Browsing by Subject "Master's Programme in Food Economy and Consumption"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 46
  • Tötterman, Katarina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tänä päivänä kuluttajat kohtaavat ruokakaupassa valtavan valikoiman erilaisia tuotteita. Hyllyt ovat täynnä tuotteita, joissa perinteiset tuotekategorioiden rajat sekoittuvat. 2010-luvun alussa vallannut proteiinibuumi näyttää suurimmaksi osaksi laantuneen, mutta tästä huolimatta erilaiset proteiinivälipalat ovat yleistyneet. Tutkielmani tavoitteena on tarkastella sitä, millaisia kulttuurisia merkityksiä proteiinivälipaloihin liitetään. Kysymystä lähestytään tarkastelemalla, miten teknologisuus, luonnollisuus, terveellisyys ja nautinnollisuus jäsentyvät kuluttajien puheessa toisiinsa. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu sosiologisen ruokakulttuurin ja siinä esiintyvien vastinparien avulla. Tutkimusotteeni on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt teemahaastattelua. Haastateltavia oli yhteensä 10, ja kaikki haastattelut kerättiin joulukuun 2019 aikana. Muodostin mahdollisimman monipuolisen haastattelujoukon pääkaupunkiseudun alueelta. Tutkimuksessani tarkastelin proteiinipatukan ja -jäätelön herättämää puhetta, ja haastattelut toimivat työkaluna kulttuurisen puheen synnylle. Toteutin analyysin teemoittelulla, jonka kautta esiin nousivat keskeisimmät teemat. Käytin analyysin tukena myös aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Tutkimukseni tulosten perusteella puhe proteiinivälipalojen ympärillä esiintyi monimuotoisena. Vastinpareja koskevat melko selkeät kulttuuriset merkitykset hämärtyivät mentäessä yksittäisten tuotteiden tasolle. Haastateltavien näkemyksiin vaikutti se, mistä näkökulmasta proteiinivälipaloja tarkasteltiin ja mihin niitä vertasi. Nostin terveellisyyden yhdeksi pääkäsitteeksi, sillä sen kautta heijastettiin niin teknologisuutta, luonnollisuutta kuin nautintoakin. Terveellisyyteen liittyi kuitenkin paljon myös hämmennystä ja kyseenalaistamista. Samalla kun lisätty proteiini loi mielikuvaa terveellisyydestä, se oli syy tähän hämmentymiseen ja kyseenalaistamiseen. Haastateltavat kyseenalaistivat lisätyn proteiinin tarpeellisuuden terveyden kannalta ja epäilivät, että kuluttajia vain huijataan sen avulla.
  • Räisänen, Marko (Helsingin yliopisto, 2021)
    Hankintatoimi on jo pitkään tunnistettu tärkeäksi osaksi yritysten liiketoimintaa ja kannattavuutta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana digitaalisen kehityksen myötä, myös hankintatoimeen on tullut uusia digitaalisia työkaluja ja toimintatapoja, joita yritykset pyrkivät käyttämään saadakseen useita eri hyötyjä. Tässä tutkimuksessa pyritään kartoittamaan tämän hetkisen digitaalisen kehityksen tilaa, havaittuja hyötyjä, hyväksi koettuja menetelmiä sekä suhtautumista hankinnan digitalisaatioon liittyen. Tavoitteena on saada käsitys siitä, minkälaisiin ratkaisuihin yritykset ovat päätyneet ja mistä syistä. Tutkimus on tärkeä, koska hankintojen digitaalista tilaa, eikä edellä mainittuja tekijöitä ole juurikaan kartoitettu Suomen yrityskentällä, varsinkaan elintarvikealalla toimivien yritysten osalta. Lisäksi tutkimus tuottaa lisätietoa erityisesti tapausyrityksen hankintojen johdolle päätöksenteon tueksi. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena kyselylomakkeiden avulla ja kysymykset suunnattiin yritysten hankinnoista vastaaville henkilöille. Kyselylomake sisälsi 17 kysymystä ja tutkimusaineistona toimi 18 yrityksen vastaukset. Kysymykset keskittyivät kolmeen pääteemaan: nykytila, tulevaisuus ja suhtautuminen. Tutkimuksen tekohetkellä yritykset keskittyivät pääsääntöisesti digitalisoimaan hankintaprosessin tilausvaihetta ja keskeisenä työkaluna siinä toimi toiminnanohjausjärjestelmä. Muita keskeisiä digitaalisia työkaluja ja prosesseja olivat toimittajahallinta ja dokumentointi sekä laskutus. Toimittajahallintaan käytettiin joko erillistä dokumentointisovellusta tai toiminnanohjausjärjestelmää. Laskutus oli digitalisoitu pääsääntöisesti erillisen sovelluksen kautta. Tulevaisuudessa kymmenellä yrityksellä on ajatus lähteä kehittämään hankinnan digitaalisia työkaluja. Tavoitteet ja lähtötilanteet ovat kuitenkin hyvin eri tasoisia hankintojen erilaisten nykytilanteiden vuoksi. Suurin osa suunnitelmista kohdistui tilausprosessiin, raportointiin, dokumentointiin ja kilpailutukseen. Tulevaisuuden ratkaisuilla pyritään useassa yrityksessä paikkaamaan tämänhetkisiä pullonkauloja tai puutteita. Suurimpina hyötyinä tulevaisuuden työkaluissa nähtiin tehokkuus esimerkiksi ajankäyttöön liittyen, joka syntyy pääsääntöisesti helpompien ja vähemmän manuaalista työtä vaativien prosessien kautta. Samalla datan uskotaan muuttuvan tarkemmaksi, joka vähentää virheitä ja nopeuttaa esimerkiksi raportointia. Yritykset eivät vielä juurikaan nähneet tulevaisuuden teknologioita ajankohtaisina. Yritykset suhtautuvat digitaaliseen kehitykseen suurelta osin positiivisesti etenkin silloin, jos se hyödyttää myös heidän omaa toimintaansa eikä vain toisen osapuolen. Negatiivisena nähtiin esimerkiksi persoonallisten kontaktien väheneminen sekä yhteistyön hintakeskeisyys. Tulevaisuudessa yritykset selkeästi pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja useat yritykset näkevät juuri digitaalisuuden ratkaisuna siihen. Tämän perusteella yritysten kannattaa seurata ja olla mukana digitaalisessa kehityksessä optimoidakseen kilpailukykyisen toimintansa.
