Browsing by Subject "Markkinointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 83
  • Fagerholm, Annemari (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Suomen Nestlén Aino-jäätelöbrändin symbolista asiakasarvoa. Symbolisen asiakasarvon merkitys kilpailukeinona kasvaa jatkuvasti kuluttajien muuttuessa vaativammiksi. Jotta yritys osaisi luoda oikeanlaista symbolista asiakasarvoa, on tunnistettava, mitkä hyödyt parantavat brändin imagoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä symbolisia hyötyjä kuluttajat assosioivat Aino-brändiin, ja vaikuttavatko nämä hyödyt brändin imagoon. Lisäksi selvitettiin, eroavatko brändin käyttäjien ja ei-käyttäjien assosiaatiot toisistaan. Tutkimuksen viitekehys muodostettiin yhdistämällä asiakasarvon ja brändi-imagon muodostumista kuvaavia malleja, joilla osoitettiin symbolisen asiakasarvon yhteys brändi-imagoon. Tutkimus toteutettiin kyselyllä, johon osallistui sata Aino-brändin tuntevaa naista. Osa kyselystä suoritettiin sosiaalisessa mediassa, ja osa osallistujista vastasi kyselyyn Pasilan juna-asemalla. Tuloksia analysoitiin ristiintaulukoimalla ja kuvailevan tilastotieteen keinoin. Tutkimuksessa havaittiin, että kuluttajat liittivät brändiin erityisesti suomalaisuuden symbolisen hyödyn, mutta brändiä pidettiin myös perinteisenä, luonnollisena ja aitona. Luonnollisuuden ja aitouden hyödyt vaikuttivat myös brändi-imagoon positiivisesti. Muilla tutkituilla symbolisilla hyödyillä ei todettu olevan vaikutusta imagoon. Brändin käyttäjät erosivat ei-käyttäjistä ainoastaan siten, että he liittivät aitouden symbolisen hyödyn brändiin voimakkaammin kuin ei-käyttäjät. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kuluttajat kokisivat Aino-brändin entistä houkuttavammaksi, jos sen luonnollisuutta ja aitoutta korostettaisiin enemmän. Aitouden korostaminen saattaisi myös lisätä asiakkaiden uskollisuutta.
  • Pesonen, Jenni (Helsingfors universitet, 2015)
    Tämän Pro Gradun tavoitteena oli tutkia asiakkaiden kokemaa arvoa elintarvikkeiden verkkokaupassa. Elintarvikkeiden verkkokauppa on kasvattanut suosiotaan Suomessa. Muualla maailmassa hyväksi koettuja ratkaisuja on toteutettu Suomessa ja kiinnostus palvelun laajentamiseen vain kasvaa niin yrityspuolella kuin kuluttajienkin keskuudessa. Tällä hetkellä ruoan verkkokauppa on keskittynyt enimmäkseen kaupunkien läheisyyteen, mutta laajenemispaineita ympäri Suomen on havaittavissa. Tutkimuksen teoriaosuus koostui kahdesta osasta; kuluttajien kokemasta arvosta ja vaihdantakustannusteoriasta. Kuluttajien kokema arvo voidaan jakaa neljään eri ulottuvuuteen, joista kaksi edustavat utilitaristisia arvoulottuvuuksia ja kaksi hedonisia arvoulottuvuuksia. Vaihdantakustannusteoria puolestaan selittää kustannuksia, jotka syntyvät vaihdannasta eri olosuhteissa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella. Internet-pohjaiseen kyselyyn vastasi 113 henkilöä eri puolilta Suomea kuitenkin pääkaupunkiseutua painottaen. Tutkimustulosten analysointiin käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä. Kyselyyn vastaajista lähes neljäsosa oli ainakin joskus kokeillut ostamista elintarvikkeiden verkkokaupasta. Erityisesti kuivatuotteiden ostaminen koettiin luotettavaksi ja kiinnostavaksi. Elintarvikkeiden ohella myös päivittäistavaroiden ostaminen samasta paikasta elintarvikkeiden kanssa koettiin tärkeäksi. Tulosten mukaan kuluttajien ikä, koulutustaso, kaupassa asioinnin useus ja ostoksiin käytetty rahamäärä vaikuttivat eniten arvoulottuvuuksiin. Esimerkiksi elintarvikkeiden verkkokaupan toiminnallisten ja taloudellisten ominaisuuksien tärkeys kasvoi iän noustessa. Koulutustason kasvaessa puolestaan taloudellisten ominaisuuksien tärkeys laski. Tuotteiden tuoreus oli ehdottomasti suurin epävarmuutta aiheuttava tekijä elintarvikkeiden verkkokaupassa. Vanhempien ihmisten kehittyneistä tietotekniikan käyttötaidoista kertoo se, että tilausjärjestelmän käyttämisessä ei todettu epävarmuutta toisin kuin toimitusprosessin kohdalla. Kaiken kaikkiaan samassa paikassa asiointia pidettiin selkeänä ja helppona, vaikka kanta-asiakasjärjestelmillä ei koettu olevan siihen suurempaa vaikutusta.
