Browsing by Subject "Melatonin"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Toffol, Elena; Kalleinen, Nea; Haukka, Jari; Vakkuri, Olli; Partonen, Timo; Polo-Kantola, Paivi (2014)
  • Ylikoski, Ari; Partinen, Markku (2017)
    Unettomuuden lisääntyminen ja yöunen rikkonaisuus ovat tavallisia sekä ikääntymiseen että ¬neurodegeneraatioon liittyviä vaivoja. Ihmisen ikääntyessä useat välittäjäaineet vähenevät, kuten myös hermosolut erityisesti sinitumakkeessa ja hypotalamuksen tumakkeissa. Kohorttitutkimuksissa on havaittu, että unihäiriöt edeltävät usein neurodegeneratiivisten sairauksien tyypillisiä ydinoireita. Uuden tutkimustiedon mukaan unihäiriöt voivat altistaa neurodegeneratiivisille sairauksille ja pahentaa niitä. Unihäiriöt kuuluvat näiden sairauksien hoidettavissa oleviin riskitekijöihin. Uni tai sen puute saattavat suojata neurodegeneraatiolta tai altistaa sille usealla eri mekanismilla.
  • Toffol, Elena; Kalleinen, Nea; Himanen, Sari-Leena; Partonen, Timo; Haukka, Jari; Polo-Kantola, Paivi (2021)
    Background: Sleep quality typically decreases after menopause, but the underlying mechanisms are poorly understood. Concentrations of melatonin are lower and its secretion profiles different before and after menopause. However, whether and how melatonin and sleep architecture are associated in women of different reproductive states have not been examined to date. Methods: Overnight serum melatonin samples were taken from 17 perimenopausal and 18 postmenopausal healthy women. Sleep quality was measured with all-night polysomnography recordings. Results: Melatonin concentrations tended to be the lowest during NREM sleep, and were associated with higher odds of transitions from wake to NREM sleep. The curves of predicted overnight melatonin values from linear mixed models varied according to sleep phases (NREM, REM, Wake) in perimenopausal, but not in postmenopausal women. In perimenopause higher melatonin area under curve (AUC) correlated with higher slow-wave activity (p = 0.043), and higher minimum concentrations with shorter slow-wave sleep (SWS) latency (p = 0.029). In postmenopause higher mean and maximum melatonin concentrations and AUC correlated with lower SWS percentage (p = 0.044, p = 0.029, p = 0.032), and higher mean (p = 0.032), maximum (p = 0.032) and minimum (p = 0.037) concentrations with more awakenings from REM sleep. In the age- and BMI-adjusted regression models, the association between higher maximum (p = 0.046) melatonin concentration and lower SWS percentage remained. Conclusions: The relationship between melatonin and sleep architecture differed in perimenopausal and postmenopausal women. After menopause, high melatonin concentrations were associated with worse sleep. Whether these different patterns are related to aging of the reproductive system, and to decrease in menopausal sleep quality, remains to be elucidated. (c) 2021 The Authors. Published by Elsevier B.V. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).
  • Pesonen, Anu-Katriina; Kuula, Liisa; Urrila, Anna (2017)
    •Jopa 16 % nuorista kärsii viivästyneestä unijaksosta, jossa vuorokausirytmi jätättää merkittävällä tavalla. •Viivästynyt unijakso aiheuttaa vaikeuksia herätä ajoissa ja näin myös koulupoissaoloja. Se on yhteydessä jopa koulutuspolulta putoamiseen. •Kirkasvalohoito, kognitiivis-behavioraaliset lyhytinterventiot ja unirytmin asteittainen aikaistaminen ovat toistaiseksi keskeisimmät lääkkeettömät hoidot. •Tulosten pysyvyydestä tiedetään kuitenkin vähän, koska yhdenkään interventiotutkimuksen seuranta-aika ei yllä yli puolen vuoden. •Motivoituminen oman vuorokausirytmin pitkäaikaiseen muuttamiseen on hoidon suurin haaste. Siksi motivoitumisen ja käyttäytymismuutosten tukeminen on tärkeää. •Uusien interventioiden kehittämiseksi tarvitaan lisää tietoa unirytmin säätelyvaikeuksien etiologiasta ja vaikeuksia ylläpitävistä tekijöistä.