Browsing by Subject "Master 's Programme in Forest Sciences"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 32
  • Papunen, Saija (Helsingin yliopisto, 2022)
    Measuring the effectiveness of protected areas (PAs) is essential as they are key tools in tackling the ongoing biodiversity loss and there is substantial variation in their effectiveness (the estimated ability of protected areas to prevent unnatural disturbances). In forested PAs, the most common variable in effectiveness estimation is forest loss, but fire can also be used as a proxy for conversion. There is, however, a lack of robust comparisons between different data sets and proxies. This thesis aims to provide more insight into the issue by comparing three satellite-based data sets in protected area effectiveness assessment using Madagascar as a case study. The questions to be answered here are whether the data sets and variables derived from them produce similar PA effectiveness estimates and whether they could be used interchangeably in research and for practical management purposes. The hypotheses are as follows: H1: The three proxies produce similar results with the two fire proxies most likely having a stronger relationship. H2: The data sets can be used interchangeably both for science purposes and in practical management of PAs. The effectiveness of Malagasy protected areas established in or before 2005 (N=42) was examined from 2005 to 2017. Three binary response variables were compared: forest loss, fire incidence, and burned area. In addition, a continuous forest loss variable was examined. Forested areas and the full landscape were studied separately i.e. estimates were produced for both forested areas only and full landscape (forested areas + other areas). 1-kilometre parcels in a uniform grid were sampled using nearest neighbour Mahalanobis distance matching, controlling for the factors affecting conversion pressures with appropriate covariates: altitude, slope, distance to cities, distance to roads, distance to waterways, and rainfall for forested areas and full landscape, and in addition, distance to forest edge for forested areas. Relative effect, pooled relative effect, and network relative effect were calculated for the binary variables, mean effect for the continuous variable. The effects were calculated on country level, biome level (tropical and subtropical moist broadleaved forests, tropical and subtropical dry broadleaved forests, and deserts and xeric shrublands), and individual PA level. Protected areas appeared to be at least moderately effective, and all variables produced parallel, consistent results on the country and biome level, especially when using pooled relative effect. On average, PAs in tropical and subtropical moist broadleaf forests were most effective in avoiding land-use pressures, the ones in tropical and subtropical dry broadleaf forests slightly less, and the ones in deserts and xeric shrublands most ineffective. There was substantial variation between and inside individual PAs, and in approximately half of the PAs all variables indicate that the given area is significantly effective (α = 0,05). In a little over half of the PAs the effects were mixed, and in forested areas, no PA was indicated to be ineffective by all variables. In full landscape, this was the case for one PA. There were small differences between forested areas and the full landscape in all levels, but they were statistically significant only in a few cases. This study thus suggests that the data sets could be used interchangeably, at least on country and biome level, when conducting matching to assess PA effectiveness in a tropical setting. They could be utilised on individual PA level, too, with certain precautions and understanding of the nature and behaviour of the data. They are well suited for research; however, in practical management forest loss and fire incidence might be more feasible than burned area, due to its certain characteristics (it for example demands quite a lot of processing depending on the use purpose) and accessibility issues.
  • Blomberg, Laura (Helsingin yliopisto, 2022)
    Since the 1980s, international funding provided by diverse and changing donors has significantly changed Madagascar’s conservation landscape. The various challenges and development needs related to biodiversity conservation and its international funding have long been known to the international community and solutions have been sought. Despite this, deforestation and the destruction of the environment in Madagascar continue. The aim of this study was to identify the perceptions of various stakeholders on the current challenges and development needs for biodiversity conservation and its international funding in Madagascar by using qualitative methods. This study was based on 26 semi-structured interviews. The interviewees represented stakeholders involved in internationally funded biodiversity conservation projects in Madagascar. 14 of these interviews were conducted specifically for this study. The remaining, 12 interviews were from the material collected for the research project “Conservation Legacies: Understanding the Long-term Impacts of Private Foundation Investment in International Biodiversity Conservation”. The qualitative content analysis combining a deductive and inductive approach revealed a number of different challenges and development needs that were strongly interlinked. The identified challenges were related to, for example, weak governance and its different indicators, political instabilities, poverty and internal migration, donor requirements, insufficient amount of funding, funding gaps, dependency of international funding, donor-driven priority setting, lack of coordination, and the challenges posed by the operating environment. The identified development needs included the need for longer funding cycles, flexibility, stronger local participation, more holistic and cross-sectoral approaches, and involvement of private sector. Extensive cooperation across actors and sectors is still needed to tackle the challenges and put development needs into practice. Without this, there is a risk that the objectives for conserving biodiversity and making development aid more effective will not be achieved. Achieving these objectives would be supported by research into how the prioritisation and ownership of biodiversity conservation could be increasingly transferred to the local level, while ensuring that all aspects of sustainable development - social, ecological and economic – are considered.