  • Castrén, Kia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Vaikka kirjallisuudessa ei ole olemassa ainutlaatuista määritelmää monikanavaisuudelle eli omnikanavaisuudelle, nämä lähestymistavat ja strategiat on otettu huomioon keskeiseen rooliin modernissa markkinoinnissa. Kaikissa määritelmissä tulkitaan niitä kuitenkin markkinointiviestinnän ja jakelun useiden eri kanavien erilaisen käytön ja integroitumisasteen mukaan. Esitetyssä työssä tutkitaan syitä, mitkä ovat niitä avaintekijöitä, jotka tuovat monikanavaisuudelle kilpailukykyä ja sitä kautta onnistumisen elintarvike- ja kosmetiikan teollisuudessa. Edellä mainitun valinnan perusteella, monikanavaisuutta pidetään asiakaskokemuksen ja integroitumisen tason vaikutuksena. Viitattu käsite otetaan huomioon ymmärrettäessä yritysten monikanavaisuutta läpi kosketuspisteiden sekä haluavatko yritykset parantaa niiden integraatiota eri kosketuspisteissä. Lisäksi kokemusta tarkastellaan yritysten näkökulmasta sen ymmärtämiseksi, tulisiko tähän panostaa myös tulevaisuudessa. Tutkimus perustuu yritysten kvalitatiiviseen analyysiin. Siksi yrityksistä valittuja informantteja haastatellaan puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksessa esitetään viiden yrityksen puolistrukturoitua haastattelua haastattelulomakkeen pohjalta. Yrityksiltä kysytään online- ja offline-ympäristöistä, kokemuksista ja tyytyväisyydestä monikanavaisuuteen, kanavan valinnasta ja kanavien integroinnista ja kilpailukyvystä. Lopulliset tulokset ja havainnot osoittavat, että kivijalkamyymälät ovat edelleen keskeisessä roolissa yrityksissä, vaikka niiden merkitys onkin muuttunut monikanavaisuuden myötä. Havainnot tarjoavat useita oivalluksia monikanavaisuuden hallinnasta. Tulosten mukaan yritykset kertovat, että heidän asiakkaansa odottavat online- ja offline-kanavien saumattomuutta. He käyttävät mobiililaitteitaan vieraillakseen verkkokanavissa ollessaan fyysisissä myymälöissä, verraten hintoja ja tuotteita sekä odottavat näkevänsä samat tuotteet ja hinnat molemmissa kanavissa. He haluavat kokemuksensa olevan saumatonta, mutta kokevat tietyn kosketuspisteen tunnistamisen ja mittaamisen haasteellisena. Tulokset korostavat myös kanavien integroinnin merkitystä positiivisten asiakasmatkojen parantamisessa ja sitä myötä tärkeydestä sen panostamiseen ja investoimiseen entisestään.
  • Hiironen, Matti (Helsingin yliopisto, 2020)
    This study examines Finnish consumer and beef producer preferences for eight process-related beef credence attributes. A direct ranking preference method was used in surveys conducted during spring of 2019. An analysis of rank means and shares of first rankings revealed differences and similarities between respondent rankings. Ordered logistic regression was also used to analyse how rankings differ within respondent groups. The results suggest that antibiotic-free beef production was ranked as most important by consumers and second by beef producers, suggesting that such production methods may have significant market potential in the future. The results also suggest that environmentally friendly production was ranked relatively high by Finnish consumers, and higher compared to previous similar studies from other countries. In contrast to earlier studies, this study innovates with also exploring farmer preferences for credence attributes, so as to provide novel insights by contrasting consumer and producer valuations from the same country (Finland) for such attributes.
  • Yazan, Kirsi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat Suomen Bocuse d’Or -edustajien asiakaskokemuksen muodostumiseen. Viitekehys muodostuu kokonaisvaltaisista asiakaskokemuksen malleista, joissa asiakaskokemuksen nähdään syntyvän kaikista asiakkaan ja yrityksen välisistä kohtaamisista, mielikuvista ja tunteista. Tutkimuksen viitekehyksen kannalta tärkeimmiksi nousivat aiemmat tutkimukset, joissa asiakaskokemuksen syntyyn vaikuttavat tekijät ja asiakaskokemuksen eri ulottuvuudet oli määritelty niin, että ne auttoivat tämän tutkimuksen johtopäätösten selvittämisessä. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisesti. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina kvalitatiivista lähestymistapaa hyödyntäen. Yksilöhaastatteluihin osallistui neljä Suomea Bocuse d’Or -kilpailussa edustanutta henkilöä. Kaikkien Suomen Bocuse d’Or -edustajien asiakaskokemusta kuvasti pettymys, jonka voidaan suurelta osin katsoa johtuvan pettymyksestä omaa kilpailussa sijoittumista kohtaan. Asiakaskokemus syntyi seuraavista tekijöistä: ihmiset, brändi, valikoima, aiemmat kokemukset, tilat ja laitteet ja sosiaalinen ympäristö. Lisäksi kokemuksen syntyyn ja siihen millainen asiakaskokemuksesta muodostui vaikuttivat asiakasmuuttujina: tavoite, elämäntilanne, asenne, mieliala ja persoona sekä tilannemuuttujana aika. Tutkimuksessa huomioitiin myös aineistosta esiin nousevat kuusi asiakaskokemuksen ulottuvuutta: aistillinen, emotionaalinen, kognitiivinen, pragmaattinen, elämäntapa ja sosiaalinen ulottuvuus.
