiin tulleita seikkoja jo ainedidaktiikan ryhmissä opettajan pedagogisisten opintojen yhteydessä. Muslimi- ja ei-muslimiopettajien aito tasavertainen toistensa kohtaaminen ja keskinäinen dialogi voi olla hyvin opettavaista ja silmiä avaavaa, sekä lisätä ymmärrystä molempien osapuolten välillä.
  • Pulkkinen, Nea (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä työssä käsitellään japanilaisten linnakaupunkien kaupunkirakennetta. Tutkimuskohteena on Yamagatan prefektuurissa sijaitseva Yonezawa, joka on tyypillinen entinen linnakaupunki. Linnakaupungeilla viitataan tässä työssä asutuskeskuksiin, kyliin ja kaupunkeihin, joita kehittyi alun perin puolustuksellisista syistä rakennettujen linnoitusten ympärille. Tokugawa-kaudella (1603–1868) linnakaupungit olivat aina myös hallintoalueensa pääkaupunkeja, minkä takia ne olivat tärkeitä koko Japanin kattavan kaupunkiverkoston muodostumisessa. Yonezawan kaupunkirakenteen muutoksien käsittelyn lisäksi työssä pyritään selvittämään, kehittyikö Yonezawan kaupunki samalla tavalla kuin linnakaupungit yleensä ja miksi. Työn metodeja ovat historiallinen kartta-analyysi sekä longue durée. Historiallisella kartta-analyysilla tarkoitetaan tutkimusta, jossa tutkitaan tiettyä aluetta historiallisten karttojen avulla. Historiallisia ja tämän päivän karttoja vertaamalla voidaan paremmin ymmärtää maankäyttöön liittyviä prosesseja. Longue durée tarkoittaa kirjaimellisesti ”pitkää ajanjaksoa”. Se on historiantutkimuksessa käytetty metodi, jonka mahdollistaa vuosikymmenien tai vuosisatojen aikana kehittyneiden, monimutkaisten ilmiöiden tarkastelun. Työssä ei siis ole tarkoitus keskittyä vain kaupunkirakenteen muutoksiin, vaan huomioida myös samana vuosisatojen ajan pysyneet yhteiskunnalliset rakenteet. Työssä esitellään ja verrataan Yonezawaa kuvaavia Tokugawa-kauden eri vuosikymmeniltä olevia karttoja toisiinsa sekä nykypäivän (2020) karttaan. Kartta-analyysin avulla voidaan huomata, että Yonezawan kaupunkikehityksessä oli yleisesti ottaen paljon kaikille linnakaupungeille tyypillisiä piirteitä. Yonezawa sijaitsee sisämaassa, vuoristoisessa ympäristössä, mikä on yksi selkeä kasvua rajoittava ja ohjaava tekijä. Yonezawan linna rakennettiin linnakaupungeille tyypilliseen paikkaan joen haaraan. Tokugawa-kaudella sen kaupunkirakenne perustui kaikille linnakaupungeille tyypilliseen tapaan segregaatiolle, mikä tarkoittaa sitä, että eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat asuivat ja elivät kaupungissa omilla suljetuilla asuinalueillaan. Linnakaupungeille oli myös tyypillistä puolustusta ajatellen suunniteltu tieverkosto, mikä näkyy hyvin myös Yonezawan historiallisissa kartoissa. Kaupungissa oli Tokugawa-kaudella keskimääräistä linnakaupunkia suurempi samuraiväestö, mikä on vaikuttanut kaupunkirakenteen kehittymiseen. Esimerkiksi kaupungin machi-alueet olivat keskimääräistä linnakaupunkia pienemmät ja vastaavasti samuraiden alueet veivät enemmän tilaa kaupungista. Tämä olikin ehkä suurin ero Yonezawan ja keskimääräisen linnakaupungin välillä. Nykypäivänä kaupungissa ei ole enää linnaa minkä lisäksi segregaatiosta on virallisesti luovuttu, mutta osa asuinalueista on silti pitänyt vanhan feodaaliajan identiteettinsä. Myös monet temppelit ovat yhä samoilla paikoilla, minkä lisäksi kaupungin tieverkosto on pysynyt melko samanlaisena. Tokugawa-kauden kaupunkirakenne näkyy siis yhäkin nykypäivän kaupungissa. Kaupunkirakenteessa on myös piirteitä Meiji-kaudelle tyypillisistä muutoksista. Esimerkiksi Yonezawan juna-asema on rakennettu Meiji-kaudelle tyypillisesti kaupungin laitamille. 1960-luvulta alkaen Japanin kaupunkikehitykselle tyypillinen yhdyskuntarakenteen hajoaminen on myös näkyvissä nykypäivän Yonezawassa. Näiden esimerkkien avulla voidaan huomata, että kaupunkirakenne on kohtuullisen hidas muuttumaan uusista innovaatioista ja yhteiskunnallisista muutoksista huolimatta. Toisaalta Yonezawan kaupunkikehityksessä on nähtävissä paljon kaikille japanilaisille linnakaupungeille tyypillisiä piirteitä.