  • Aaltio, Anniina (Helsingin yliopisto, 2022)
    Rakennusteollisuuden suuret päästöt, alati nouseva ympäristötietoisuus ja tavoitteet kohti hiilineutraaliutta yhdessä väestönkasvun kanssa ajavat rakennusteollisuutta vääjäämättä keskelle muutosta. Puukerrostalojen on nähty toimivan yhtenä ratkaisuna tämän muutoksen edesauttamiseksi. Puukerrostalohankkeiden ekosysteemiin liittyvillä toimijoilla onkin täten mahdollisuus yhdessä toimien löytää uusia rakennusalan innovaatioita, joilla vastata koko alan kohtaamiin ulkopuolelta tuleviin muutostekijöihin, jotka osaltaan luovat painetta niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada parempi käsitys liiketoimintaekosysteemikonseptin soveltuvuudesta puukerrostalohankkeisiin ja miten hanketoiminta tukee ekosysteemin toimintaa. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin saamaan vastauksia yhteistyöstä ja viestinnästä. Toinen tutkimuskysymys käsitteli puukerrostalohankkeissa mukana olleiden toimijoiden ympäristötietoisuutta. Tutkimus toteutettiin tekemällä 10 teemahaastattelua, jotka liittyivät kolmeen eri puukerrostalokohteeseen, jotka sijaitsivat Suomessa eri paikkakunnilla. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että näiden kolmen puukerrostalohankkeen liiketoimintaekosysteemit muodostavat useiden eri toimijoiden verkostoja, jotka toimivat ekosysteemin eri tasoilla yhteisenä päämääränään tuottaa laadukasta ja ympäristöystävällistä rakentamista, joka osaltaan lisää maamme hiilivarastojen määrää. Tätä edellyttää toimijoiden välinen yhteistyö, jossa viestintä koettiin pääsääntöisesti sujuvaksi. Toisaalta haasteita oli havaittavissa keskinäisessä kommunikoinnissa ja toimintatapojen yhteensovittamisessa, johtuen työskentelystä uuden asian äärellä. Aikataulutus, tutut toimijat sekä materiaalitoimittaja vaikuttivat positiivisesti hankkeen lopputulokseen. Hiilijalanjälki ja -kädenjälki laskelmiin toivottiin yhteneväisiä laskentatapoja, jotta vertailtavuus lisääntyisi. Hankkeissa tunnistettiin rakennusten potentiaali hiilivarastona ja puukerrostalohankkeiden ympäristömerkitys nähtiin suurena. Hankkeessa mukana olleet toimijat kokivat, että tarvittaisiin asennemuutosta niin kuluttajien kuin rakennusteollisuuden osalta, jotta puukerrostalohankkeiden määrää saataisiin nostettua. Nähtävissä oli haastateltujen taholta pohdintaa siitä, ovatko yritykset tarpeeksi laajasti omaksuneet ympäristöajattelun ja tullaanko asetettuihin vastuullisuustavoitteisiin pääsemään niin yrityksissä kuin laajemmalti rakennusteollisuuden puolelta. Tästä huolimatta puukerrostalorakentaminen nähtiin positiivisena asiana, jonka myötä on mahdollisuus ottaa askel kohti nykyrakentamista kestävämpää tilaa ja siten olla osana suurempaa, yhteistä muutosta, johon pääseminen edellyttää toimialat ylittävän yhteistyön laajentumista. Tämä kuitenkin vaatisi rakennuskäytäntöjen muuttamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla sekä avoimempaa yhteistyötä eri toimijoiden keskuudessa.
  • Kettunen, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2022)
    This Master’s thesis compares different nature and recreation associations in terms of their activity to organize species observation activities and collect species data. The aim is to fill gaps in knowledge concerning on which volunteer groups are actively producing data, and if some of them could be included stronger in biodiversity monitoring and evaluation work. Further, the thesis evaluates how important the Finnish Biodiversity Information Facility (FinBIF) is for different nature and recreation associations as a data sharing channel. The main study material was collected by a qualitative questionnaire that was sent to variety of different nature and recreation associations. As a result, species enthusiast associations, hunting associations and nature conservation associations were shown to be the most active in organizing species observation, that is in accordance with earlier studies such as Santaoja (2013). From other studied groups the Scouts surprisingly showed relatively high interest toward species observation, but they were not active in data sharing. Evaluating associations willingness to use the FinBIF’s services and devises for observation data sharing, revealed, that the FinBIF’s channel was not popular among the studied associations, keeping in mind that the study did not examine FinBIF’s popularity among individual volunteers. In the light of the results, the FinBIF services and the concept of citizen science should be more actively promoted toward nature and recreation associations, especially to the Scouts who would be potential group to co-operate with in biodiversity monitoring and evaluation work.
  • Autio, Johanna (Helsingin yliopisto, 2022)
    Finland is the world's seventh largest producer of softwood timber and the fourth largest exporter. Three-quarters of the approximately 12 million cubic meters of sawn timber produced annually are exported to more than 60 countries. The total annual value of exports in 2021 was approximately EUR 2.8 billion. Finnish sawmills are the backbone of the Finnish economy, but at the same time they are part of a global operating environment whose movements, directly or indirectly, affect product demand and prices, industry profitability, operating conditions, forest raw material prices, Finnish employment, Finland's GDP and society's well-being. This study was conducted as a collective case study. The aim of was to identify global weak signals that could be interpreted to anticipate short-term movements in the global sawn timber market. Also, the aim was to retrospectively identify potential events that have previously triggered or have been a driving force behind market developments and to provide sawmill operators a tool to anticipate these movements, prepare for possible events and support strategic planning. The research question of the thesis was the following: Are there identifiable similar signals or series of events that have had congruent effects on the development of the global sawn timber market in the 21st century? The purpose of the auxiliary research question was to deepen the understanding of the operating environment and the impact mechanisms of change. The auxiliary research question sought to establish whether the effects have been direct or indirect. The methods of future studies and business environment research are used in this research. The key elements in the study are PESTEL framework, scenario method and the future table. The study builds on previous future studies and the use of scenario methods, providing a perspective on a relatively little-studied industry. The study was conducted as an explanatory extensive case study. The research material consisted of industry and customs statistics for selected periods and semi-structured qualitative thematic interviews. Finnish long-term professionals in the export and trade of sawn timber, influencers from the domestic and foreign policy scene in the 21st century, and professionals in the economic and social sciences were selected for interviews. The interview material was themed and a future table describing the industry was built on the basis of it. Three different scenarios utilizing the narrative were formed from the future table. The research question was approached with the help of the PESTEL tool. It was used to map the phenomena shaping the global sawn timber market. Several different factors affecting the market were found. The study also showed that weak signals can be found in the context of the global timber trade. With regard to the auxiliary research question, all the weak signals observed in the research have had indirect effects on the operations of Finnish sawmills in a global context. The study showed that weak signals could be found in the operating environment of the global sawn timber market and that their effects on Finnish companies have been indirect. Since weak signals have occurred in the past, it is entirely expected that they are found now and, in the future, too. In order to succeed in a fast-paced and complex operating environment, it would be advisable for sawmills to build internal processes for a more diverse observation of the operating environment. The results of this study and the future table can be used in companies' strategy work and as a basis for their own scenarios.