  • Hippi, Erik (Helsingin yliopisto, 2021)
    Julkisen sektorin organisaatioiden toimintaympäristö on murroksessa lisääntyneen kuluttajakeskeisyyden, tulostavoitteellisuuden sekä kasvaneen kilpailun seurauksena. Pärjätäkseen tässä muuttuneessa toimintaympäristössä, ovat julkisen sektorin organisaatiot alkaneet käyttämään yritysbrändäyksen periaatteita vaikuttaakseen positiivisesti tärkeimpien sidosryhmien mielipiteisiin. Onnistuakseen tässä mielipiteisiin vaikuttamisessa, julkisen sektorin organisaatioiden on tarkasteltava omaa brändiään niin organisaation sisäisesti kuin tärkeimpien sidosryhmien kannalta. Tärkeänä keinona tässä organisaation brändin johtamisessa on brändi-identiteetin ja brändimielikuvan selvittäminen. Brändi-identiteetin kautta organisaatiolle tarjoutuu mahdollisuus hahmottaa omaa brändiään organisaation sisäisesti. Brändimielikuva kertoo organisaatiolle sen, kuinka brändi nähdään kyseisellä hetkellä organisaation ulkopuolisten toimesta. Näiden eron selvittämisen kautta organisaatiolle tarjoutuu keinoja brändin johtamiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin case-organisaation brändimielikuvan ja brändi-identiteetin eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena käyttäen Likert- asteikollisia väittämiä. Kysymysten väittämät rakennettiin brändi-identiteettimatriisiin pohjalta, joka toimi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Kyselyssä asiakkailta saatiin 251 vastausta ja organisaatiolta 37 vastausta. Vastauksia analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin erojen ja yhtäläisyyksien löytämiseksi. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin suurimmat erot löytyivät ulkoisista brändin ominaisuuksista, kuten asemoinnista ja arvolupauksista. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin selvittäminen ja eron kaventaminen tarjoaakin julkisen sektorin organisaatioiden johtajille työkalun, jonka avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti organisaation brändiin.
  • Vähätalo, Ellinoora (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksen kohteena ovat kotimaan markkinoilla esiintyvät jäätelöbrändit. Tutkimuksen aiheena on kuluttajan elintarvikkeen brändiin liittämät merkitykset ja miten merkitykset vaikuttavat kuluttajan jäätelötuotteen valintaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä merkitys brändillä on kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä brändi-identiteetin ulottuvuuksista nousevat merkityksellisiksi jäätelötuotteiden kuluttamisessa sekä miten kuluttajan brändimielikuva rakentuu ja millaisia mielikuvia eri jäätelöbrändit herättävät. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joissa käytiin läpi jäätelön kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä, brändiä rakentavia tekijöitä sekä jäätelöbrändeihin liittyviä mielikuvia. Teemahaastattelun yhteydessä hyödynnettiin tutkimusmenetelmänä projektiivista tekniikkaa, kun haastatelluille näytettiin kahta erilaista jäätelöbrändeihin liittyvää kuvaa. Aineisto koottiin haastattelemalla 6 eri milleniaali-ikäryhmää edustavia helsinkiläisiä kuluttajia, jotka kuluttivat jäätelötuotteita säännöllisesti. Tutkielmassa tarkasteltiin kotimaan markkinoilla myytäviä vahvoja jäätelöbrändejä. Työn teoreettinen osuus rakennettiin kuvaamalla brändikirjallisuuden avulla keskeisimmät brändiä rakentavat tekijät. Lisäksi kuvattiin hedonisten tuotteiden kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin brändiin liittyvän teorian ja hedonisten tuotteiden valintaan ja kulutukseen liittyvään aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että brändillä on merkitystä kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Brändi vaikutti jäätelötuotteiden kohdalla tuotteen ja yrityksen herättämään mielikuvaan sekä tuotteen koettuun laatuun. Brändi vaikutti siihen, kuinka laadukkaana jäätelö koettiin. Pelkkä brändi ei kuitenkaan riitä, sillä maku on jäätelötuotteen valintaa eniten määrittävä ominaisuus. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että jäätelötuotteen kohdalla vahvan brändin herättämä mielikuva on selkeä ja tunnistettava, joka ilmenee myös brändin toiminnassa. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että helsinkiläiset milleniaalikuluttajat arvostavat jäätelöbrändien kohdalla erikoisempia niche-tuotteita perinteisten tuotteiden sijaan.
  • Piuhola, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2021)
    This thesis highlights consumer perceptions of brewer’s spent grain (BSG) in food products. BSG is a by-product of beer production that has good potential to be used in food products because of its high nutritional value. It is a readily available and sustainable ingredient, but it is underexploited in food production due to some challenges it faces, including poor technological quality, logistics and easy spoilage. The subject of this thesis aligns with the scope of United Nations Sustainable Development Goals: one of the targets is to halve food waste by 2030 and reduce food losses in production. Presently, 13.8% of food is lost in the production and supply chain, and therefore, some companies have started employing circular economy practices using the outputs of food production as inputs for new innovative products. These foods are often termed upcycled foods. This research is about new food product development using BSG as an ingredient and this study tests consumer acceptance of BSG fortified granolas. A multi-method survey was deployed, containing both quantitative and qualitative questions to obtain a comprehensive picture of how consumers perceive the use of BSG in food products. Due to the COVID-19 restrictions, the research was conducted in an uncontrolled environment at participants’ homes, using elements of both sensory tests and product concept tests. Participants (N=45) evaluated three BSG fortified granolas and one commercial granola used as a control product. All participants expressed interest in consuming BSG enriched food products. All four granola samples were rated on taste, sweetness, smell, structure, appearance and overall pleasantness. According to this study, the participants accepted this type of upcycled food and would be interested to purchase BSG fortified products. No statistically significant differences were observed between consumer groups when comparing genders, age groups, diet groups, beer enthusiasts and environmentally conscious consumers. For further research about consumer perceptions towards BSG, a larger sample size is recommended as well as conducting the research as a traditional sensory test in a controlled laboratory setting. Also, further product concept tests or these types of hybrid tests combining elements from both sensory and product concept tests can provide added value for new product development purposes. This master’s thesis is part of the Funbrew transnational project (Biotransformation of brewer’s spent grain: increased functionality for novel food applications) part of the ERA-Net SUSFOOD2 with funding provided by national sources (FORMAS, Sweden; MMM, Ministry of Agriculture and Forestry of Finland; MIUR, Ministero Italiano dell’Università e della Ricerca) and co-funding by the European Union’s Horizon 2020 Research and Innovation Programme.