  • Figur, Matias (Helsingin yliopisto, 2020)
    Verkkokaupan suosio on kasvanut sen vaatiman teknologian kehittyessä ja yleistyessä. Myös päivittäistavaroiden verkkokauppa on kasvanut merkittävästi viime vuosina, vaikka ylivoimaisesti suurin osa päivittäistavaroista ostetaan yhä perinteisistä myymälöistä. Päivittäistavaraostokset on totuttu tekemään rutiininomaisesti ja näihin rutiineihin vaikuttaminen vaatii positiiviseksi koettuja ostokokemuksia. Koettu asiakasarvo muodostuu vuorovaikutuksesta yrityksen kanssa koettujen subjektiivisten hyötyjen ja kustannusten erotuksesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa koettuun asiakasarvoon sekä positiivisesti että negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä päivittäistavaroiden verkkokaupassa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui aikaisempaan tutkimukseen asiakasarvon muodostumisesta sekä transaktiokustannusteorian osista. Kyselylomakkeen väittämät johdettiin muodostetun teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kyselylomakkeelle saatiin yhteensä 124:n vastaajan otos. Vastauksia analysoitiin muun muassa ristiintaulukoimalla, faktorianalyysillä, Mann-Whitney U-testillä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatioanalyysillä käyttäen IBM SPSS ohjelmaa. Analyysin avulla muodostettiin käsitys siitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat asiakkaiden kokemaan arvoon päivittäistavaroiden verkkokaupassa sekä, onko asiakkaiden demografisilla tekijöillä vaikutusta koettuihin asiakasarvon muodostumisen kannalta merkittäviin tekijöihin. Tutkimuksessa havaittiin, että päivittäistavaroiden verkko-ostamisessa arvostetaan erityisesti sen tuomia utilitaristisia hyötyjä. Faktorianalyysin avulla muodostettuja faktoreita olivat vaivattomuus, ostokokemus, kokemuksellisuus sekä informatiivisuus. Yksittäisistä tekijöistä korostuivat erityisesti verkko-ostamisen tuoma ajan sekä vaivan säästö, mutta myös esimerkiksi ostokokemuksen miellyttävyys. Koetuista transaktiokustannuksista päivittäistavaroiden verkkokaupassa ei kyetty tekemään yleisiä päätelmiä, joten muuttujia käsiteltiin yksittäisinä tekijöinä. Näistä korostuivat erityisesti keräily- ja toimitusmaksujen suuruudet. Tämän lisäksi muun muassa vaivalloisen palautusprosessin koettiin vaikuttavan negatiivisesti ostopäätökseen.
  • Rinne, Iiro (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sekä myymälämuotoista- että verkkokauppaa harjoittava monikanavainen vähittäiskauppayritys voi kehittää tuottamaansa asiakasarvoa. Tarve asiakasarvon kehittämiselle vähittäiskaupassa erityisesti monikanavaista toimintamallia hyödyntäen kumpuaa kaupan murroksesta: muun muassa viestintäteknologian kehityksen myötä perinteiset, vahvasti myymälöihin nojaavat kauppaketjut ovat saaneet uudenlaisia kilpailijoita niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin verkkokaupoista. Asiakasarvon muodostumista mallinnetaan aiemmassa tutkimuksessa esitetyn neljän arvoulottuvuuden, funktionaalisen, taloudellisen, emotionaalisen sekä symbolisen ulottuvuuden, avulla. Asiakasarvon muodostumiseen vaikuttavat lisäksi kaikkeen vaihdantaan liittyvät transaktiokustannukset. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään erityisesti, miten verkko-ostamista suosivien kuluttajien kokemukset eroavat perinteisiä myymälöitä suosivien kokemuksista koskien sekä myymälämuotoisen- että verkkokaupan arvoulottuvuuksia ja ostamisen transaktiokustannuksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella. Kyselylomakkeen kysymykset muodostettiin asiakasarvon neljän ulottuvuuden mallin sekä transaktiokustannusteorian pohjalta. Internet-pohjaisella lomakkeella saatiin 210 vastaajan otos. Aineiston analysointiin käytettiin IBM SPSS -ohjelmaa, analyysimenetelminä olivat muun muassa ristiintaulukointi, varianssianalyysi sekä Spearmanin järjestyskorrelaatioanalyysi. Verkkokauppaa suosivat kuluttajat pitivät verkkokauppaa ensisijaisesti käytännöllisenä ostokanavana, myymälöitä puolestaan epäkäytännöllisinä ja kalliina. Suurimmilta osin epävarmuudesta kumpuaviin ostamisen transaktiokustannuksiin aktiiviset verkko-ostajat suhtautuivat huolettomasti. Perinteisiä myymälöitä suosivat kuluttajat kokivat myymäläostamisen itsessään miellyttävänä toimintana ja varteenotettavana tapana toteuttaa itseään. Myymäläostajien suhtautumisesta ostamisen transaktiokustannuksiin ei kyetty tekemään johtopäätöksiä. Näiden tulosten perusteella esitetään, että verkkokaupan tulee uskollisimpia asiakkaitaan miellyttääkseen panostaa arvolupauksessaan funktionaaliseen ja emotionaaliseen tai symboliseen ulottuvuuteen. Myymäläostajia houkutellakseen verkkokaupan tulisi puolestaan panostaa funktionaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen. Myymälävetoisen yrityksen tulisi palvella uskollisimpia asiakkaitaan emotionaalisen ja symbolisen ulottuvuuden yhdistävällä arvolupauksella, kun taas verkko-ostamista suosivien kuluttajien houkuttelemiseksi sen tulisi panostaa heikkouksiinsa, funktionaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen.