  • Rauhala, Mikko (Helsingin yliopisto, 2022)
    The populations of several birds have declined in Finland and overall, in the boreal zone during the last centuries. There is not only one reason behind this decline in the populations of the birds, because it is a result of many different factors and combinations of these factors. Especially, the nesting success of birds affects the size of the bird population. Artificial nest experiments are commonly used for measuring the nesting success of ground-nesting birds worldwide. Artificial nests are done with eggs of some bird species, and the meaning of this is to mimic the real nests of the chosen ground-nesting birds. Usually, the aim with artificial nests is to figure out the number of predations and the distribution of predator species in the research area. Nowadays artificial nests are often monitored with trail cameras. The credibility and truthfulness compared to the situation of real nests have awakened a lot of discussion among researchers (ex. Skagen et al. 1999, Weldon 2022). Especially, the human scents and subjectivity in the setting stage is believed to decline the credibility and the comparability of artificial nest experiments. This master's thesis, figured out with artificial nests and signposts, does the human scent work as a source of bias in artificial nest experiments. The subjects of this research were decided to be mammal predators because these animals search for food mostly with olfaction. From a scientific perspective, the experienced mammal predator group included both small and medium-sized predators. In this master's thesis, the directions from where the mammal predators came to the experimental setups in relation to where the research came from were analysed. The data of this study was collected from a large area where there is human impact in Finland, during the spring and early summer of 2021. Three kinds of experimental setups were used: experiment nests, control nests and signposts. All experimental setups were monitored with trail cameras during a seven-day period, during this time researchers do not visit the area. The experiment and control nests were made in natural nesting places. Depending on the habitat the nests would have been nests of waterfowl, ring-necked pheasant (Phasianus cochicus) or capercaillie (Tetrao urogallus). The experiment nests were done in the ground by digging as natural nest holes as possible with wood stick, and after this, four pheasant eggs were placed in the nest holes. Control nests were done same way as experiment nests but without any eggs. The signposts were done by setting commercial predator lure made from the scent gland of grey fox (Urocyon cinereoargenteus) with 20cm wood stick to the underside of small flat stone (rain cannot wash the lure away). After this the stick was placed upright next to the stone to spread the smell. The purpose of signposts was to mimic natural territory signs of predators, and to attract predators to the experimental setups. The signposts were made in the same areas as the experiment and control nests. The data consist of 178 experiment nests, 75 control nests and 79 signposts, so in total the data were collected from 332 experimental setups. The modelling of the data was done with R -program and Microsoft Excel. The situation of the first visits (sector analyses) and the survival of experiment nests was analysed by using Generalized linear model (GLM). The situation of all visits was analysed by using G-test (Goodness of Fit). For the analyses, the directions where the mammals came from, were divided into four sector categories. The directions were imagined as a circle around the setup and the circle was divide into four equal-sized sectors (90 degrees each). The sector that the researcher used was always the number one and trail camera was set up in the middle of the sector. There were four most common mammal predators included in the analyses of the directions: raccoon dog (Nyctereutes procyonoides), red fox (Vulpes vulpes), European pine marten (Martes martes) and European badger (Meles meles). This research showed that despite the common beliefs, scent of a researcher does not lead the mammal predators to the experimental setups. According to the results the cues of human scent did not increase the risk of setups found by predators. Neither the passage of time did not change the relation of used sectors in the situation of the first visits. In the situation of first visits mammal predators preferred side sectors (sector two and four) in the experiment nests and signposts, but in the control nests mammal predator did not prefer any sector. There is obvious need of further research because the reason why mammal predators preferred side sectors stayed unclear. The species-specific analyses showed that raccoon dogs, pine martens and badgers arrived in the experimental setups from random directions. However, as expected red foxes were sceptical and avoided the human used sector and the opposite sector three. This research showed that the predatory behaviour of mammal predators is not completely known and there is still need for further research.
  • Verkkosaari, Heidi (Helsingin yliopisto, 2022)
    This research will study commercial field students' relationship with nature and how it affects their sense of responsibility. The aim is to find out what the students' relationship with nature is like, whether it has a connection to a sense of responsibility and whether the background factors have an effect on the relationship with nature. The issue is topical, as life on Earth is threatened by many environmental problems, such as climate change, the loss of biodiversity and the over-consumption of natural resources. As a result of urbanization, people can somehow become estranged from nature. We need more information about the background factors of our relationship with nature and the connection with a sense of responsibility. Maybe that will help us to maintain our relationship with nature and take responsibility for our environment. Based on previous research, it seems that the more distant a person experiences nature, the less he appreciates it and wants to take care of its well-being. The relationship with nature is always a subjective experience; an individual experiences his relationship with nature differently depending on the experiences, feelings and attitudes towards being in nature and towards it.In the study, I used the Nature Relatedness (NR) Scale to measure the nature relationship. Responsibility refers to a person's responsibility for the effects of his or her actions on, for example, the environment and society. This study focuses on a sense of responsibility; how a person feels responsible. The sense of responsibility was measured with the Responsibility scale (RS). The study was carried out in collaboration with the Ruralia Institute of the University of Helsinki. The data was collected in the autumn 2020. Students were told that the purpose of the survey was to research their relationship with nature and their views on the use of state hiking areas and national parks. Data was collected from 246 Finnish business schools students with the electronic survey. In the analysis of the data, the average sum variables were created from the responses of the survey in order to obtain figures describing the nature relatedness and responsibility for each respondent. The correlation between the nature relatedness and the sense of responsibility was then examined using linear regression. Background variable analyzes were performed using the Mann-Whitney U test and cross-tabulation. The study found a positive correlation between the nature relatedness and the sense of responsibility, making students with a stronger nature relatedness also feel more responsible. Background variable studies revealed that women have a slightly better level of nature relatedness than men. In addition, respondents born before the 1990s were found to have a higher level of nature relatedness. However due to the small number of respondents in older age groups, no more precise conclusions could be drawn. The results are similar to those obtained in previous environmental studies. Although a correlation was found between the nature relatedness and the sense of responsibility, the sense of responsibility does not necessarily tell anything about responsible behavior. New ways should be found to explore the connection bet-ween the sense of responsibility and behavior towards nature. More information would also be needed on how various background factors, such as childhood residence, will affect on the relationship with nature. As people's relationships with nature develops throughout life, information on the cause-and-effect relationship between nature relatedness and responsibility could be used even more in the environmental education of not only children but also adults, too.