  • Holmberg, Tommy (Helsingin yliopisto, 2020)
    Food consumption is changing, and consumers show increasing interest for how food is being produced and processed. Insights into consumer wants and needs has therefore never been more important for a food company developing a new product. The goal of this thesis is twofold. First, to investigate sensory characteristics in liquid meat stocks and second, to study Finnish consumers’ attitudes towards such stock products. This was achieved by performing a sensory study on three newly developed meat stocks, using a generic descriptive analysis method. A consumer survey was conducted investigating 551 Finnish consumers’ usage frequency and factors influencing purchase intentions of stock products. In SPSS, ANOVA tests were used to identify significant mouthfeel, appearance and flavour differences between five meat stock samples. Socio-demographic differences in user frequency of stock products and other factors influencing purchase intentions were determined using an ordered logit model, in STATA. The results from the sensory study suggest that roasting of meat, bones and vegetables before cooking leads to darker colour and stronger flavours but is not perceived to consistently improve overall pleasantness. Results from the consumer study suggest that stock cubes are the most popular type of stock product purchased. Furthermore, the most important factors when purchasing stock products are flavour, previous experience with the product and convenience. Interest in origin of raw materials, environmental-friendliness and animal welfare was shown to be affected by consumers’ age and area of living (urban/rural). Similarly, differences in gender, age and area of living affect user frequency. To conclude, these results suggest that both extrinsic and intrinsic meat stock attributes are relevant to differentiate liquid stocks from other stock products and provide novel input into future marketing strategies.
  • Piippanen, Helena (Helsingin yliopisto, 2020)
    Länsimainen elintarvikejärjestelmä kohtaa toiminnassaan nyt ja tulevaisuudessa monia haasteita, jotka liittyvät ruokaturvan toteuttamiseen kestävästi. Ruoan kysynnän on ennustettu kasvavan vuoteen 2050 mennessä niin, että elintarvikejärjestelmän tulisi pystyä tuottamaan nykyiseen verraten kaksinkertainen määrä ruokaa, jotta kaikille ihmisille riittäisi ravintoa. Tuotantomäärien lisääntyessä myös tuotantoketjun ympäristö- ja ilmastovaikutukset kasvavat, joten tehokkaampia ja ekologisempia tuotantotapoja on kehiteltävä. Viime vuosina hyönteisruoka on herättänyt kiinnostusta länsimaissa kuten myös Suomessa erinomaisen ravintosisältönsä ja tuotannon ympäristöystävällisyyden takia. Suomessa muutettiin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa vuoden 2017 syksyllä niin, että hyönteisten myynti ja markkinointi elintarvikkeina mahdollistui ensimmäistä kertaa. Tässä tutkimuksessa hyönteisruokaa lähestyttiin innovaationa, koska se on Suomessa uutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli esitellä sanomalehtimedian keskustelujen näkökulmia hyönteisruokainnovaatioon. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, millaista kuvaa sanomalehtimedia tekstien kautta rakentaa hyönteisruoasta ja mitä merkityksiä muodostuu. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymyksiin siitä, miten hyönteisruokaan liittyvä keskustelu on kehittynyt vuosien 2017-2019 aikana ja millaisia diskursseja hyönteisruokaan liittyvän sanomalehtikeskustelun pohjalta rakentuu. Tutkimusaineistona oli Helsingin Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa vuosina 2016-2019 ilmestyneet hyönteisruokaa koskevat artikkelit. Helsingin Sanomista aineisto koottiin sanomalehden omien internetsivujen hakukoneella käyttämällä hakusanoja hyönteisruo, hyönteisrav ja hyönteissyö. Maaseudun Tulevaisuudesta artikkelien haku tehtiin internetsivujen hakukoneella käyttämällä hakusanoja hyönteisruoka, hyönteisravinto ja hyönteissyönti. Analyysimenetelmänä aineiston käsittelyssä käytettiin diskurssianalyysia. Tutkimuksen tuloksiksi aineistosta nousi kuusi diskurssia: ravitsemus, kestävyys, maku, elinkeino, vientivaltti ja korkean hinnan diskurssi. Diskurssit jakautuivat tulosten yhteenvetona edelleen kahteen pääteemaan, joita ovat tulevaisuuden ruoka sekä raha ja talous. Tulevaisuuden ruoka -teeman ydin on siinä, että hyönteiset voisivat turvata ruoan riittävyyden tulevaisuudessa nykyisten ruoantuotantotapojen ollessa tehottomia ja kestämättömiä. Rahan ja talouden teemaan liittyvät keskeisesti hyönteisruokainnovaation taloudelliset mahdollisuudet sekä hyönteisruoan hinnan korkeus.