  • Herrala, Antti (Helsingin yliopisto, 2018)
    Asiakaskokemukset ovat viime vuosina nousseet monien eri toimialojen yrityksissä yhdeksi yritysten tärkeimmäksi prioriteetiksi ja digitaalisen muutoksen pääajuriksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, millä tavalla asiakaskokemuksiin pyritään erityisesti digitaalisten teknologioiden avulla vaikuttamaan suomalaisissa elintarvikepalvelualan yrityksissä. Pääkysymykseen liittyy vahvasti se, millaisena asiakaskokemusten merkitys ja rooli yrityksen menestyksen kannalta ylipäätään nähdään. Aihetta käsiteltiin erityisesti digitaalisen elintarvikekaupan näkökulmasta, koska digitalisaatio muuttaa nopealla tahdilla monien eri toimialojen toimintatapoja. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu yrityksen näkökulmasta kolmesta oleellista asiasta: asiakaskokemusten johtamisesta, jonka yhtenä osana on palvelumuotoilu, asiakaskokemusten muodostumisesta sekä asiakasarvon muodostumisesta. Digitalisaatio vaikuttaa omalta osaltaan kaikkiin näihin asioihin esimerkiksi uusien digitaalisesti toimivien palvelujen sekä digitaalisten vuorovaikutustapojen kautta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluilla. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa henkilöä kuudesta suomalaisesta elintarvikepalvelualan yrityksestä. Haastateltavat yritykset olivat elintarvikkeita tai valmiita ruokakasseja eri tavoin joko fyysisen ruokakaupan tai verkkokaupan kautta myyviä toimijoita. Tutkimustulosten perusteella asiakaskokemukset ovat yrityksen menestyksen kannalta erittäin isossa roolissa, sillä parhaan asiakaskokemuksen nähtiin määrittävän parhaiten menestyvän yrityksen. Asiakaskokemuksen johtamisessa tärkeiksi asioiksi nousivat asiakaspolkujen ja kosketuspisteiden suunnittelu sekä yrityksen työntekijöihin liittyvät asiat, kuten kommunikointi ja työviihtyvyys. Erityisesti pienet haastatellut yritykset kokivat digitalisaation tuomat mahdollisuudet erittäin isoiksi, koska digitalisaatio oli mahdollistanut niiden olemassaolon uusien palvelu- ja markkinakanavien kautta. Digitaalisia teknologioita hyödynnettiin asiakaskokemuksiin vaikuttamisessa monissa eri kosketuspisteissä, kuten ostosten tekemisessä, asiakaspalautteiden keräämisessä, asiakaskokemusten mittaamisessa sekä asiakasarvon luonnin tukemisessa sosiaalisen median avulla. Erityisesti tiedon ja vuorovaikutustapojen lisääminen asiakkaille olivat keinoja, joilla yritykset pyrkivät parantamaan asiakaskokemuksia. Digitalisaation nähtiin vaikuttavan asiakaskokemuksiin tulevaisuudessa vielä merkittävästi suuremmin kuin tällä hetkellä. Mahdollisuuksia nähtiin esimerkiksi keinoissa vaikuttaa asiakaskokemuksiin ennen ostoa ja oston jälkeen, yritysten vahvemmassa läsnäolossa asiakkaan elämässä sekä palvelun ja markkinoinnin personoinnissa.
  • Seitovirta, Carla (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan mietojen alkoholijuomien valintaan päivittäistavarakaupassa liittyviä tekijöitä kuluttajan kautta. Tutkielmassa pyritään kuvaamaan ja analysoimaan niitä yritykselle tärkeitä kilpailukeinoja, joiden avulla yrityksen on mahdollista saavuttaa kilpailuetua alkoholijuomien markkinoilla. Tutkimuskysymykseksi muodostui: millaisilla kilpailukeinoilla yritys voi menestyä mietojen alkoholijuomien markkinoilla Suomessa. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että alkoholijuomien brändi, hinta, pakkaus sekä mainonta vaikuttavat kaikki alkoholijuoman valintaan omilla tavoillaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu Kotlerin ostopäätösprosessin (2006), Engelin (1990) kuluttajan valintaprosessin sekä Furstin (1996) elintarvikkeiden valintaprosessin muodostamalla katsauksella kuluttajien valinnan muodostamiseen. Tutkimusaineisto koostuu internetissä kerätystä aineistosta, joka kerättiin laadullisiin lomakekysymyksiin perustuen. Kysymykset koskivat yksittäisten kuluttajien mielipiteitä mietojen alkoholijuomien hintaa, brändiä, pakkausta ja mainontaa kohtaan päivittäistavarakaupoissa. Vastauksia kertyi 28 kpl, aineiston koostui 24 sivusta sekä 5442 sanasta. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma käsitti työikäisten suomalaisten demografian (18 - 65- vuotiaista naisista ja miehistä). Tutkimusmenetelminä käytettiin tyypittelyä sekä teemoittelua. Tutkielman analyysivaiheessa todetaan, että mietojen alkoholijuomien markkinoilla kulutusta ylläpitää neljä erilaista kuluttajatyyppiä: hintatietoinen, merkkiuskollinen, tilannetaipuvainen, sekä laatutietoinen nautiskelija. Keskeisimmäksi havainnoksi muodostui käsitys siitä, että halutessaan maksimoida oman tuotteensa menekin päivittäistavarakaupoilla, tulee alkoholialan yrityksen ymmärtää tarkkaan, millaiselle kuluttajatyypille tuotetta on markkinoimassa ja tekemässä. Eri kuluttajatyypeille ovat eri asiat tärkeitä, ja tiedostamalla nämä tiettyihin kuluttajatyyppeihin vetoavat kilpailuedut, voidaan saavuttaa suurta kilpailuetua alkoholimarkkinoilla kokonaisuudessaan. Jatkotutkimusta varten olisi kiinnostavaa tarkastella sitä, miten erilaiset sosioekonomiset taustat kuten koulutustaso tai tulotaso vaikuttavat kuluttajan tekemään valintaan. Tämän tutkielman kaltainen tutkimus siitä, miten eri kilpailuetujen tärkeys näyttäytyy eri kuluttajatyypeille, toisi alkoholimarkkinoille tärkeää tietoa ja lisäisi positiivista kilpailua alalla.