  • Männistö, Lauri (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tämä tutkielma käsittelee valittujen kuusi-koivu-sekametsätaimikoiden rakennetta, tilajärjestystä sekä niiden tulevaisuuden kehityksiä eri tavoin toteutettavilla taimikonharvennuksilla. Työ on osa Luonnonvarakeskuksen monivuotista SEKAVA-hanketta. Sekametsät ovat Suomessa harvinaisia puhtaiden havumetsien ollessa vallitsevia. Sekametsien suosimisella olisi kuitenkin lukuisia etuja yhden puulajin metsiin verrattuna. Sekametsällä voidaan pienentää tuhoriskiä, lisätä monimuotoisuutta ja metsien virkistysarvoa sekä hajauttaa taloudellista riskiä. Sekametsillä voidaan valmistautua myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin. Taimikkovaihe on kriittinen sekametsän kasvatuksessa, sillä mikäli sekapuusto menetetään, ei sitä saada takaisin saman kiertoajan aikana. Taimikonharvennus on merkittävä vaihe metsikön tulevaisuuden kannalta, sillä siinä määritetään metsän tilajärjestys ja puulajirakenne. Tutkimuksen aineisto kerättiin kesällä 2021 mittaamalla Etelä- ja Keski-Suomen alueilta sekametsätaimikoita, joihin on tehty varhaisperkaus, muttei taimikonharvennusta. Metsiköissä mitattiin kaksi 500 m2:n ympyräkoealaa, joilta mitattiin jokainen kehityskelpoinen taimi. Kuhunkin mitattuun metsikköön simuloitiin neljä vaihtoehtoista taimikonharvennusta tarkoituksena selvittää eri taimikonharvennusten vaikutusta metsikön kehitykseen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa taimikko harvennettiin puhtaaksi kuusikoksi, jossa runkoluku on 1800 r/ha. Toisessa vaihtoehdossa runkoluku pysyi samana, mutta puhtaan kuusikon sijaan metsikköön jätettiin 15 % koivua. Kolmannessa vaihtoehdossa koivun osuus oli 25 % ja neljännessä vaihtoehdossa 25 %, mutta metsikön tiheydeksi jätettiin 1600 r/ha. Taimikkovaiheen metsikkörakenteen tulee olla soveltuva, jotta sekapuustoisuus saadaan aikaan. Taimikossa tulee olla tarpeeksi laadukasta ja oikeassa kehitysvaiheessa olevaa lehtipuustoa, ja puuston täytyy olla jakautunut sopivasti. Mikäli jokin kasvatettavista puulajeista on huomattavasti kehityksessä edellä, kehityksessä perässä olevien lajien kehitys hidastuu tai pahimmillaan ne kuolevat. Sekapuusto ei myöskään saa olla omina ryppäinään, vaan sen tulee tasaisesti alueella. Tämän vuoksi tutkielmassa tarkasteltiin myös kehityskelpoisen puuston tilajärjestystä Ripleyn L- ja L12-funktioilla sekä lähinaapurianalyysilla ja mingling-indeksillä. Metsiköissä oli keskimäärin 3012 kehityskelpoista taimea hehtaarilla. Taimikoiden keskipituus oli 3,8 m. Koivut olivat keskimäärin kuusta edellä kehityksessä, mutta eivät kaikilla koealoilla. Osassa metsiköistä kuusen tiheys ei riittänyt puhtaan kuusikon kasvattamiseen. Kaikki metsiköt soveltuivat sekametsiksi taimiaineksen perusteella. Puuston tilajakauma oli niin ikään sekapuustolle sopiva, sillä viljelytaimet olivat istutuksesta johtuen tasaisesti järjestäytyneet, mutta koko metsikön mittakaavassa kuuset olivat sijoittuneet keskimäärin satunnaisesti. Luontaisesti syntyneet koivut puolestaan kasvoivat metsiköissä satunnaisesti järjestäytyneinä. Puulajit olivat sekoittuneet metsikköön keskenään satunnaisesti, eli ne eivät olleet omina ryhminään. Simulaatioiden perusteella eri taimikonharvennukset eivät juurikaan vaikuttaneet myöhempiin toimenpiteisiin tai kiertoaikoihin. Simulaatioiden lehtipuun osuus pysyi keskimäärin melko muuttumattomana kiertoajan kuluessa, mutta yksittäisissä metsiköissä muutokset olivat suuria. Lievä lehtipuusekoitus johti keskimäärin puhdasta kuusikkoa suurempaan hakkuupoistumaan, mutta erot eri simulaatioiden välillä olivat pieniä. Lehtipuusekoitus kuitenkin pienensi tukkiosuutta ja täten suurin tukkitilavuus saatiin keskimäärin puhtaan kuusikon vaihtoehdolla. Suurin tukkiosuus yhdistettynä kuusen parempaan kantohintaan johti siihen, että suurimmat tulot saavutettiin puhtaalla kuusikolla. Sekametsän kasvatus voi olla houkutteleva vaihtoehto metsänomistajalle, joka ei tavoittele suurinta mahdollista tuottoa vaan taloudellista turvaa, arvostaa myös ei-materiaalisia arvoja tai metsien monikäyttöä, taikka haluaa valmistautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin.
  • Chapman, Jack (Helsingin yliopisto, 2022)
    Climate change is expected to cause long-term drying on northern peatlands due to increased evapotranspiration. Summer heatwaves and droughts are also predicted to increase with climate change. Vascular plant leaf area phenology on peatlands is affected by reduced water levels and interannual variation in weather. Nutrient rich mire types are more susceptible to both functional and compositional changes in response to long-term and short-term changes in water level. What remains unexplored is the potential for interactive effects between long-term drying and short-term drought events on leaf area phenology on varying mire types. This study quantifies the response of leaf area phenology to 20-year experimental water level drawdown (WLD) across three mire types of varying nutrient levels (mesotrophic fen, oligotrophic fen and ombrotrophic bog). Measurements were conducted in two contrasting growing seasons, 2017 a cool wet year and 2021 a hot dry year. WLD led to significantly earlier growth peaks across all sites. Community compositional changes in response to WLD were most significant at the more nutrient rich mire sites. At the mesotrophic site WLD resulted in significant reductions in peak leaf area (LAIMAX), which was not observed at the other sites. Across all the WLD plots the hot dry year 2021 resulted in significantly greater LAIMAX relative to the cool wet year 2017, this difference was not significant at any of the control plots. This suggests long-term drying alters the way mire phenology responds to short-term variations in weather. This has important implications for the ability of northern mires to function ‘normally’ under future climate conditions.