  • Kilpeläinen, Henna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Suomesta viedään elintarvikkeita eniten naapurimaahan Ruotsiin. Ruotsin markkinoiden etuna voidaan katsoa olevan sen maantieteellinen läheisyys, markkinoiden suurempi koko sekä vapaakaupan mahdollisuus. Eduista huolimatta Ruotsin markkinat vaativat yrityksiltä resursseja ja taitoja sekä pitkäjänteistä työtä. Tutkielma tarkastelee elintarvikevientiä ja niitä taitoja, joita tarvitaan vientitoiminnan onnistumiseksi, kun viennin kohdemaana on Ruotsi. Lisäksi on selvitetty, mitkä tekijät voivat edistää elintarvikevientiä Ruotsiin. Tutkielman lähestymistapa on laadullinen ja aineisto on kerätty teemahaastattelun menetelmällä. Tähän tutkielmaan on valittu pieniä ja keskisuuria elintarvikeyrityksiä, jotka jo harjoittavat vientiä Ruotsiin. Tutkielmaan haastateltiin yhteensä neljän eri yrityksen edustajaa. Tutkielman tulosten mukaan Ruotsiin suuntautuvassa elintarvikeviennissä tarvitaan eniten taitoa löytää ja solmia oikeat kumppanuudet sekä markkinoida omaa tuotetta. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa. Tutkielman tulokset osoittavat myös, että ulkopuolinen apu edistää vientiä. Siitä on hyötyä etenkin vientitoiminnan aloitusvaiheessa yleisesti sekä kontaktien hankkimisessa. Tulevaisuudessa vientitoiminta tulee todennäköisesti kasvamaan ja yhä useampi yritys aloittaa ja pyrkii myös laajentamaan kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä tulee vaatimaan yrityksiltä enemmän resursseja ja taitoja. Erityisesti pienempien yritysten kohdalla oikeat kumppanit ja ulkopuolinen apu voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoiminnan käynnistämiseen ja sen laajentamiseen.
  • Mynttinen, Emili (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tavarakulutuksen monipuolistumisen rinnalla sen yhteiskunnallinen ja yksilöllinen merkitys on kasvanut. Tutkielmassa tarkastelen merkityksiä, joita ikääntyneet kuluttajat liittävät omistamiseen ja omistamiinsa tavaroihin. Tutkin myös, miten suhde tavaraan tulee esiin heidän omistamisen kokemuksissaan. Omistamisen merkityksiä ja niiden muuttumista sekä henkilökohtaisen tavarasuhteen kehittymistä analysoin sosio-kulttuurisesta näkökulmasta. Tavoitteeni on tutkia ikääntyneitä kuluttajia, jotka ovat kokeneet elämänsä aikana suomalaisen kulutusyhteiskunnan murroksen ja kehityksen. Tutkimuksessani käytän laadullista tutkimusotetta. Keräsin tutkimusaineiston kesän ja syksyn aikana vuonna 2020 kirjoituskutsuna, jonka lähetin kirjoitusseuroille eri puolille maata. Kutsussa pyysin yli 55-vuotiaita kirjoittajia kertomaan omistamiseen liittämistään merkityksistä ja niissä tapahtuneista muutoksista elämän aikana. Tutkimusaineistoni koostuu 18 kirjoitelmasta, jotka ovat 58–84-vuotiaiden kuluttajien tuottamia. Aineiston erittelyyn ja tulkintaan olen soveltanut lähiluvun menetelmää. Analysoinnin apuna käytin aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta, joka tarkastelee kulutukseen liittyviä kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä yksilön tavarasuhteen syntymistä ja kehittymistä. Kuluttajakertomuksissa ikääntyneet kuvaavat omistamisen merkityksiä järkevyyden, nautinnollisuuden ja luopumisen kautta. Järkeväksi koettua omistamista kuvaillaan kahdella tavalla: talonpoikaisena säästäväisyytenä ja vaatimattomuutena sekä keskiluokkaisena suunnitelmallisuutena ja kohtuullisuutena. Kirjoittajien kertomuksissa omistamisen nautinnollisuus tulee ilmi kiertoilmausten kautta ja sitä pyritään myös selittelemään ja perustelemaan. Ikääntyneiden omistamissa tärkeissä tavaroissa korostuvat toiminnallisten ominaisuuksien sijaan niiden kantamat symboliset arvot, kuten muistot kirjoittajan henkilöhistoriaan liittyvistä ihmisistä ja tapahtumista. Iäkkäimmillä kirjoittajilla omistamiseen liitetyt merkitykset vaikuttavat heikkenevän ajan mittaan tuoden jopa tavaroista luopumisen ajankohtaiseksi vaihtoehdoksi.
  • Vauterin, Aleksis (Helsingin yliopisto, 2020)
    Many European citizens have growing concerns over climate change. This seems to go together with the debate about the impact of consumers’ personal dietary choices on climate change. Novel food protein sources are entering the European food market to replace or compensate meat protein sources. One protein food alternative are insect-based proteins. However, there is limited research as to how choices of alternative insect-based protein products may influence consumers’ carbon footprints. This study explores the potential of insect protein to reduce the carbon footprint associated with European food consumption. Three scenarios were formed to identify and describe options for reducing current levels of carbon footprints associated with the consumption of conventionally produced chicken meat. In the scenarios, soybean meal-based feeds used in conventional chicken production are replaced with insect-based feeds, and chicken products are replaced with protein food products from insects. Further, two different insect feeding sources are considered and compared to each other. A number of existing global warming potential values from a variety of Life Cycle Assessment studies focusing on chicken and insect production were collected to create a database for use in the scenario analyses. The database was utilised to assess the global warming impact of producing alternative insect protein on the carbon footprint of European food consumption. The results from the three scenarios indicate that the carbon footprint of food consumption can be reduced by replacing conventionally produced chicken meat with insect-based protein food products. However, insect-based protein products would have a positive impact on the carbon footprint only if the insects that are produced for use in feed or food are farmed with low-value side streams. Currently, the shift to an increased use of side streams in insect-based food production faces regulatory challenges in Europe. In the light of European efforts to encourage sustainable food alternatives, and considering the environmental benefits insects could offer as alternative proteins over options of conventional protein sources, there is a need for continued research on the environmental sustainability of insect eating and insect feeding, as well as the safety and regulatory issues related to the use of insect protein in food consumption.
