Browsing by Subject "Matteuksen evankeliumi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Ijas, Anne (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen kertomusta, jossa kerrotaan syyrofoinikialaisen naisen ja Jeesuksen kohtaamisesta. Tutkin kertomusta Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa, sekä kahdessa modernissa kertomuksen tulkinnassa. Otan tutkimukseeni punaiseksi langaksi toiseuden ja toiseuttamisen. Tutkimuksen alussa esittelen aikaisempaa tutkimusta sekä toiseuden teoriaa. Keskeisiä termejä ovat toiseus ja toiseuttaminen. Tähän liittyy vastaparit, joita luodaan, kun määritellään ”minä” ja ”toinen”. Toiseuttamiseen liittyvät vastaparit, joita löysin antiikin aikaisesta tulkinnasta, olivat juutalaisuus vs. ei-juutalaisuus sekä puhtaus vs. epäpuhtaus. Tarkastelin kertomusta kolmessa osassa, joita olivat paikka, henkilöt ja vuoropuhelu. Näissä kolmessa osassa käytin toiseutta metodina ja tarkastelin niissä esiintyvää toiseuttamista. Tyros ja Sidon toivat esille puhdas vs. epäpuhdas vastaparin. Nainen ja Jeesus kohtasivat ”toisina” ja löysin heidän kohtaamisessaan toiseuttamista. Jeesus kutsui naista koiraksi, mikä on yksi toiseuttamisen muoto. Nainen näki Jeesuksen positiivisena ”toisena” ja uskoi, että Jeesus voi kielteisestä vastauksesta huolimatta auttaa. Heidän käymänsä keskustelu ilmensi toiseuttamista, mutta myös mahdollisuuden muutokseen. Tarkastelin kahta modernia tulkintaa kertomuksesta ja sieltä nousi esille toiseuttamiseen liittyviä vastapareja: puhdas vs. epäpuhdas, valloittaja vs. valloitettu sekä mies vs. nainen. Modernin tulkinnat saivat inspiraation naisesta, sekä Jeesuksesta, joka oli valmis muuttumaan. Tulkinnoista löytyi samanlaisia vastapareja ja toiseuttamista. Ihmisten kohtaamisiin liittyy myös ”toisen” ja ”minän” määrittely ja se näkyi Jeesuksen ja naisen kohtaamisessa.
  • Talvitie, Daniel (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan Matteuksen evankeliumissa (Matt.19:12) mainittuja eunukkeja queer-teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Tutkimusmateriaalin avulla pyritään muodostamaan näkemys siitä, millaiseksi jakeessa mainittujen eunukkien sukupuoli tulkittiin siinä kontekstissa, jossa Matteuksen evankeliumi on tuotettu kirjalliseen muotoonsa. Tutkielman tarkoituksena on ottaa kantaa myös siihen, millaisena näiden eunukkien sukupuoli on mahdollista tulkita tänä päivänä. Teologisesta näkökulmasta se ottaa kantaa sukupuolen moninaisuuteen nykypäivän kristillisessä kontekstissa. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan niiden kulttuurien näkökulmasta, joiden vaikutusta Matteuksen evankeliumin kirjoittajaan voidaan pitää merkittävimpinä. Näitä ovat varhainen juutalaisuus, antiikin kreikkalainen kulttuuri sekä antiikin Rooman kulttuuri. Lisäksi tutkielmassa käydään läpi jakeen varhaisinta kristillistä tulkintahistoriaa. Queer-teoreettisesta viitekehyksestä käsin tarkasteltuna eunukkien sukupuoli näyttäytyy lähdetekstien kuvauksissa ambivalenttina, normeja rikkovana ja binääriset sukupuolikategoriat kyseenalaistavana. He eivät näytä mahtuneen sen enempää naisen kuin miehenkään määritelmään. Näin heitä voidaan perustellusti luonnehtia termillä ”queer”. Myös antiikissa vallinneet käsitykset sukupuolesta paljastuvat lähdeaineiston perusteella oletettua moninaisemmiksi ja muuntuvammiksi. Kulttuuriin sidonnaisina antiikin sukupuolirakennelmat erosivat merkittävästi muun muassa länsimaisessa kulttuurissa yhä tänä päivänä vallalla olevasta dikotomisesta, heteronormatiivisesta binääristä sukupuolijärjestelmästä. Antiikin kulttuureissa eunukit näyttäytyivät kummajaisina, joiden sukupuoli edusti jonkinlaista kolmatta kategoriaa. Etenkin Roomalaisessa kontekstissa he edustivat runsaslukuisena vähemmistönä eksoottista, mutta yhteisön sisällä olevaa toiseutta. Heitä halveksittiin ja säälittiin, mutta heidän olemassaoloaan ei kyseenalaistettu. Tällaisina hahmoina eunukit olivat osa Matteuksen evankeliumissa kuvattua taivasten valtakuntaa, jossa väheksytyt ja parjatut saavat viimein ansaitsemansa arvon. Mallina näille eunukeille toimivat erityisesti Kybelen kulttiin kuuluneet gallit, jotka kastroivat itsensä vapaaehtoisesti uskonnollisista syistä.
