Browsing by Subject "Magnetic Resonance Imaging"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 23
  • Sinisalo, Juha; Kokkonen, Jorma; Jalanko, Mikko (2020)
  • Strbian, Daniel; Isokangas, Juha-Matti; Lindsberg, Perttu J. (2020)
  • Vanninen, Ritva; Putaala, Jukka; Bode, Michaela; Nyman, Mikko; Pekkola, Johanna; Manninen, Hannu (2016)
  • Roine, Susanna; Pöyhönen, Minna; Baumann, Marc; Junna, Maija; Kalimo, Hannu; Miao, Qing; Mykkänen, Kati; Tikka, Saara; Tuisku, Seppo; Viitanen, Matti (2010)
  • Honkanen, Tuomas; Mäntysaari, M.; Leino, Tuomo; Avela, J.; Kerttula, L.; Haapamäki, V.; Kyröläinen, Heikki (2019)
    Background: A small cross sectional area (CSA) of the paraspinal muscles may be related to low back pain among military aviators but previous studies have mainly concentrated on spinal disc degeneration. Therefore, the primary aim of the study was to investigate the changes in muscle CSA and composition of the psoas and paraspinal muscles during a 5-year follow up among Finnish Air Force (FINAF) fighter pilots. Methods: Study population consisted of 26 volunteered FINAF male fighter pilots (age: 20.6 (±0.6) at the baseline). The magnetic resonance imaging (MRI) examinations were collected at baseline and after 5 years of follow-up. CSA and composition of the paraspinal and psoas muscles were obtained at the levels of 3-4 and 4-5 lumbar spine. Maximal isometric strength tests were only performed on one occasion at baseline. Results: The follow-up comparisons indicated that the mean CSA of the paraspinal muscles increased (p <0.01) by 8% at L3-4 level and 7% at L4-5 level during the 5-year period. There was no change in muscle composition during the follow-up period. The paraspinal and psoas muscles' CSA was positively related to overall maximal isometric strength at the baseline. However, there was no association between LBP and muscle composition or CSA. Conclusions: The paraspinal muscles' CSA increased among FINAF fighter pilots during the first 5 years of service. This might be explained by physically demanding work and regular physical activity. However, no associations between muscle composition or CSA and low back pain (LBP) experienced were observed after the five-year follow-up. © 2019 The Author(s).
  • Ojala, Johanna; Bäcklund, Tom; Matikainen, Niina (2018)
  • Peltonen, Henna; Kähärä, Veikko; Miettinen, Timo; Voutilainen, Petri; Honkaniemi, Jari (2020)
    • Kaularangan retkahdusvamman aiheuttaman oireilun pitkittyminen vamman jälkeen on hoidollinen ja kuntoutuksellinen haaste. • Kun kaularangan murtumat ja luksaatiot on suljettu pois, nopea paluu aktiiviseen toimintaan nopeuttaa toipumista. • Normaalin aktiivisuuden rajoittamisella ei ole tehoa akuutin retkahdusvamman hoidossa. • Kaularangan staattiselle magneettikuvaukselle ei saada diagnostista lisäarvoa funktionaalisesta magneettikuvauksesta, johon perustuvia kajoavia hoitoja on näin ollen vältettävä.