  • Hukkinen, Meri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan hiilijalanjälkitietoa elintarvikeyritysten vastuullisuusviestinnässä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka toimivaa elintarvikeyritysten hiilijalanjälkiviestintä on kuluttajille, ja mihin suuntaan hiilijalanjälkiviestintää tulisi kehittää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista teemahaastattelua, jonka avulla pyrittiin selvittämään, miten kuluttajat suhtautuvat elintarvikeyritysten viestimään hiilijalanjälkitietoon. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta tutkimuksen nuorten naiskuluttajien kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui aiemman kirjallisuuden ja tutkimuksen perusteella. Viitekehys rakentui neljän pääkohdan ympärille, joita ovat hiilijalanjälkitiedon ymmärrys, hiilijalanjälkitiedon uskottavuus, yrityksen viestintätavat ja viestin tavoitettavuus sekä tuote- ja kuluttajakohtaiset tekijät. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksessa havaittiin, ettei hiilijalanjälkiviestintä ole kuluttajille täysin ymmärrettävää ja uskottavaa. Haasteina nähdään etenkin hiilijalanjälki-käsitteen hankala ymmärrettävyys sekä hiilijalanjälkitiedon vertailukelpoisuus ja objektiivisuus. Hiilijalanjälkitietoa ei myöskään koeta kovin tärkeänä tai kiinnostavana, ja sen nähdään vaikuttavan pääasiassa taustalla valinnoissa. Tietoa koetaan olevan helposti saatavilla lukuunottamatta yksittäisiä tuotteita, mutta huonosti huomattavissa ostohetkellä. Pakkausmerkinnät koetaan uskottavimpana viestintätapana, ja muista viestintätavoista etenkin digitaalisuus nähdään mahdollisuutena viestinnän kehittämisessä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei elintarvikeyritysten hiilijalanjälkiviestintä ole kuluttajille tarpeeksi toimivaa. Kuluttajille suunnattua hiilijalanjälkiviestintää kehittääkseen yritysten tulee keskittyä tiedon ymmärryksen ja uskottavuuden parantamiseen. Tämä vaatii etenkin sitä, että kuluttajia tutustutetaan hiilijalanjälkikäsitteeseen ja luodaan yhtenäinen hiilijalanjäljen mittaustapa. Lisäksi yritysten tulee viestiä toiminnastaan kriittisesti ja myös sisältäpäin kumpuavien motiivien kautta sekä yrityksen ulkopuolisia osapuolia hyödyntäen. Hiilijalanjälkitietoa tulee viestiä yhdensuuntaisesti ja selkeästi etenkin pakkausten kautta, mutta myös monikanavaisesti mahdollistaen laajemman tiedonsaannin ja pitäen mielessä digitaalisuuden mahdollisuudet viestinnän kehittämisessä kuluttajia osallistavammaksi. Tämän tutkimuksen perusteella toimivampi hiilijalanjälkiviestintä vaatii ensisijaisesti selkeää, täsmällistä ja uskottavaa, faktaan perustuvaa hiilijalanjälkitietoa, jota viestitään läpinäkyvästi ja niin, että kuluttajan on helppo ymmärtää sitä.
  • Pyykkönen, Jussi (Helsingin yliopisto, 2019)
    The purpose of this case study is to examine the possibilities of holding commodities for a commodity processing company with limited storage capacity. The study examines the optimal holding time and volumes for the commodity, whether holding stocks is profitable, and whether holding stocks can improve the overall operational efficiency of the company. The reasons for this study is, (a.) that the case company seeks to increase its coffee stocks, by using an external warehouse to meet the forecasted decrease of deep sea freight capacity, (b.) that an increase in uncertainty in the origin country is observed, and (c.) the case company aims to gain financial advantage from potential increases in the commodity’s market price. The commodity in question is Brazilian green coffee, and the case company seeks to financially benefit from the storage for its own internal use, and not for arbitrage. This study utilizes the theory of storage as an essential theory. We use the concept of convenience yields from the theory storage, since the study examines a futures-based commodity trade. A second focal theory is inventory management, and especially inventory pooling. Inventory pooling is chosen here, because the case company consumes the green coffee from the external warehouse for its own production processes besides its on-site warehouse. The two theories are presented in their own chapters and these are used to create the study’s theoretical framework. There is an abundance of prior research on both theories. There is, to the best of our knowledge, no prior study into combining the theory of storage and inventory management. Thus, this study sets out to combine these two and examine the usefulness of combining these two theories. The research data is partly provided by the case company, and partly from open sources, such as commodity futures prices. For analyzing the data, we use existing methods presented in the literature. With these methods, we examine the optimal holding times and inventory levels for a two-location warehouse system. The results suggest that the profitable time for holding stocks is rather short, and that the optimal inventory levels for the external location are relatively low, when compared to total inventory levels. We conclude that this study potentially provides a solution for both financial gains and operational increases in efficiency.
  • Tikkanen, Elina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Internationalization provides firms a significant opportunity for growth and value creation worldwide. Especially those companies that operate in small and open economies tend to benefit from foreign market expansion. For example, the small size of Finland’s economy sets limitations to the domestic market opportunities. In addition to Finland’s macro-level strengths, Finnish companies’ innovativeness has gained attention as a potential sustained competitive advantage to support firm internationalization. Despite the identified potential, the Finnish food sector’s internationalization has been modest, and the research in this field has been limited. Thus, this thesis studies the internationalization phenomenon in the context of innovative Finnish food sector companies. The purpose of the research is to explore firm internationalization from the process perspective by investigating companies’ time-based decision making and behavior. The thesis aims to find out how and why do innovative Finnish food companies internationalize? The research was carried out as a qualitative study because the purpose was to form an in-depth understanding of the internationalization processes of Finnish food companies. In addition to the empirical research, an extensive literature review of various internationalization theories was conducted to develop a theoretical framework of the studied phenomenon. A multiple-case study was selected as the research strategy and two case-companies were selected, one representing a young SME and the other well established MNE. Both case companies were of Finnish origin, they operated in the food sector and had experience of expanding into international markets. The research data was collected through semi-structured interviews with company representatives, as well as by reviewing companies’ websites, publications, annual reports, and newspaper articles. The key findings of this study show that, in line with the initial hypothesis, food companies can utilize different internationalization strategies depending on their internal capabilities and resources. The accumulation of decisions regarding main internationalization dimensions and the actions taken based on these decisions in relation to time showed two different internationalization processes. The MNE had internationalized incrementally in line with traditional internationalization theories. On the contrary, the SME had internationalized early and rapidly on a global level. In addition, the company’s product portfolio was found to have a significant impact on decision-making and company-level behavior. Lastly, the innovativeness and uniqueness of both the products and the company’s know-how were shown to have a positive impact on achieving a sustainable competitive advantage on a global level.