  • Jylkäs, Kaisa (Helsingfors universitet, 2011)
    Tutkielman kohdeilmiönä tarkasteltiin asiakassuhdejohtamista ja asiakassuhteen ulottuvuuksia palvelukontekstissa. Tavoitteena oli selvittää, mikä merkitys asiakassuhteiden johtamisella on Valion kuluttajapalvelun arvioinnissa ja kehittämisessä. Valion kuluttajapalvelua tarkasteltiin asiakassuhdejohtamisen osaprosessina. Tutkimuksen teoriaosassa tutustuttiin asiakassuhtejohtamisen taustalla vaikuttaviin näkökulmiin ja määrittelyihin. Asiakassuhteiden johtamista kuvattiin erilaisten prosessimallien avulla yrityksen toimintojen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin asiakassuhteen ulottuvuuksia, kuten palvelutarjoomaa, vuorovaikutusta, tyytyväisyyttä, luottamusta sekä uskollisuutta ja sitoutumista. Lopuksi tarkasteltiin arvoa käsitteenä ja arvon merkitystä palvelukontekstissa. Teoriaosan perusteella asiakassuhdejohtaminen on kokonaisvaltainen prosessi, jonka tavoitteena ovat tuottavat ja pitkäkestoiset asiakassuhteet. Yritykseltä vaaditaan kykyä nähdä ja havaita asiakkaiden tarpeita ja mieltymyksiä. Asiakkaan kokema arvo voi välittyä itse palvelusta, prosesseista, ihmisistä, vuorovaikutuksesta, kanavista ja niin edelleen. Myönteisten kokemusten lisääminen palveluprosessin aikana kasvattaa asiakkaan tyytyväisyyttä. Empiirinen osa toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimuskohteena oli Valion kuluttajapalvelu. Tavoitteena oli kerätä tietoa asiakkaiden kokemuksista kuluttajapalvelussa asioinnista. Tutkittavina kohteina olivat asiakasprosessi ja sen sujuvuus, palvelutarjooman sisältö, vuorovaikutus prosessin aikana, asiakkaan kokema tyytyväisyys sekä luottamus yritystä ja sen palvelua kohtaan. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat olleet yhteydessä Valion kuluttajapalveluun Internetin välityksellä vuoden 2010 aikana. Tutkimustulokset osoittavat, että Valion kuluttajapalvelu nähtiin kanavana, joka vahvistaa ja ylläpitää asiakkaiden suhdetta Valion kanssa. Ihmiset kuluttajapalvelussa nähdään merkittävinä myötävaikuttajina asiakkaiden tyytyväisyyteen ja pysyvyyteen samalla kun ovat vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Kuluttajapalvelun käyttö koettiin helpoksi ja Internet kanavana tuntui joustavalta. Palvelulta odotettiin ensisijaisesti palautteen vastaanottamisen lisäksi ongelmanratkaisua ja tuotetietousneuvontaa. Asiantuntijuus, palvelun nopeus sekä asiakkaan kuunteleminen tulivat esille tärkeimpinä palvelutekijöinä. Haasteena Valion kuluttajapalvelulle nousi esiin asiakaspalvelijan kyky havaita ja ymmärtää asiakkaan kokemien uhrausten määrä sekä kyky vastata niihin oikealla palvelutarjoomalla eli hyötyjen muodostamalla kokonaisuudella. Asiakaspalvelijan toimintaa kuvasi asiallisuus, virallisuus, huomioon ottava tyyli sekä yleinen ystävällisyys. Tutkimustulosten mukaan Valion kuluttajapalvelulla on olemassa keskeiset arvoa tuottavat palvelutekijät, mutta niiden toimivuus strategisina yhdistelminä asettaa haasteita jokaiseen palvelukohtaamiseen asiakkaan kanssa. Asiakkaan arvo-odotukset eivät aina olleet niitä, joita palvelukohtaamisessa oli realisoitunut. Tulosten perusteella voidaan todeta, että mitä paremmin Valion kuluttajapalvelu huomioi myös asiakkaiden emotionaaliset tarpeet, sitä suurempi on sen tuottama arvo asiakkaalle ja sitä kautta koko yritykselle.
  • Tuori, Kaarlo; Pohjolainen, Teuvo; Mäenpää, Olli (2009)
  • Saraviita, Ilkka; Ojanen, Tuomas; Hiden, Mikael; Pohjolainen, Teuvo; Ollila, Riitta (2009)
  • Maunula, Hanna-Leena (Helsingfors universitet, 2014)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ohjelmistoyrityksen uuden valikoimanhallinnan työkalun tuotekehityksen tukeminen. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia johtopäätöksiä attribuuteilla ja attribuutteihin liitetystä myyntidatasta voidaan tehdä valikoimista, sekä miten attribuuttitieto auttaa valikoimien suunnittelussa. Teoriaosiossa selvitettiin ensin mitä on tuoteryhmäjohtaminen ja esiteltiin tuoteryhmäjohtamisen prosessi. Teoriaosiossa selvitettiin myös miksi valikoimien suunnittelu on kaupalle tärkeää ja millaiset ovat hyvät valikoimat. Tämän jälkeen selvitettiin mitä attribuutit ovat ja miten ne liittyvät valikoimanhallintaan sekä se, miten ohjelmistoratkaisuja voidaan käyttää valikoimatyöskentelyssä. Tutkielman empiirinen ote oli laadullinen, vaikkakin tutkimuksen aineisto oli numeerisessa muodossa. Tutkimuksen aineistona käytettiin ohjelmistoyrityksen tuottamaa tuotekehitysaineistoa, jossa attribuuteille on liitetty myyntidataa. Aineistoksi valikoituivat myyntidatat kahdesta elintarviketuoteryhmästä ja niiden alatuoteryhmästä. Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui sisällönanalyysi. Numeerinen aineisto kirjoitettiin tekstimuotoon. Aineistosta tehtiin kvalitatiivisia tulkintoja. Valikoimapäätökset ovat kaupalle erittäin tärkeitä, esimeriksi asiakkaiden houkuttelemisen ja asiakasuskollisuuden luomisen kannalta. Attribuuttiperusteinen valikoimanhallinta antaa kaupalle vaihtoehtoisen lähestymistavan valikoimien muodostamiseen. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että attribuutit ovat kuluttajien ostopäätösten kannalta merkityksellisiä tuoteominaisuuksia. Tärkeää on löytää attribuuttien joukosta oleellisimmat kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat attribuutit. Attribuuttien avulla voidaan nähdä tarpeita joita ei vielä tyydytetä sekä sen, jos tietynlaisia tuotteita on tarjolla liikaa kysyntään nähden. Attribuuteille liitetystä myyntidatasta näkee attribuuttien arvojen ja osuuksien muutokset tarkastelu ajanjaksolla. Aineistosta voitiin havaita attribuuttien nostavan esiin kuluttajatrendejä, joten tärkeät attribuutit muuttuvat ajan mittaan. Attribuuttitieto toimii hyvänä tukena valikoimien suunnittelussa mutta attribuutit eivät kuitenkaan aina anna suoria vastauksia, vaan valikoimapäätökset ovat lopulta valikoimansuunnittelijoiden vastuulla.