  • Koivisto, Henri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkimuksessa selvitetään UPM:n omistamien kuusentaimikoiden nykytilaa ja tulevaisuudenkehitystä. Tutkielman alussa kerrotaan lyhyesti metsien historian ja lehtipuuosuuden lisäämisen taustoihin vaikuttavista kehityslinjoista, jonka jälkeen vastataan kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka liittyvät kuusentaimikoiden nykytilaan ja tulevaisuuden kehitykseen. Ihmisen tarpeet metsiä ja metsien käyttöä kohtaan muuttuvat ajassa. Tällä hetkellä modernin metsätalouden tuloksena aikaansaadut kuusentaimikot ovat liian yksipuolisia. Muutokset ilmastossa haastavat nykyisten metsiköiden muutoksenkestävyyttä. Monimuotoisuuden väheneminen aiheuttaa metsätalouden hyväksyttävyyden kyseenalaistamista. Yhtenä osana haasteen ratkaisua pidetään lehtipuuosuuden lisäämistä kuusentaimikoissa. Lehtipuu kuusentaimikoissa monipuolistaa lajistoa ja kasvattaa metsiköiden resilienssiä. UPM on tehnyt päätöksen kaksinkertaistaa omistamiensa metsien lehtipuuosuuden. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa kolmelta eri UPM:n omistamalta tilalta Pirkanmaan alueella. Kolmelta eri tilalta kerättiin maastoaineistoa yhteensä 15 kuviolta. Kuviolta mitattiin kasvupaikka ja puustotiedot, joiden avulla puustoja kasvatettiin Motti- simulaattorilla koko kiertoajan loppuun saakka. Tutkimuksessa luotiin myös kaksi kokonaan Motti- simulaattorilla kasvatettua metsikköä, joilla istutustiheys oli alhaisempi, 1600 tainta/ha 2000 tainta/ha sijasta. Alemman istutustiheyden kasvatuksen avulla voitiin vertailla nykytilanteen taimikoiden kehitystä alhaisempaan istutustiheyteen. Tämän tutkimuksen perusteella yli 50 % valtapituudesta täyttävien koivujen osuus on keskimäärin kuusentaimikoissa 9,1 %. Koivut ovat taimikossa pieniä, joka aiheuttaa jäämisen jälkeen myöhemmässä kasvuvaiheessa. Runkoluvullisesti harvennuksissa pystytään lisäämään koivun määrää metsiköissä, mutta tilavuuden saaminen samalle tasolle on haastavaa nykyisissä kuusimetsiköissä. Koivujen tilavuutta ja kasvua taimikoissa voidaan parantaa alentamalla kuusen istutustiheyttä, jotta koivuille löytyy parempia kasvupaikkoja taimikon sisällä. Kuusen istutustiheyden pudottaminen parantaa koivujen tilavuuskasvua taimikoissa. Koivun huomioiminen paremmin kaikissa taimikonhoitovaiheessa on tärkeää lehtipuuosuuden lisäämisen kannalta.
  • Lehtola, Emilia (Helsingin yliopisto, 2022)
    The aim of this study is to provide economical arguments for agriculture company to replace current wood chip heating by wood pellet heating. The study provides clear economical calculations for both options of heating investments and compares usage features to support upcoming investment decision. This study will examine wood chips and wood pellets as biofuels and presents needed heating systems. Profitability calculations of both heating investments are done by net present value, internal rate of return and return of investment. Sensitivity analysis is done based on the most critical factors for investments like changes of investment rate and cost of raw material. Solar energy will be processed only by theoretically. Both investment options are using the same heating equipment, so significant expenses between heating options are consist of cost of heating materials. Results of investment calculations advise the company to continue heating with wood chips. This study was done from the actual need of the agriculture company regarding profitable heating investment.
  • Jumppanen, Erika (Helsingin yliopisto, 2022)
    Euroopassa esiintyy kahta metsähanhen alalajia: tundrametsähanhi Anser fabalis rossicus sekä taigametsähanhi Anser fabalis fabalis. Taigametsähanhia pesii Suomessa, mutta myös tundrametsähanhia esiintyy kevät- ja syysmuuttojen aikana. Tundrametsähanhen muuttoreitti kulkee kuitenkin idempää kuin taigametsähanhen, ja ne myös muuttavat myöhemmin syksyllä kuin taigametsähanhet. Metsähanhen metsästys on ollut Suomessa viime vuosina tiukasti säädeltyä ja metsästystä on pyritty ajallisilla sekä paikallisilla rajoituksilla kohdentamaan elinvoimaiseen tundrametsähanheen. Saaliissa esiintyy kuitenkin edelleen molempia alalajeja. Alalajien erottaminen toisistaan silmänvaraisesti on vaikeaa, ja siksi olisi tärkeää saada tietoa saaliin alalajikoostumuksesta kestävän metsästyksen pohjaksi. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää taiga- sekä tundrametsähanhen nokan muodoista tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia morfometriikan ja nokan värityksen avulla. Tuloksista on tarkoitus luoda työkalu, jonka avulla alalaji voidaan tunnistaa tietyllä todennäköisyydellä valokuvasta. Lajintunnistus on tärkeää hanhien kannanhoidon kannalta, jotta metsähanhisaaliin alalajijakaumaa on mahdollista seurata. Saalislintujen tunnistaminen on välttämätöntä taigametsähanhen kannan elinvoimaisuuden turvaamisessa. Tutkimuksen aineisto koostuu noin yhdeksästä sadasta hanhen päästä. Aineisto kerättiin Ruotsista vuosina 2017–2018 sekä Suomesta ja Virosta vuosina 2018–2019. Päistä otettiin DNA-näyte sekä standardisoitu kuva. DNA-tulosten avulla oli mahdollista tutkia alalajien eroja, jotka voisivat auttaa tunnistuksessa. Kuvista otettiin myös absoluuttisia mittoja sekä mitattiin keltaisen värin määrää ylänokassa. Mallinnuksessa selvitettiin, onko mitoilla mahdollista selittää metsähanhen alalajia. Tutkielmassa esitellyn tilastollisen mallin avulla oli mahdollista neljän muuttujan: keltaisen värin määrän nokassa, nokan pituuden ja ala- ja ylänokan paksuuden perusteella ennustaa alalaji noin 93 prosentin tarkkuudella. Tulokset tukivat aiempia taksonomisia tutkimuksia, mutta eivät ole suoraan verrannollisia. Tulosten mukaan tundrametsähanhia tulee yleisesti metsähanhisaaliiseen Suomessa sekä Virossa ja taigametsähanhia on valtaosa metsähanhisaaliista Ruotsissa.
  • Oksanen, Rose-Marie (Helsingin yliopisto, 2021)
    The aim of this study was to find out Metsäliitto cooperative member’s objectives, attitudes, and intentions in peatland forest management. Theory of planned behavior and attitude theory of Allport were applied to formulate the questionnaire and in the theoretical background of this study. The survey data was collected with a web-based questionnaire. The survey was sent to 5000 Metsäliitto cooperative members and 905 of them responded. The response rate was therefore about 18. The response data was analyzed with factor analysis, linear regression analysis and analysis of variance. Statistical testing was done with t-test, Kurskall-Wallis test, and Mann U Whitney test. Additionally averages, percentages, and standard deviations were used to examine the data. About 30 % of respondents intended to implement continuous cover forestry, fertilization and restoration ditching in their own peatland forests. Even 60 % of respondents intended to implement other logging in their peatland forests during the next five years. Multiple objectives were important to members in peatland forest management. Economic and wood production objectives were the most important ownership goals of respondents. Attitudes towards forest management methods were mostly neutral or positive. Clearcutting and restoration received the most negative attitudes. Attitudes towards continuous cover forestry were significantly more positive than towards clearcutting on peatlands. The main hindering factors reported for implementation of continuous cover forestry were technical issues related to harvesting and different economic factors. The theory of planned behavior explained well the behavioral intentions of members to implement continuous cover forestry. The decision making of non-industrial private forest owners is a complex and multidimensional phenomenon. The ownership structure of Finnish private forest owner’s and therefore Metsäliitto cooperative members will continue to change especially during the following decades. For this reason, it is necessary to continue the research into Finnish private forest owners and their decision-making processes.