  • Eronen, Joel (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin iäkkäitä kuluttajia ja ruoan verkkokauppaa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä motiivit vaikuttavat iäkkäiden kuluttajien ruoan verkkokaupan käyttöön. Tämä on ajankohtainen aihe, koska iäkkäiden kuluttajien määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa, ja osa iäkkäistä käyttää jo nyt ruoan verkkokauppaa. Tulevien ikäpolvien tietotekniset taidot tulevat olemaan paremmat, jolloin uusien palveluiden käyttöönotto tulee helpottumaan. Tutkimuksen toteutuksessa tehtiin yhteistyötä suomalaisen päivittäistavarakauppaketjun K-ryhmän kanssa. K-ryhmän avulla saatiin yhteys iäkkäisiin kuluttajiin, jotka käyttävät ruoan verkkokauppaa. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa yli 65-vuotiasta ruoan verkkokauppaa käyttävää kuluttajaa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla analyysillä ja analyysitapana oli teemoittelu. Tutkielmassa huomattiin, että iäkkäät käyttävät ruoan verkkokauppaa etenkin huonontuneen toimintakykynsä johdosta. Huomioitavaa oli myös se, että iäkkäät eivät käyttäneet vain ruoan verkkokauppaa hankkiakseen ruokaa. Kaikki haastateltavat pitivät tärkeänä, että heillä on myös mahdollisuus käyttää tavallista ruokakauppaa. Tutkimuksessa huomattiin, että iäkkäät hakevat myymälältä ja verkkokaupalta eri asioita. Ruoan verkkokaupalta haettiin etenkin vaivattomuutta, kun taas tavallinen myymälä toi ajanvietettä ja mahdollisuuden itse valita tuotteita. Osa iäkkäistä myös koki ruoan verkkokaupan mahdollistavan itsenäisen elämisen jatkamisen omassa kodissaan. Tutkimuksen tulosten perusteella iäkkäät kokevat ruoan verkkokaupan olevan heille hyödyllinen lisä ruokakaupassa käynnille. Kuitenkaan kaikkia ruokaostoksia ei haluta tehdä verkosta, koska tavallisessa myymälässä käynnissä on muitakin merkityksiä iäkkäille kuin vain ruokaostosten teko.
  • Kolehmainen, Katri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Eläimille on ihmisen rakentamassa sosiaalisessa todellisuudessa muodostunut rooleja, jotka vaikuttavat eläinten moraaliseen arvottamiseen ja kohteluun. Eläimet ovat osa ihmisten elämää niin lemmikkeinä, elintarvikkeina, raaka-aineina, harrastuksina, viihteenä kuin tieteenteon välineinäkin. Siinä missä koirat ja kissat ovat länsimaissa rakastettuja kumppanieläimiä, siat ja naudat ovat ruokaa ja raaka-aineita. Tämän tutkielman tarkoitus on spesismin käsitteen avulla selvittää, miten luokittelemme ja moraalisesti arvotamme eri eläinlajeja sekä miten nämä luokitukset syntyvät ja pysyvät ihmisten keskuudessa yllä, yksilön ja ryhmän tasolla tarkasteltuna. Spesismi (myös lajisorto tai lajisyrjintä) tarkoittaa eläinten epätasa-arvoista kohtelua lajijäsenyyden perusteella. Tässä tutkielmassa spesismiä käsitellään rasismiin ja seksismiin verrattavissa olevana ennakkoluulona. Tutkielma on luonteeltaan kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta eli tutkimusmetodi on sekundäärianalyysi. Käytetyssä kirjallisuudessa painottuvat eläintutkimuksen sekä sosiaalipsykologian alan kirjallisuus. Tutkielma jakautuu kolmeen päälukuun, joista ensimmäisessä selvitetään tarkemmin, mitä on spesismi, onko spesismi oikeutettua sekä millaiset eläinasenteet ja luokittelut määrittävät ihmisten ja eläinten välistä suhdetta. Toisessa luvussa käydään läpi spesismin mekanismeja ja taustatekijöitä ennakkoluulojen sosiaalipsykologian kautta. Yksilötasolla tarkastellaan, mitkä luontaiset psyykkiset prosessit ovat ennakkoluuloisuuden taustalla sekä mitkä yksilön ominaisuudet mahdollisesti vaikuttavat yksilön ennakkoluuloisuuteen. Ryhmätasolla tarkastellaan, kuinka ryhmäjaot vaikuttavat ennakkoluulojen syntyyn ja kuinka olemassa olevat ennakkoluulot välittyvät ja pysyvät yllä ryhmässä. Kolmannessa luvussa käydään tarkemmin läpi kahta ihmisen eläimille antamaa roolia – eläimiä ruokana ja eläimiä lemmikkeinä. Kirjallisuuden perusteella voidaan esittää, että eläinten saamat luokitukset ja roolit ovat yhdistelmä eläinten biologisia piirteitä, eläimelle oletettuja piirteitä sekä ihmisen sosialisaatioprosessissa oppimia ennakkoluuloja. Kaiken kaikkiaan sosiaaliset tekijät kuten sosiaaliset normit, jaettu käsitys normaalista vallitsevassa kulttuurissa, ryhmäjaot sekä niiden synnyttämät todelliset ja kuvitellut eturistiriidat sekä mukautumisen paine keskimäärin määrittävät ennakkoluuloisuuden tason tietyssä sosiaalisessa systeemissä ja henkilöiden alttius ennakkoluuloisuudelle muodostaa variaatioita ennakkoluuloisuudessa yhteisön sisällä.