  • Hiltunen, Aleksi (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää kuluttajilla oleva mielikuva Pirkka-brändistä ja verrata saatua mielikuvaa Pirkka-brändin brändi-identiteettiin. Samalla pyrittiin löytämään mahdolliset eroavaisuudet ja yhtäläisyydet identiteetin ja mielikuvan välillä. Teoriaosassa käsiteltiin brändi-mielikuvaan vaikuttavia tekijöitä, joita ovat: brändi, brändi-identiteetti, brändin asemointi, brändikommunikaatio sekä brändin imago, maine ja mielikuva. Teoreettinen viitekehys muodostettiin näiden teorioiden pohjalta. Tutkimustavaksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimus, johtuen sen sopivuudesta tutkittaessa brändiin liittyviä mielikuvia. Aineisto kerättiin käyttämällä kyselylomaketta, joka toimitettiin sähköpostilinkkinä 4532 henkilölle, mistä lopullisia vastauksia saatiin 296 kappaletta. Tutkimustuloksien perusteella brändimielikuvien syntyyn vaikuttavat tekijät ovat hyvin samankaltaisia Pirkka-brändille määriteltyjen tekijöiden ja tuloksien suhteen. Pirkka-brändin mielikuva vastaa hyvin pitkälti Pirkka-brändin-identiteettiä. Tuloksista näkyi organisaation tuoma vaikutus kuluttajien mielikuvaan. Tällöin mielikuva tuotteiden valmistuksen vastuullisuudesta sekä korkeasta laadusta hieman laski. Analysoitaessa valittujen ryhmien vastauksien eron merkityksellisyyttä kaikkiin vastauksiin, joitain eroja löytyi. Markkinointikommunikaatiossa tulee panostaa vastuullisuuden ja laadukkuuden kommunikoimiseen kuluttajille sekä tarkastella löydettyjä eroavaisuuksia.
  • Piirto, Nella (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tässä tutkielmassa tutkitaan voiko brändillä olla vaikutusta lastenvaunujen valintaan, sekä pyritään selvittämään asiakkaan näkökulmasta tarkastelemalla brändin vaikutusta lastenvaunujen valintaan. Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan brändin yhteyttä lastenvaunujen valintaan tuotteen käyttöarvon, niiden luoman statuksen ja tunteisiin vaikuttavien tekijöiden kautta sekä näiden mahdollista vaikutusta ostoprosessiin. Käyttöarvo on yhteydessä brändikokemukseen sekä asiakkaan ostoprosessissa vaikuttaviin tekijöihin, kuten tiedon etsintään, vaihtoehtojen arviointiin ja tuotteen valintaan. Statuksen on tarkoitus tarkastella brändi-identiteettiprismaa, millaista kuvaa lastenvaunujen valinnalla pyritään välittämään muille henkilöille. Brändisuhdetta tarkastellaan tunteiden ja toiveiden kautta, selvittämällä millaisia vaikutuksia sillä on ostoprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin ryhmäkeskustelun avulla. Keskusteluun osallistui viisi naista, jotka olivat viimeisen vuoden aikana hankkineet lastenvaunut. Tällä tutkimusmenetelmällä pyrittiin saamaan tietoa valintapäätöksiin johtavista tekijöistä. Ryhmäkeskustelussa tulee usein esille tietoa, jota ei ole osattu aikaisemmin tarkastella. Keskustelussa edettiin teoreettisesta viitekehyksestä nousseiden määrättyjen teemojen pohjalta. Ryhmäkeskustelu antoi runsaasti uutta tietoa vaunujen valinnasta ja toi esille myös asioita, joita ei ollut otettu huomioon teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen aineistosta löytyi kaksi lastenvaunujen käyttäjäryhmää. Näitä teemoja ovat ominaisuudet, jotka ovat käyttökokemusten kanssa samassa linjassa. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että asiakkaan ostopäätösprosessiin vaikuttavat erityisesti muiden ihmisten kokemukset lastenvaunuista, vaikutusta tuotteen valintaan vaunujen hinnalla sekä sillä, minkälaisessa ympäristössä vaunuilla liikutaan. Tämän tutkimuksen mukaan tarpeen tunnistamisvaiheessa vahvat brändit tuovat vertailukohtaa tuotteen valintaan, mutta niillä ei ole enää välttämättä suurta vaikutusta tuotteen valinnassa.