  • Veistola, Mikko (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Forest Stewardship Council (FSC) on globaali kansalaisjärjestö, joka myöntää sertifikaatin kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti hoidetuille metsille. Sertifioinnin perusajatus on lisätä puupohjaisten ympäristömerkittyjen tuotteiden menekkiä markkinoilla, jolloin kasvaneilla tuotoilla kompensoidaan sertifioinnin kustannukset. FSC-sertifiointia tutkitaan yksityisenä hallintotapana, jonka ekologinen vaikuttavuus syntyy sen ylittäessä vaatimustasoltaan vallitsevan metsänhoitotavan minimivaatimukset talousmetsien luonnonhoidolle. 2010-luvulta alkaen FSC-sertifioinnin osuus yksityismetsänomistajien metsissä on ollut hitaassa kasvussa Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia FSC-sertifioinnin liittymisprosessia ja kuvata suomalaisten yksityisten metsänomistajien kokemuksia FSC-sertifioinnin vaikutuksista metsänhoitoon sekä tunnistaa sertifioinnin kehityskohteita. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastattelututkimuksena, jonka empiirinen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla pääkaupunkiseudulla asuvilta FSC-sertifiointiin kuuluvilta etämetsänomistajilta kesäkuussa 2021. Analyysimenetelmänä käytettiinkin sisällönanalyysiä sekä temaattista analyysiä. Tulosten mukaan metsänomistajien FSC-sertifiointiin liittyminen tapahtuu puunhankinta-organisaatioiden markkinoinnin tuloksena metsäammattilaisen suosituksesta. Metsäyhtiöiden ryhmäsertifikaatit mahdollistavat FSC-sertifioinnin. Erityisesti hoitosopimuksiin kuuluvia suurtilallisia houkutellaan aktiivisesti liittymään FSC-sertifiointiryhmiin. Yleisesti ottaen FSC-sertifiointi ei näyttänyt järjestelmään liittymiseen myötä muuttaneen voimakkaasti vastaajien aiempia metsänhoitotapoja, vaan sen rooli oli verifioida kriteerit täyttävää metsänhoitoa. Haastatteluaineiston perusteella Suomessa sertifiointihalukkuuteen vaikuttaviksi ulkoisiksi motiviaatiotekijöiksi tunnistettiin pienet hyödyt puukaupassa sekä myös epäsuoraksi hyödyksi parantunut suhde metsäyhtiöön. Sertifioinnin vaatimista suojelualueista ja luonnonhoidosta syntyvät taloudelliset kustannukset voidaan välttää metsäsuunnittelun keinoin hyödyntämällä vesistöjen suojavyöhykkeitä tai aineellisten tuotto-odotusten ulkopuolella olevia sertifikaatin kriteerit täyttäviä kohteita suojelualuevaatimuksen täyttämiseen. Aineettomia arvoja korostavat vastaajat eivät myöskään suhtautuneet edellytettyyn suojeluun tai luonnonhoitoon kustannuksena. On myös huomattava ettei suomalaisilla metsänomistajilla ole joihinkin kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna raaka-aineen tarjoajana signalointitarvetta markkinoille, vaan paineet raaka-aineen kestävyyden osoittamiseksi ovat puupohjaisten tuotteiden tuottajilla. Sisäisten motivaatiotekijöiden osalta tavoitteet luonnonhoitoon metsissä olivat vastaajilla syntyneet korkeasta tietotasosta ja aktiivisesta harrastuneisuudesta metsien käyttöä kohtaan. FSC-sertifiointi on helpottanut vastaajia tekemään aineettomista metsänhoidon tavoitteista näkyviä. Lisäksi sertifiointi toimi myös puukaupassa koko toimitusketjun tuntemana vastuullisuustavoitteita sisältävänä metsänhallintajärjestelmänä, joka osaltaan helpotti vastaajien ympäristötavoitteiden mukaista metsänhoitoa. FSC-sertifiointia voidaan metsänomistajanäkökulmasta kehittää käytännön tasolla sekä järjestelmätasolla. Käytännön tasolla järjestelmän kannustetaan olevan vähemmän byrokraattisempi ja hintapreemion korkeampi. Järjestelmätasolla FSC-sertifioinnin legitimiteetti metsänomistajien näkökulmasta parantuisi lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia järjestelmään ja kriteeristön sisältöön.
  • Salminen, Inna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Diminishing biodiversity, and biodiversity loss as an environmental crisis, are becoming more and more prominent in the public discussion. In Finland, biodiversity and forests are inevitably intertwined. Historical use of forests and forestry have resulted in conflicts that influence the social context where the interrelationship between biodiversity and forestry is discussed. Finnish forests are defined through multiple, competing values and goals, which have led to polarization of political discussions about forests. Media have an essential role representing these different viewpoints and shaping general opinion. This study examines what kind of frames are used in the media, when discussing biodiversity and forestry, and what kind of existing forest discourses can be identified by the help of frames. Research data consist of 55 articles from Yle, 80 articles from Helsingin Sanomat and 65 articles from Maaseudun Tulevaisuus that have all been collected 1.1.2020−31.5.2021 and that discuss biodiversity and forestry. Research methods used were frame analysis and complementary content analysis. In the analysis, both issue specific frames and general news frames were identified. Issue specific frames suggest to the reader, how and what to think about biodiversity and forestry, what kind of relationship they have, what the relation can result in, and how possible controversies can be solved. Five different issue specific frames were identified: A frame that sees forestry as a threat to biodiversity, a frame that suggests nature conservation as a solution to biodiversity loss, a frame that considers biodiversity loss as a complex problem, a frame that suggests biodiversity conservation has negative impacts, and a frame arguing that integrating biodiversity preservation and forestry is possible. Integration frame was further divided into optimistic, critical, and continuous-cover forestry as a solution subframes. The integration frame was applied most often but the use of frames varied notably between different media outlets. Besides issue specific frames, journalistic texts were organized with general news frames, of which conflict frame was the most frequent one. Media frames fortified, built, as well as challenged, and evaluated existing forest discourses. In conclusion, the diversity of frames will uphold the inflammatory voices in forest discussion but also consolidate the voices of underdogs by questioning the current forestry practices and by relocating the focus from forestry into the societal consequences biodiversity loss will inflict.