  • Huovila, Miriam (Helsingin yliopisto, 2021)
    This thesis provides a transnational perspective to Lebanese Kurds, particularly regarding their activism and networks related to Rojava, the Kurdish areas in northern Syria. After Armenians, Kurds form the second-largest non-Arab ethnic group in Lebanon. By estimate, around 100,000-150,000 Kurds reside in Lebanon, most of them holding Lebanese citizenship. Since 2011, the war in Syria has led around 20,000 Syrian Kurds to seek shelter in neighboring Lebanon. In January 2018, Turkey launched an attack against the Kurdish forces in Afrin in northern Syria, which resulted in demonstrations in Kurdish communities worldwide, including Lebanon. The objective of the study was to find out whether, and by which means, Kurds in Lebanon try to influence the Rojava issue and whether they are part of some transnational networks related to Rojava. The primary material of the study is based on five semi-structured interviews conducted with the presidents of four Lebanese Kurdish associations and one unaffiliated Syrian Kurd in Beirut in July 2019. The material was transcribed, and thematic content analysis was used as the method to examine the textual data. The theoretical framework of the research is based on the study of transnational activism, transnational networks, and processes of transnational contention. Furthermore, characteristics of transnational practices of ethnic diasporas, transnational impacts on domestic activism, and transnationalism among the Kurds are presented. The substance of the study is also contextualized by an overview of the history of the Kurds in Lebanon, the recent political developments in northern Syria, the Kurdish women’s movement in Rojava, and media coverage regarding the Kurds in Lebanon. The research found out that the limited political opportunities of the Kurds in Lebanon have weakened their chances to influence the Rojava issue. The community is divided along the borderlines of the Kurdish party political, which affects the attitudes of the Kurds towards Rojava. The transnational networks and processes between Lebanese Kurds and Rojava center on the sympathizers of the PKK leader Abdullah Öcalan. Furthermore, transnational women’s organization networks form the most significant transnational links between Lebanese Kurds and Rojava. Two of the Lebanese Kurdish associations have relations with the women’s umbrella organization Congress Star in northern Syria, and their local activism is largely influenced by the women’s movement in the area. Thus, it is argued that the relationship between the Lebanese Kurds and Rojava is reciprocal.
  • Tomperi, Else (Helsingin yliopisto, 2020)
    In my master’s thesis I study the Nepalese literature through the works of Prajwal Parajuly, Manjushree Thapa and Samrat Upadhyay. I want to study how caste, gender and marriage are presented in their literatures and what functions they have in the material. The material is based on total amount of twelve literary works of all the three authors. My research questions are in the thesis are in which circumstances the caste plays importance, how gender is displayed and how the marriage institution functions in the social fabric represented in the literature. The theoretical basis of my research is the subaltern theory by Gayatri Spivak. First, I introduce some of the key concepts in regarding my thesis to help the reader to understand the basic terminology of Hinduism concerning my thesis as well as the Nepalese setting of the issues represented in the literature. Then I analyse the women’s position and how they are being marginalized in the literature. Finally, I get into the conclusion that is based on the theories, that caste, gender, and marriage are deeply intertwined with each other in the literature and I have reached to the conclusion that caste in the most important marker of person’s identity and women’s marginalization is based on the combined effect of caste and gender. The marriage institution is also deeply involved to caste and gender issues, as it is one of the core units of the society as well as the benchmark for women’s life.
  • Vidović, Mauri (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tämä tutkielma käsittelee nuorten noin 25–30-vuotiaiden somalien käsitystä omasta klaanista ja suhdetta muihin somaliklaaneihin somalialaisessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielma perustuu yhdeksästä haastatteluista koostuvaan kvalitatiiviseen tutkimukseen, johon osallistui joukko ikäluokkaan kuuluvia Suomessa asuvia somaleja. Tämän ohella tuli haastateltua somaliyhteisön piirissä toimivia järjestöjä. Tarkoituksena oli saada selville kunkin haastateltavan mielipiteet klaanijärjestelmään liittyen. Vaikka Suomen somalit ovatkin varsin näkyvä osa Suomalaista nyky-yhteiskuntaa, on heidän klaanijärjestelmänsä monelle varsin tuntematon. Usein esille tuodaan somaleille ominainen Islamin usko, joka kuitenkin sekin voi olla klaanijärjestelmän muokkaamaa. Tarkoituksena oli tuoda esille, millä tavoin klaanijärjestelmä näkyy jokapäiväisessä elämässä, ja miten se rajoittaa tai edistää ja tukee somalien sosiaalista liikkuvuutta Suomessa. Tutkimus osoittaa klaanin toimivan perhejärjestelmänä, joka tarjoaa turvaa somaleille ja auttaa kartoittamaan henkilökohtaisia sukujuuria. Tämän perusteella se on auttanut monia somaleja aloittamaan uuden elämän diasporassa. Klaani on myös yhä vahvemmin poliittinen instituutio, jonka perusteella Somalia on jaettu omiin hallinnollisiin alueisiin, ja joka vaikuttaa myös diasporassa asuvien somalien poliittisiin mielipiteisiin ja identiteettiin. Klaani perustuu varsin patriarkaaliseen järjestelmään, joka erottaa naisten ja miesten mielipiteitä ja mahdollisuuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen yhteisön sisällä. Klaanin merkityksen politisoituminen on myös aiheuttanut tutkimuksen perusteella eroja eri ikäluokkien välille, auttanut niin klaaneihin perustuvan regionalismin kuin somalialaisten yhtenäisyyttä tukevan kansallismielisyydenkin kasvua.