  • Vuorio, Emma (Helsingfors universitet, 2017)
    This study aims to find out if differentiation of the features of the 4P of the product milk can create value to customers in a particular customer segment. Creating value is in the core in every company´s actions. Customers buy products and services that create value to them and are willing to pay from the value they get. The more the product creates value, the more the customers are willing to pay. This study focused on the customer segment of young women with academic background who live in the capital region. Milk is a bulk product consumed widely in Finland. The product also has significant role in the nutritional history of the country and has a big role in Finnish nutritional recommendations. However the consumption of milk has decreased over the years. The theoretical background of this study is based on the following theories: marketing strategy and the 4P, customer value and differentiation. These theories formed the theoretical framework which gave the focus to the empirical experiment. The approach of the study was qualitative because qualitative research aims to understand the phenomenon it studies and the approach is more suitable for analysing verbal data. Qualitative research wants to get a deeper understanding and it gives room for individual´s thoughts and experience. The study was executed and a group interview using theme interview methods. For the study chosen features of the 4P of the product milk were differentiated and group interview focused on them. The differentiated features were the following. For product organic milk and milk with added protein, for price milk with a lower price, for place online shopping and for promotion advertising milk on social media. The findings of this study were that in some cases differentiation of the features if the 4P of the product milk can create value for customers but in most cases it does not. The focus group felt that the most valuable differentiated feature of the 4P was organically produced milk and other factors that supported the well-being of the production animals and the environment. If a company selling or producing milk tries to create value to its customers through differentiation of the features of the 4P, it needs to consider carefully which features to focus on.
  • Mäkikoski, Laura (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksen kohteena on digitaalisten työkalujen sekä sosiaalisen median hyödyntäminen yritysmarkkinoinnissa. Tutkimuksessa käytetään hyödyksi tapausyrityksen ydinosaamista eli verkkokouluttamista. Tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: Vaikuttaako maantieteellinen sijainti verkkokoulutuksesta koettuun hyötyyn ja toimiiko jokin tutkimuksessa esitetyistä arvoväittämistä paremmin kuin toinen. Tutkimuksessa selvitetään, miten digitaalisia työkaluja on mahdollista yritysmarkkinoinnissa hyödyntää sekä miten digitaalista markkinointia mitataan. Tutkimuksessa haetaan vastausta kysymykseen, miksi yritysmarkkinoinnissa on lähdetty kuluttajamarkkinointia hitaammin digitaaliseen ja varsinkin sosiaaliseen mediaan mukaan. Tutkimuksessa katsastetaan myös yritysasiakkaiden ostoprosessiin sekä pyritään tarjoamaan digitaalisia ratkaisuja yritysostopäätösten helpottamiseksi. Lähtökohdat digitaaliselle markkinoinnille esitetään viitekehyksessä. Viitekehys yhdistää digitaaliseen yritysmarkkinoinnin strategiaan myös sosiaalisen median ja esittää sosiaalisen median integroimisen kuuluvan osaksi yritysten muuta markkinointia. Tutkimus osoittaa, minkälainen digitaalisen markkinoinnin strategia on sopiva yritysmarkkinoilla toimiville yrityksille. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena käyttäen vertailevaa tutkimusmetodia eri arvoväittämien kesken. Tutkimuksessa ei kuitenkaan vertailla eri työkalujen suhdetta toisiinsa. Verkkokoulutuksesta koetut arvoväittämät toimivat eri tavoin riippuen siitä, millä digitaalisen markkinoinnin työkalulla niitä tarkastellaan. Näin ollen tutkimuksessa ei kerrota jonkin arvoväittämän toimineen paremmin kuin muut, vaan todetaan niiden kaikkien herättäneen kohderyhmässä kiinnostusta.
  • Ahti, Leo (Helsingin yliopisto, 2015)
    Kiinnostus verkkokauppaa kohtaan ja sieltä ostaminen on kasvanut jatkuvasti, mikä on myös vaikuttanut yritysten mielenkiintoon tarjota elintarvikkeita kuluttajille verkkokauppakanavan kautta. Ruoan ostaminen verkkokaupasta pitää sisällään monia erityispiirteitä, joita ruoan verkkokaupan toimijan pitää pystyä tunnistamaan ja ottamaan huomioon, jotta kuluttajille pystytään tarjoamaan heidän tarpeitaan tyydyttävä kokonaisuus Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa ruoan verkkokaupan ominaisuuksien ja elämäntyyli-tekijöiden vaikutuksia todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetin kautta. Verkkokaupan ominaisuuksia, hyötyjä ja haittoja tarkasteltiin useiden eri tutkimusten pohjalta, sekä yrityksen että kuluttajan näkökulmista. Näiden ostamiseen vaikuttavien ominaisuuksien lisäksi kartoitettiin muuan muassa Wilson-Jeanselmen ja Reynoldsin (2006) tutkimuksessa esille tuotuja ruoan verkkokaupan sisältötekijöitä ja pyrittiin selvittämään näiden vaikutuksia ruoan verkko-ostamiseen vaikuttavina tekijöinä. Kaikki nämä ominaisuudet ja tekijät vaikuttavat yhdessä Balasubramanianin ym. (2005) esittelemän hyötyperusteisen kanavavalinnan mallin sekä ostopäätöksentekoprosessin (Kotler & Armstrong 2013; Solomon ym. 2014) kanssa verkkokauppa-kanavan valintaan, ostokäyttäytymiseen että todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetistä. Verkko-ostamiseen vaikuttavien tekijöiden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yleisesti ruoan ostamiseen ja kulutukseen vaikuttavia tekijöitä (mm. Luomala 2005; Roos 1998) sekä alun perin Grunertin ym. (1993) esittelemää ruokaan liittyvää elämäntyyliä. Ruokaan liittyvää elämäntyyliä (Food Related Lifestyle, FRL) mitattiin tutkimuksessa Sholdererin ym. (2004) kehittämän FRL-instrumentin avulla, jota tätä tutkimusta varten supistettiin ja muokattiin vastaamaan paremmin ruoan verkko-ostamisen tutkimista. Tutkimusnäytteen 175 vastaajasta, joista suurin osa oli nuoria korkeakouluopiskelijoita, pystyttiin tunnistamaan viisi ruokaan liittyvältä elämäntyyliltään sisäisesti homogeenista, mutta toisistaan poikkeavaa ryhmää. Näitä ryhmiä verrattiin muihin tutkimuskohteisiin, kuten internetin käyttöön, aikaisempiin kokemuksiin ruoan verkkokaupasta, sekä ruoan verkkokaupan ominaisuuksiin ja sisältötekijöihin. Tutkimuksen avulla pyrittiinkin selvittämään sekä koko vastaajajoukon että tunnistettujen FRL-elämäntyyliryhmien käyttäytymistä ja arvostuksia ruoan verkkokaupassa.