  • Tiainen, Josefiina (Helsingin yliopisto, 2021)
    The importance of corporate social responsibility has been increasing among organizations and society. In addition to companies, the requirement of responsibility also applies to the activities of organizations. Responsibility has become a basic requirement and a prerequisite for an organization’s operations to be profitable, sustainable and acceptable. A socially responsible organization operates in a sustainable manner and considers the expectations of its stakeholders in its activities. Today, responsibility involves a great number of conflicting expectations and requirements. The stakeholders are essential in implementing responsibility and further developing organizational activities and operations. The focus of this thesis is to examine responsibility in the activities of the Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK). The target is to observe the attitudes of forest owners regarding MTK’s responsibility. Thus, the purpose of the study is to find out how the members see the responsibility of MTK and to examine how MTK meets the expectations of its members. A survey carried out in the study provided valuable information for the development of the organization’s responsibility work and their lobbying work. The thesis is a quantitative research. The empirical data was collected as a Webropol survey from MTK forest owners in March and April 2021. The survey was sent to a total of 1000 forest owners and 201 answers were received. The response rate of the study was around 20 %. The SPSS statistic software was used in the analysis of the study. According to the results, the forest owners were satisfied with MTK’s objectives of responsibility and sustainability targets. The organization was seen as an expert and as a competent actor contributing to the vitality of rural areas. In particular, MTK was seen as a responsible organization regarding environmental values. According to the results, forest owners felt that activities promoting responsibility are important. In the objectives of forest ownership, the members emphasized the objectives of recreational use more than the economic objectives. Forest owners felt that activities that promote the growth and health of forests, the prevention of forest damage, the protection of water and the rights of forest owners were extremely important. In the future, MTK should focus on developing its visibility. In its responsibility work, MTK should pay increasing attention to its interaction with its stakeholders. This is also indicated by the fact that only one third of the respondents replied that they knew MTK’s activities well. The objectives requiring the most development are responding to feedback, allowing members to influence decision-making and listening to members’ needs.
  • Nurmi, Aleksi (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tämä pro gradu -tutkielma on Metsähallituksen tilaama tutkimus, joka on jatkoa aiemmin Linda Uusihakalan julkaisemaan pro gradu -tutkielmaan. Tutkielma perustuu Nuuksion järviylängöltä vuosina 2020 (Uusihakala) ja 2021 (Nurmi) kerättyihin koepesä- ja hajupostiaineistoihin ja niiden analyysiin. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa metson (Tetrao urogallus) suojeluun Uudellamaalla sekä selvittää syitä Nuuksion metsokannan heikentymisen taustalla. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, 1) onko metsien pirstoutumisella ja maisematason muuttujilla vaikutusta metson pesinnän onnistumiseen, 2) mitkä lajit ovat yleisimpiä metson pesäpetoja Nuuksion järviylängöllä, 3) aiheuttaako supikoira (Nyctereutes procyonoides) häirintää metson soitimelle Nuuksiossa ja 4) esiintyykö supikoiria tilastollisesti vähemmän metson soidinalueilla verrattuna satunnaisesti määritettyihin linjoihin. Tutkimuksessa rakennettiin vuosittain 40 metson pesää imitoivaa koepesää ja 20 hajupostia, joita seurattiin riistakameroiden avulla seitsemän vuorokautta. Koepesiin sijoitettiin jokaiseen neljä fasaanin (Phasianus colchicus) munaa. Tämä aineisto yhdistettiin analyysia varten Uusihakalan aiemmin kerätyn ja eri sijoitteluperusteisen aineiston kanssa. Yhteensä koepesiä oli analyysia varten 80 kappaletta ja hajuposteja 40. Tilastollisessa mallintamisessa käytettiin yleistettyjä lineaarisia malleja (GLM) sekä G-testiä (G–test of goodness-of-fit). Analyyseihin tarvittavat maanpeiteluokat pohjautuivat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) verkkosivuilta avoimesti ladattavaan CORINE Land Cover 2018 -rasterikartta-aineistoon. Rakennetuista 80 koepesästä selviytyi seitsemän vuorokauden aineistonkeruuajankohtana yhteensä 73 pesää eli seitsemän tuhoutui. Pesiä tuhosivat supikoira (n=3), närhi (Garrulus glandarius) (n=2), näätä (Martes martes) (n=1) ja talitiainen (Parus major) (n=1). Pesäkokeiden perusteella pesien saalistus ei ole pääasiallinen syy metsokannan taantumiseen, koska pesäpredaatioaste oli alhainen (9 %). Analyysin perusteella rakennettu alue selitti parhaiten koepesien kohtaloa. Rakennetun alueen suhteellisen osuuden lisääntyminen koepesän ympärillä heikensi sen selviytymismahdollisuuksia. Hajuposteilla pienpetohavaintoja tehtiin yleisimmin supikoirasta (n=16). Supikoiran ohella hajuposteilla vieraili pienpedoista näätä (n=9), kettu (Vulpes vulpes) ja mäyrä (Meles meles) (molemmat n=6). Maisemamuuttujien vaikutusta ei pystytty yhdistämään supikoirahavaintoihin, mutta soidinalueilla supikoirahavaintoja tehtiin merkittävästi vähemmän kuin satunnaisilla koealoilla. Supikoirien aiheuttama saalistus voi olla täten merkittävä riskitekijä metsojen pesinnän onnistuvuudelle etenkin kansallispuiston reuna-alueilla. Pääkaupunkiseudun jatkuva rakentamispaine aiheuttaa metsien pirstoutumista, mikä heikentää metsoille suotuisia elinympäristöjä Nuuksiossa. Suojelun tehostamiseksi supikoirakannat tulisi pitää kohtuullisen alhaisina. Lisäselvitykset viherkäytävien tilasta, liikenteen vaikutuksista ja ihmismelun aiheuttamista haitoista metsokannalle ovat hyviä tutkimusaiheita tulevaisuudessa.