  • Kuurne, Sampo (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan kankaita ostavien kuluttajien sekä kangaskaupan asiakkaiden kulutustyylejä. Teoreettinen viitekehys perustuu Do-it-yourself –kirjallisuuteen sekä teoriaan kulutus- ja elämäntyyleistä. Kankaita ostavat kuluttajat tekevät usein käsitöitä. Aiempi käsitöihin liittyvä määrällinen DIY-tutkimus on keskittynyt kodin ehostamiseen kuten remontointiin tai pihan hoitoon. Tutkielma tehtiin kvantitatiivisella menetelmällä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelissa helmikuussa 2020. Tutkimuksessa on 1105 vastaajaa. Vastaajista 577 on kangaskaupan asiakkaita ja 528 kankaita ostavia kuluttajia. Kankailla tarkoitetaan tutkielmassa metri- ja palakankaita. Tulosten analysoinnissa käytettiin ei-parametrista varianssianalyysiä, ristiintaulukointia ja t-testejä. Tutkimuksen tarkoituksena on syventää ymmärrystä kankaita ostavista kuluttajista. Tutkimuksessa selvitetään, miten ompelevien kuluttajien kulutustyylit eroavat ei-ompelevista kuluttajista. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten erilaiset taustamuuttujat kuten ikä ja tulot vaikuttavat kulutustyyleihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös yleisesti sitä, mitkä tekijät ovat tärkeitä kankaita ostaville kuluttajille. Tulokset osoittavat, että kankaita ostavan väestön ja kangaskaupan asiakkaiden kulutustyyleissä on merkittäviä eroja. Erot liittyvät siihen, miksi ja mihin tarkoitukseen kankaita ostetaan. Kangaskaupan asiakkaat ostavat kankaita enimmäkseen vaatetukseen ja käsityöharrastukseen. Vastaavasti väestön keskuudessa kankaita ostetaan sisustustarkoitukseen. Kangaskaupan asiakkaiden ja kankaita ostavan väestön kulutustyylit ovat yhteydessä tuloihin, ompelukertojen useuteen ja osittain ikään. Matalatuloiset ostavat kankaita korkeatuloisia useammin edullisen hinnan vuoksi. Ompelevat kuluttajat ostavat kankaita muita useammin valmistuotteiden heikon saatavuuden, laadun ja ompelusta saatavan nautinnon vuoksi. Lisäksi nuoremmat ikäryhmät ostavat vanhempia ikäryhmiä harvemmin vaatteita edullisen hinnan vuoksi.
  • Ahonen, Emmy (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisten nuorten aikuisten näkemyksiä tämän hetkisestä ympäristön tilasta, kuluttajien asenteita ja reaktioita keinolihaa kohtaan sekä sitä, miten terminologian käyttö vaikuttaa muodostettuun mielikuvaan keinolihasta. Tutkielmassa tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) Kuinka suomalaiset nuoret aikuiset kokevat tämänhetkisen ympäristön tilan? 2) Millaisia asenteita ja reaktioita keinoliha herättää suomalaisissa nuorissa aikuisissa? 3) Onko käytetyllä terminologialla vaikutusta muodostettuihin mielipiteisiin? Näihin kysymyksiin vastaamalla saatiin selville tekijöitä, jotka vaikuttavat keinolihan mahdollisuuksiin markkinoilla. Tutkielman lähestymistapa oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu, jossa hyödynnettiin myös teemahaastattelun piirteitä. Haastattelun runko oli muodostettu teoreettista viitekehystä apuna käyttäen. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa esille tuotiin muutoksen tarpeellisuus, jota perusteltiin kestävän kehityksen siirtymäteorialla. Tutkielman aineisto muodostui kymmenestä pääkaupunkiseudulla asuvasta 22 - 28 vuotiaasta nuoresta aikuisesta. Kestävän kehityksen siirtymäteoriaa apuna käyttäen tutkittiin keinolihan mahdollisuuksia onnistua markkinoilla ja mahdollisia syitä keinolihan epäonnistumiselle. Terminologiaa tutkittiin käyttämällä kahta eri termiä keinolihalle. Viidelle haastateltavista käytettiin termiä laboratorioliha ja viidelle keinoliha. Tutkielman tulosten perusteella nostettiin esiin keinolihan markkinoilla onnistumista estäviä tekijöitä ja edistäviä tekijöitä. Estäviin tekijöihin lukeutuivat keinolihan eettiset ongelmat, oletettu hinta ja maku, kotimaisuus, turhuus, omien tekojen merkityksettömyys ja terminologia. Terminologian kohdalla estäväksi tekijäksi haastatteluissa nousi esiin sen harhaanjohtavuus. Termi laboratorioliha yhdistettiin keinotekoiseen lihaan, kun taas termi keinoliha yhdistettiin erilaisiin kasvipohjaisiin lihankorvikkeisiin. Keinolihan onnistumista edistävänä tekijänä nähtiin kuluttajien vähäinen ällötys keinolihaa kohtaan ja tiedon lisääminen epävarmuuden vähentämisessä. Tutkielman perusteella jatkotutkimuksia tiedon merkityksestä keinolihan hyväksymisessä tarvitaan. Tutkielman perusteella saatiin käsitys siitä, että tiedon lisääminen saattaisi lisätä keinolihan hyväksyntää, mutta jatkotutkimuksille on tarvetta.