  • Hekali, Oskari (Helsingin yliopisto, 2019)
    Kolmoishermosäryn eli trigeminusneuralgian yleisyyttä MS-tautia sairastavilla ei ole kuvattu suomalaisessa aineistossa ja kansainvälisetkin tutkimukset on pääosin tehty pienissä potilasjoukoissa. Tämän vuoksi tutkimme MS- taudin ja kolmoishermosäryn yleisyyttä HUS-alueella. Jos MS-potilaalle oli tehty pään magneettikuvaukset (MK) lähivuosina kolmoishermosäryn alkamisen jälkeen, analysoimme ne löytääksemme mahdolliset MS-plakit, jotka voisivat olla aiheuttamassa kolmoishermosäryn. Tutkimus pohjautuu MS -rekisteriin (neurorekisteri.fi), johon kerätään kaikki suomen MS-potilaat. Analysoimme kaikki HYKS neurologian poliklinikoilla (Meilahti, Jorvi, Peijas) käyneet MS-tautia sairastavien potilaiden tiedot. Keräysvaiheessa sairaskertomukset käytiin tarkasti läpi ja löysimme potilaat, joilla oli diagnoosina kolmoishermosärky tai siihen sopiva oire. Vertailujoukkona oli HYKS alueen kolmoishermosärkyä sairastavat muut potilaat. Kolmoishermosäryn ilmaantuvuus MS -tautia sairastavilla potilailla oli 149/ 100 000 henkilövuotta (95 % LV 108-190/100 000 henkilövuotta). HYKS- alueella seuranta-aikana kolmoishermosäryn ilmaantuvuus oli muutoin 9,9/100 000 henkilövuotta (95 % LV 9,5-10,3/100 000 henkilövuotta.) Aineistosta löytyi yhtensä viisikymmentäviisi potilasta joilla oli MS tauti sekä kolmoishermosärky. Neljästäkymmenestäyhdestä potilaasta oli käytettävissä aivojen MK, joista enemmistöllä eli 24:llä (59 %) todettiin MS-tautiin sopiva tulehduspesäke trigeminustumakeseudussa. Potilaista 17:lla (71 %:lla) muutos oli MK:ssa samalla puolella kuin kolmoishermosärkyoireet. Heillä tämä vahvisti ajatusta demyelinaatiomuutoksista kolmoishermosäryn aiheuttajana. Vaikka potilas sairastaisi MS tautia on syytä pitää mielessä myös kolmoishermosäryn muut syyt. 188 sanaa
  • Martelius, Laura; Föhr, Anna (2018)
  • Nummela, Mari; Koskinen, Seppo K. (2019)
  • Parviainen, Helka; Ovissi, Ali; Helanterä, Ilkka (2018)
  • Koivikko, Mika (2017)
  • Komulainen, Emma; Isometsä, Erkki; Ekelund, Jesper (2020)
  • Isokuortti, Harri; Luoto, Teemu (2019)
    Tavallisin syy aivovammaan on kaatuminen ja suurin osa vammoista on lieviä. Alkuvaiheessa tärkeintä on sulkea pois vakavan vamman mahdollisuus. Tapahtumatiedot, löydökset ja oireet kirjataan huolellisesti. Olennaisia ovat tajunnan muutokset, muistiaukko ja kuvantamislöydökset. Akuuttivaiheessa ensisijainen kuvantamismuoto on pään tietokonetomografia. Sillä voidaan sulkea pois vakavat kallonsisäiset verenvuodot. Toipumista voidaan edistää oireenmukaisella hoidolla ja potilasohjauksella. Ennuste on hyvä, mutta toipumisen pitkittyessä erikoissairaanhoidon arvio on usein tarpeen.
  • Nummela, Mari; Hartiala, Pauliina; Niemi, Tarja; Koskinen, Seppo K. (2018)
  • Sipponen, Taina; Savolainen, Ritja; Salmenkylä, Sinikka (2019)
  • Ilkko, Eero; Lehtovirta, Jukka; Uusitalo, Arja; Virtanen, Martti; Eronen, Marianne; Putaansuu, Terhi; Hartikainen, Kauko; Kähärä, Veikko; Svedström, Erkki (2016)
    On tärkeää, että koko maassa on käytössä yhteneväiset radiologiset nimikkeet ja koodisto. Kanta-arkiston käyttöönotto korostaa luokituksen merkitystä.
  • Seuri, Raija; Kalajoki-Helmiö, Teija; Palomäki, Maarit; Räsänen, Juha; Kuusela, Linda (2018)