  • Hartikainen, Roosa (Helsingin yliopisto, 2022)
    Viime vuosikymmeninä metsien käytön kestävyys on noussut puheenaiheeksi ja kritiikki avohakkuita kohtaan on kasvanut. Tavoitteena on löytää tapa, jolla hyödyntää metsävaroja kestävästi ja samalla turvata taloudellinen kannattavuus. Yhtenä potentiaalisena vaihtoehtona on pidetty metsän jatkuvapeitteistä kasvatusta. Tällöin avohakkuita ei tehdä, vaan hakkuut voidaan toteuttaa esimerkiksi pienaukko- tai osittaishakkuilla. Kyseiset hakkuutavat voidaan myös yhdistää häiriödynamiikkapohjaiseen metsänhoitoon, missä jäljitellään kullekin paikalle tyypillisiä luonnostaan esiintyviä häiriöitä. Tämän tutkielman aineisto on kerätty osana suurempaa DISTDYN -häiriödynamiikkahanketta, missä seurattiin luontaisia häiriöitä jäljittelevien hakkuiden vaikutusta muun muassa metsän rakenteeseen, lajistoon sekä puuston kuolleisuuteen. Tutkimusalueet sijaitsivat mäntyvaltaisella Ruunaan alueella Pohjois-Karjalassa ja kuusivaltaisella Isojärven alueella Keski-Suomessa. Tässä gradututkielmassa selvitettiin aukkojen ympärille jäävän puuston kasvureaktioita hakkuiden seurauksena. Molemmilla tutkimuskohteilla puiden kasvureaktio oli suurinta aukon reunalla ja laski aukosta poispäin mentäessä. Ruunaalla kasvu jäi huomattavasti maltillisemmaksi kuin Isojärvellä, johtuen paikan heikommasta puuntuotoskyvystä. Puutason tilastollisessa analyysissa merkitseviksi tekijöiksi kasvun kannalta nousivat etäisyys aukosta, puulaji, puun pohjapinta-ala ensimmäisessä mittauksessa, pohjapinta-alan luonnollinen logaritmi sekä kasvupaikkatyyppi. Aukon koolla tai hakkuiden voimakkuudella ei ollut tilastollista merkitystä. Metsikkötason tarkastelussa aineisto muodostui koealojen summa- ja keskiarvotunnuksista. Tilastollisesti merkittäviä tekijöitä kasvun selittäjinä olivat puuston hehtaarikohtainen tilavuus alussa, metsikön ikä, sekä pääpuulaji. Myöskään metsikkötason tarkastelussa ei aukon koko tai hakkuiden voimakkuus noussut merkitseväksi selittäjäksi. Pienaukko- ja osittaishakkuiden reuna-alueilla puiden kasvu nopeutui. Vaikutus kuitenkin pienenee etäisyyden kasvaessa aukon reunasta. Lisää tutkimustyötä tarvitaan, jotta voidaan paremmin arvioida kasvureaktioita eri maaperä- ja kasvupaikkatyypeillä, sekä saada tietoa tuhoriskeistä tai aukon koon merkityksestä. Tämän tutkielman perusteella osittais- ja pienaukkohakkuut ovat potentiaalinen tapa lisätä ja suojella luonnon monimuotoisuutta, mutta myös turvata taloudellinen kestävyys.
  • Santalahti, Tanya (Helsingin yliopisto, 2022)
    Carbon neutral agriculture plays a key role in climate change mitigation. However, Finnish farmers are struggling with the impacts of climate change and the profitability crisis. This study aims at providing market insight on potential sources of income for Finnish farmers in carbon neutral agriculture by 2030. However, this thesis does not focus on the question whether carbon neutral agriculture is achievable. The role of policy instruments is also investigated to determine whether they facilitate or prevent changes. The thesis is commissioned by Envitecpolis Oy. Six experts from the agriculture field were interviewed and the data were analysed with theory-driven content analysis. The analysis is based on the future signals sense-making framework (FSSF) that focuses on the weak signals, drivers and trends found in the data. Each theme includes two categories; the nonlinear and linear paths of change. In addition, policy instruments were divided into promoters and disrupters of change. The relevant weak signals identified are innovations, the formation of premium markets, the adoption of paludiculture, novel and existing market mechanisms for carbon neutral practices, the substitution of materials and energy in production, digitalization, the increasing requirements for producers by food industry and by consumers and lastly, strengthened cooperation between actors in agriculture. The drivers of change, such as climate change, knowledge and advances in technology, significantly influence the adoption of these weak signals. However, various trends function as blockers of change whilst some trends are inevitable large change processes. In light of the results, weak signals of potential sources of income are not likely to become mainstream by 2030. However, existing or emerging issues may play a key role in providing additional income for farmers. National agriculture policy and the EU Common Agriculture Policy (CAP) are complex schemes that are gradually emphasizing climate issues. However, these policies fail to incentivize farmers to adopt practices for carbon neutral agriculture. Recommendations for future research include the cost-effectiveness of climate change mitigation measures and a follow-up on the sources of income for farmers in 2030.
  • Tammivuori, Joonas (Helsingin yliopisto, 2022)
    Viherkäytävät mahdollistavat eläinten liikkumisen eri elinalueiden välillä ja luovat samalla monipuolisen elinympäristön laajalle lajikirjolle. Jatkuva kaupungistuminen ja maankäytön muutokset nakertavat nykyisiä pääkaupunkiseudun viherkäytäviä, lopulta katkaisten yhteyden elinalueiden välillä kokonaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden erilaisen viherkäytävä -tyypin toimivuutta eri nisäkkäiden käytössä, sekä viherkäytävän ympäristön maankäytön vaikutusta nisäkkäiden esiintymiseen. Tutkimus toteutettiin riistakameraseurantana 20 kohteella pääkaupunkiseudulla. Tutkittavat kohteet jaoteltiin kahteen eri ryhmään; purokäytäviin ja kuivan maan viherkäytäviin. Jokaiselle kohteelle asennettiin kolme riistakameraa 1,5 km välein toisistaan siten, että koealan pituus oli kolme kilometriä. Hypoteesina oli, että purokäytävät ovat nisäkkäille parempia kulkuväyliä kuin viherkäytävät ilman minkäänlaista vesistöä. Riistakamerat asennettiin maastoon maalis-huhtikuussa 2018 ja niistä saatava kuvamateriaali käytiin taltioimassa noin kuukauden välein. Materiaalia kerättiin joulukuuhun 2018 asti. Kuvista otettiin tunnistetietoina koordinaatit, kellonaika ja päivämäärä, sekä lämpötila. Tiedot tallennettiin Exceliin ja saatua dataa käsiteltiin R-ohjelmistolla. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että lähellä luonnontilaa olevat puronvarsikäytävät toimivat erityisesti pienpetojen kulkureitteinä. Laajat metsäiset alueet ovat taas keskeisiä sorkkaeläinten kulku- ja elinalueita.