  • Juslin, Jarmo (Helsingfors universitet, 2013)
    Luottamus on pidentyvän elintarvikeketjun ja globalisaation vuoksi yhä tärkeämpi tekijä elintarvikkeiden ostopäätöksissä. Kuluttajakäyttäytymisen mallissa luottamus sisältyy kuluttajan ominaisuuksien kanssa ”mustaan laatikkoon”, jonka toimintaa ja mekanismeja ei täysin tunneta. Kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttavia henkilökohtaisia ominaisuuksia ovat demografisten muuttujien lisäksi muun muassa elämäntyyli ja minäkuva. Luottamus littyy malliin psykologisena ominaisuutena, uskomuksina ja asenteina. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa kuluttajan luottamukseen elintarvikkeisiin ja ruokaan sekä elintarvikeketjun toimijoihin vaikuttavia henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tarkasteltaviksi henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksi valittiin ruuan ostopäätöksiin vaikuttava ruokaan liittyvä elämäntyyli ja minäkuvaan liittyvä elämänasenne. Luottamusta mitattiin de Jongen ym. (2007) instrumentilla, ruokaan liittyvää elämäntyyliä Grunertin (1993) työhön perustuvasta Food Related Lifestyle (FRL) -instrumentista (Scholderer ym. 2004) tutkimusta varten sovelletulla typistetyllä mittarilla ja elämänasennetta Anthonyn (2003) TEAM-mittarilla. Tutkimus toteutettiin internet-pohjaisena kyselynä. Näytteen 233 vastaajasta, joista valtaosa oli suomalaisia korkeakouluopiskelijoita, pystyttiin tunnistamaan neljä ruokaan liittyvältä elämäntyyliltään erilaista ryhmää, jotka myös poikkesivat elintarvikkeisiin ja elintarvikeketjun toimijoihin kohdistuvan luottamuksen osalta tosistaan. Tutkimuksessa löytyi aiempien tutkimusten tapaan merkkejä siitä, että optimismilla ja pessimismillä on vaikutusta luottamukseen. Löydettiin myös selkeä uusi yhteys luomun ja luonnollisuuden arvostamisen, kasvisruokavalion noudattamisen, matalan optimismin, korkean pessimismin ja yleisesti alhaisen luottamuksen väliltä. Elämänasenteen osalta tutkimuksessa ei löydetty merkittäviä yhteyksiä, mikä johtunee osaltaan TEAM-mittarin teknisen toteutuksen ongelmista. Signaaleja näiden yhteyksien olemassaolosta kuitenkin saatiin, minkä vuoksi elämäntyylin, luottamuksen ja myös elämänasenteen välistä dynamiikkaa olisi hyvä tarkastella tulevissa tutkimuksissa vielä lähemmin.
  • Alho, Eeva (Helsingin yliopisto, 2019)
    In the wake of the modernization of agriculture and agricultural markets, the role of the farmer has increasingly moved towards that of an owner and investor in agricultural producer cooperatives. Competitive pressures, internationalization, and the growth of cooperatives call for an examination of new avenues for acquiring investment capital, as the traditional cooperative structure may fail to provide sufficient incentives to urge members to contribute to the long-term success of the cooperative. Despite an emerging multitude of new cooperative structures, the investment preferences of cooperative members are not sufficiently understood. Moreover, the preferences of potential non-member investors beyond cooperative boundaries remain practically unexplored. This dissertation consists of four essays around the theme of investment behavior in agricultural producer cooperatives. The analyses are based on questionnaire data from Finnish dairy farmers and financial market professionals. The farmer survey examined member preferences concerning the use of cooperative surplus for investments as well as their views on new cooperative investment instruments. The investor survey studied the willingness of non-members to invest in agricultural production and the behavioral motivations affecting their investment decisions. The study methods applied here are novel to the context of investment in cooperatives. The results offer insights into new possibilities to develop capital sourcing strategies for use by growth-seeking agricultural producer cooperatives. An understanding of investor preferences will facilitate the design of new financing mechanisms for cooperatives.