  • Sivula, Janne (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä tutkielma tarkastelee Matteuksen toisen evankeliumin toista lukua Matteuksen yhteisön kontekstissa. Toisen luvun tapahtumat olisi ymmärretty eri tavoin Matteuksen yhteisön jäsenten, käännynnäisten ja vastustajien keskuudessa. Tutkin tässä tutkielmassa, miten juutalaistaustaiset yhteisön jäsenet, pakanakäännynnäiset ja yhteisön ulkopuoliset olisivat ymmärtäneet toisen luvun tapahtumat. Ensin tarkastelen toisen luvun hahmojen ja paikkojen historiallista taustaa. Tapahtumat sijoittuvat todellisiin historiallisiin ihmisiin ja sijainteihin, jotka olisivat olleet relevantteja Matteuksen yhteisön jäsenille. Toiseksi tarkastelen sitä, miten Matteuksen yhteisön pakanataustaiset käännytettävät, jumalaapelkääväiset, olivat ymmärtäneet toisen luvun tapahtumilla. He olisivat tunnistaneet toisessa luvussa antiikin maailmassa hyvin yleisen sankareihin, jumaliin ja hallitsijoihin liitetyn syntyteeman, joka lupaa hahmolle mahtavaa tulevaisuutta. Kolmanneksi tutkin sitä, mitä yhteyksiä juutalainen Matteuksen yhteisön jäsen olisi tunnistanut toisessa luvussa omiin pyhiin teksteihinsä. Toinen luku sisältää monia typologioita ja viittauksia ennustusten täyttymiseen, joiden kautta Jeesus olisi liitetty juutalaisuuden alkuaikoihin. Neljänneksi tutkin vielä sitä, miten yhteisön ulkopuoliset vastustajat olisivat ymmärtäneet toisen luvun tapahtumilla. He olisivat tunnistaneet tapahtumissa vastauksen heidän syytöksiinsä Jeesuksen Egyptin vierailun syystä. Se olisi toiminut myös polemiikkina gnostilaisia kristittyjä vastaan liittyen Jeesuksen luonteeseen.
  • Hämäläinen, Eeva (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkimuksessani selvitän millaisia kielikuvia eli kuvallisesti käytettyjä ilmaisuja Lars Levi Laestadius käytti eläimiin liittyen ja selvitän niiden tarkoituksen. Tutkimuksen perustaksi, aineistoksi valitsin Laestadiuksen Kirkkopostillan tekstisaarnat Matteuksen evankeliumista. Tutkimusmateriaalin luonteen vuoksi valitsin kvalitatiivisen menetelmän. Luokittelun avulla sain myös kvantitatiivisen tuloksen, joka osaltaan tuki tulkintaa. Menetelmä tutkimukseen oli saarnojen analysointi. Rovasti Lars Levi Laestadiuksen postilloissa I-II oli 28 kirkkopostilla-saarnaa. Matteuksen evankeliumista. Niistä 21:ssä oli käytetty eläinkielikuva-ilmaisuja. Tutkimus oli aineistosidonnaista ja systemaattista. Analysoin saarnat ja tein Excel-taulukon eläimistä, jotka Laestadius yksilöidysti mainitsee. Tein tekstitulkintaa paneutuen myös kielelliseen puoleen ja retoriikkaan. Ryhmittelin eläimet sen mukaan mitä ne ilmensivät. Jatkoin luokittelua aineistostani nousevien teemojen perusteella kunnes päädyin kahteen pääluokkaan eläinkielikuvissa, pahuus ja hyvyys. Edellisten kohtien alla käsittelin sitten nämä 29 eläintä erikseen. Lars Levi Laestadiuksen Kirkkopostillan tekstisaarnoissa Matteuksen evankeliumista esiintyi 29 eläintä kielikuvia. Niistä 20 ilmensi pahaa ja hyvää yhdeksän eläintä. Laestadius oli käyttänyt eniten saarnoissaan lammas-symbolia, peräti 70 kertaa. Toiseksi eniten esiintyi kana 41 kertaa. Nämä eläimet ilmentävät hyvää ja korostavat voimakkaasti seurakuntayhteyttä. Laestadiuksen mukaan vanhurskauttavaa Jumalan sanaa on vain julistettu Jumalan sana. Täten on erityisen tärkeää, että käytetyt kielikuvat avautuvat ja muuttuvat ”Jumalan eläväksi sanaksi”, jota on julistettava sydämellä niin kuin Laestadius asian ilmaisee.