  • Taskinen, Mika-Matti (Helsingin yliopisto, 2020)
    Over the course of the last decades, China’s rise has been among the most essential phenomena in world politics. Along with it, the consensus among scholars is that in the era of president Xi Jinping, China has abandoned the “hide and bide” principle and become an active norm leader in the global arena. This study examines China’s influence and activity in the United Nations General Assembly, the organ which has the broadest agenda within the UN system and in which every state has equal representation. This work fills the gap in recent research on the General Assembly by studying resolutions adopted between 2013 and 2018 that China participated drafting. Hence, the study expands the scope of China's known activity in international affairs. This study utilizes both quantitative and qualitative content analysis. By using mixed methods, it was possible to extract numeric data from the sample (n=351) but also to take a closer look at the language of the resolutions. Furthermore, the data also revealed the countries that supported and opposed China-sponsored resolutions, determining the group of countries that enabled China’s rise in the General Assembly. The analysis showed that China’s global responsibility campaign stretched to the General Assembly in which it actively participated in decision making. While the majority of the resolutions that China sponsored were in line with the overall sentiment, clashes occurred especially in the subjects concerning individual freedoms and human rights. In these spheres, the individual-centered order led by the United States competes with China’s state-centered order. China appears to have gained the upper hand by having the support of circa 120 states, mostly in the developing world. The study concludes that China is the most active global power in the General Assembly, and with the help of the majority of the UN member states, has managed to promote its worldview in the resolutions.
  • Asikainen, Teena (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkielmassa arvioin Pohjoismaisen puolustusyhteistyön eli NORDEFCO:n Nordic Advisory and Coordination Staff (NACS) -tukiprojektin paikallisen omistajuuden toteutumista. Tarkastelen myös paikallisen omistajuuden vaikutusta tukiprojektin vaikuttavuuteen. Tukiprojekti toteutettiin yhteistyössä Itä-Afrikan alueellisen valmiusjoukon Eastern Africa Standby Forcen (EASF) kanssa vuosina 2009–2019. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka analyysimetodi perustuu sisällönanalyysin sovellettuun käytäntöön. Aineistonkeruumenetelmänä käytän puolestaan teemahaastattelua. Aineisto käsittää kymmenen EASF:n työntekijöiden kanssa tehtyä haastattelua, jotka toteutettiin Keniassa Suomen puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen FINCENT:in loppuraportointimatkan yhteydessä. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimivat paikallinen omistajuus ja erityisesti sen hybridimalli. Työn teoriaosio kattaa erilaiset paikallisen omistajuuden tarkasteluun tarvittavat näkökulmat. Tämän tutkielman johtopäätös on, että paikallinen omistajuus toteutui NACS-tukiprojektissa kohtalaisesti. Myös tukiprojektin vaikuttavuus oli hankalasti hahmotettavista tavoitteista huolimatta kohtalaisen hyvää. Hybridimallin mukainen ulko- ja sisäpuolisten toimijoiden yhteistyöhön perustuva paikallinen omistajuus oli onnistunutta ennen kaikkea pääosin hyvin sujuneen toimijoiden välisen yhteistyön, paikallislähtöisten päätöksentekoprosessien sekä kasvaneen paikallisen kriisinhallintatiedon ja -osaamisen ansiosta. Paikallisen omistajuuden toteutumista sen sijaan vaikeuttivat muun muassa tukiprojektin viitekehyksessä käytetyn paikallisen omistajuuden määritelmän puuttuminen, toimijoiden väliset erimielisyydet tiettyjen aktiviteettien toteuttamisen tärkeydestä sekä EASF:n jäsenmaiden omat haasteet. Lisäksi paikallisten riippuvuus ulkopuolisten toimijoiden taloudellisista resursseista ja tästä aiheutunut vallankäytöllinen epätasapaino haittasivat paikallisen omistajuuden toteutumista. Jatkossa EASF:lle annettavan ulkopuolisen tuen tulisi keskittyä ennen kaikkea sekä kapasiteetinrakennuksen seuraavalle tasolle viemiseen että laajemmin paikallisen omistajuuden vahvistamiseen.