  • Mäkelä, Johannes (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä tutkimus selvittää Googlen roolia maatalousyrittäjän ostopäätösprosessissa. Lisäksi tutkimus keskittyy siihen, miten maatalousyrittäjä suhtautuu Googlen esittämään hakusanamainontaan. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu aikaisempaan tutkimukseen organisaatiomarkkinoista, hakukonemarkkinoinnista ja maatalousyrittäjän ostokäyttäytymismallista. Teorian tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, mitä aikaisempi tutkimus kertoo tutkimusongelmaan liittyvistä asiakokonaisuuksista. Tutkimuksessa Google nähdään hakukoneena. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää maatalousyrittäjää vuonna 2018. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja havainnointia. Aineiston analyysi tapahtui sisällönanalyysin keinoin. Ostopäätösprosessia tutkittiin teorialähtöisesti. Tässä vaiheessa hyödynnettiin Websterin ja Windin (1972) luomaa kuvausta ostopäätösprosessin kulusta. Hakusanamainontaan liittyvät asiat analysoitiin aineistolähtöisesti. Analyysiä tuettiin muilla lähteillä ja aineistosta nostetuilla suorilla lainauksilla. Tarpeita nähtiin syntyvän Googlen välityksellä heikosti, mutta se koettiin mahdolliseksi. Tarpeita syntyi erityisesti hakusanamainonnan kautta. Eri ratkaisujen laatiminen Googlen avulla liitettiin taustainformaation saamiseen ja kansainvälistymiseen. Googlella nähtiin olevan eniten hyötyä tilanteissa, joissa ei ole kiire. Googlen käytön koettiin vaativan omaa ymmärrystä haetusta asiasta. Vaihtoehtojen haussa korostui tunnettavuus. Tämä aiheutti ankkuroitumisen tuttuun vaihtoehtoon. Vaihtoehtojen haku keskittyi usein nimen, sijainnin ja internetosoitteen löytymiseen. Kuvahaun merkitys korostui vaihtoehtojen nimien selvittämisessä. Vaihtoehtojen arviointi Googlessa perustui aineellisiin ja aineettomiin ominaisuuksiin. Arvioinnissa keskityttiin erityisesti hintaan, sijaintiin, luotettavuuteen ja tunnettavuuteen. Uuden toimittajan valinta Googlen välityksellä nähtiin mahdollisena, mutta vaikeana. Maatalousyrittäjät pyrkivät käyttäytymismalliin, missä Googlen mainoksia ei hyödynnetä osana hakua. Googlen hakusanamainontaan suhtauduttiin negatiivisesti maatalousyrittäjien keskuudessa. Maatalousyrittäjät käyttivät kuitenkin paljon Googlen hakusanamainonnan hakutuloksia. Googlen hakusanamainonnan koettiin aiheuttavan pettymyksiä useammin kuin luonnollisten hakutulosten. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tällä hetkellä Googlella hakukoneena on merkittävä rooli maatalousyrittäjän ostopäätösprosessissa. Maatalousyrittäjän suhtautuminen Googlen hakusanamainontaan on kielteistä, mutta he hyödyntävät sitä merkittävissä määrin.
  • Ujainen, Paula (Helsingin yliopisto, 2017)
    The global trends have been guiding hotels to move to a green direction for years, and nowadays hotels are expected to maintain sustainability programs as a regular feature of their business. As the topic is receiving much more attention in hospitality, it is important to consider guests reactions to sustainable practices in hotels. In addition, customer participation is important of the implementation of green practices in hotels. The objective of this study is to investigate consumers’ general attitudes toward green hotels. Specifically, the study seeks to demonstrate how consumers evaluate green practices in hotels and how a hotel’s green image influences consumer decision- making. According to the findings of this thesis, consumers are willing to stay in green hotels and prefer green hotels. Survey study results demonstrate that respondents have positive or very positive attitudes toward green hotel image. This points out that green attributes can bring more value to the brand, and differentiate it from other hotel brands. Based on the literature review and survey study, this thesis distinguished three common green hotel marketing benefits, which are new market opportunities, green brand benefits, and competitive advantage which is achieved by product enhancement. Thus, this thesis demonstrates that there is market for green hotels and the best way to attract customers is to create green hotel brands that emphasize good and consistent value of the green hotel.
  • Alaraudanjoki, Saija (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan hakukoneoptimointia digitaalisen markkinoinnin keinona. Lisäksi tutkitaan, kuinka hakukoneoptimoinnin toimenpiteet vaikuttavat yrityksen Juuri Tapahtumat -verkkosivuston kävijäliikenteen määrään ja sen laatuun Google Analyticsin mittarein mitattuna. Lisäksi tutkitaan verkkosivuston kautta tulleiden tarjouspyyntöjen määrään sekä näkyvyyttä Googlen orgaanisissa hakutuloksissa ennen hakukoneoptimoinnin toimenpiteitä sekä niiden jälkeen tietyillä vertailuajanjaksoilla. Hakukoneoptimointi on tärkeä osa digitaalisen markkinoinnin kenttää. Hakukoneoptimoinnilla pyritään vaikuttamaan orgaaniseen eli maksamattomaan näkyvyyteen hakukoneiden hakutuloksissa. Kuluttajat luottavat orgaaniseen näkyvyyteen hakukoneissa maksettua näkyvyyttä enemmän ja hakukoneoptimointi on erityisesti kustannustehokas digitaalisen markkinoinnin osa-alue. Strategiaan perustuva ja suunnitelmallisuus ovat tärkeitä tekijöitä onnistuneen hakukoneoptimoinnin kannalta. Tutkielmassa tarkastellaan kolmea tärkeintä hakukoneoptimoinnin strategiaa. Nämä kolme tärkeintä hakukoneoptimoinnin strategiaa ovat sisältöstrategia, linkkien rakentamisen strategia sekä sosiaalisen jakamisen strategia. Strategioita tarkastellaan verraten niiden erilaisia tutkimuksia siihen, miten niitä on kirjallisuuslähteiden mukaan kannattavinta toteuttaa. Tutkimuksen tutkimusosio toteutetaan noudattaen kolmea tärkeintä hakukoneoptimoinnin strategiaa hyödyntämällä käytäntöön Juuri Tapahtumien verkkosivuilla. Tutkimustuloksista ilmenee, että kirjallisuuslähteiden perusteella valituilla hakukoneoptimoinnin toimenpiteillä ja strategioilla on positiivista vaikutusta verkkosivuston kävijäliikenteeseen ja sen tarjouspyyntöjen määrään sekä näkyvyyteen Googlen orgaanisissa hakutuloksissa. Tutkimustulosten perusteella voidaan siis todeta, että hakukoneoptimoinnin tärkeimpien strategioiden perusteella tehty hakukoneoptimointi tuottaa tulosta. Näitä tärkeimpiä strategioita voidaan pitää hyvänä perustana onnistuneelle hakukoneoptimoinnin suunnittelulle ja toimenpiteiden tekemiselle. Tämä pro gradu -tutkielma toteutettiin toimeksiantona Juuri Yhtiöt Oy:lle ja sen cateringyksikölle Juuri Tapahtumille.