  • Jäntti, Sauli (Helsingfors universitet, 2015)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Matteuksen evankeliumin täyttymyssitaatteja. Täyttymyssitaatit voidaan tunnistaa sitaattiformelista, jonka perusmuoto on [ἵνα] πληρωθῇ τὸ ῥηθὲν διὰ … τοῦ προφήτου λέγοντος (että kävisi toteen mikä on puhuttu… profeetan kautta). Täyttymyssitaatin keskeinen sana on verbin πληρόω (käydä toteen, toteutua) passiivimuoto. Sitaattiformelin käyttö osoittaa, että Matteus hakee omalle tekstilleen lisää arvovaltaa vanhemmista kirjoituksista. Kun hän vielä lisää sitaattiformeliin profeetan nimen, hän hakee arvovaltaa omalle tekstilleen tunnetulta profeetalta. Sitaattiformelissa Matteus mainitsee nimeltä profeetat Jesaja ja Jeremia. Pienemmät profeetat Hoosean ja Sakarjan hän jättää mainitsematta. Tällöin hän viittaa vain profeetan sanaan. Täyttymyssitaattien lukumäärä on kiistanalainen kysymys. Tutkijat ovat esittäneet yhteensä 16 sitaattia täyttymyssitaateiksi. Kymmenen näistä sitaateista (Matt. 1:22–23; 2:15; 2:17–18; 2:23; 4:14–16; 8:17; 12:17–21; 13:25; 21:4–5 ja 27:9) löytyy yleensä kaikkien tutkijoiden listalta ja ne myös täyttävät täyttymyssitaatin määritelmän, jonka mukaa sitaattiformelissa on verbin πληρόω passiivimuoto, sitaatti on kertojan kommentti eikä sitä ole sijoitettu Jeesuksen itsensä sanomaksi. Tässä tutkimuksessa keskitytään näihin kymmeneen täyttymyssitaattiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että täyttymyssitaattien sanamuoto ei vastaa suoraan Septuagintan sanamuotoa vaan on joissain tapauksissa lähempänä hepreankielistä masoreettista tekstiä. Tässä tutkimuksessa sitaattien sanamuotoja verrataan Septuagintaan ja masoreettiseen tekstiin ja pohditaan sitä, ovatko sitaattien sanamuodot peräisin kreikan- vain hepreankielisestä tekstistä. Tutkimuksessa havaitaan, että sitaateissa on sellaisia viittauksia Septuagintaan, jotka osoittavat, että Matteus on tuntenut Septuagintan tekstin eivätkä ainakaan kaikki sitaatit ole Septuagintasta riippumattomia käännöksiä hepreasta. Täyttymyssitaattien sanamuotoja on myös viidessä sitaatissa muokattu, jotta sitaatti sopii paremmin Matteuksen evankeliumin kontekstiin. Matteus myös käyttää sitaatissa olevia sanoja sitaattia ympäröivässä lähikontekstissa. Näin ollen sitaatit eivät ole irrallisia elementtejä, jotka on vain ripoteltu evankeliumiin. Tutkimuksen toisena aiheena on pohtia täyttymyssitaattien luomaa kuvaa Jeesuksesta. Sitaattien tekstit liittyvät Jeesus Nasaretilaisen elämänvaiheisiin, syntymään ja kuolemaan. Täyttymyssitaattien Jeesus on ihmisläheinen, lempeä opettaja, joka puhuu vertauksin Jumalan valtakunnasta. Vertaukset hän myöhemmin selittää opetuslapsilleen. Hän on myös valontuoja, joka tuo valon muukalaisille ja häneen muukalaiset panevat toivonsa. Täyttymyssitaattien Jeesusta myös vainotaan, hänet petetään ja hän on vain kolmenkymmenen hopearahan arvoinen. Täyttymyssitaateista nousee esiin kaksi keskeistä teemaa: Mooses ja muukalaiset. Mooses-teemassa Matteus katsoo taaksepäin ja rinnastaa Jeesuksen Moosekseen, kun taas muukalaisuusteemassa hän katsoo eteenpäin aikaan, jolloin sanoma Jeesuksesta viedään myös muukalaisille.