Browsing by Subject "Mental Disorders"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 22
  • Winell, Klas; Mikkola, Ilona; Kuronen, Risto; Liira, Helena (2019)
    Hoitosuunnitelma antaa potilaalle mahdollisuuden osallistua hoidon suunnitteluun. Se parantaa pitkäaikais¬sairauksien hoitotuloksia. Hoitosuunnitelmassa luodaan selkeä kuva siitä, mitä hoidoilla yhteisesti tavoitellaan ja miten. Se on oiva väline omahoidon tehostamiseen ja elämäntapamuutosten tukemiseen. Kaikille pitkäaikaissairaille suunnitelma ei ole välttämätön, mutta on tärkeää tunnistaa sitä eniten tarvitsevat. Heille tulee varata riittävästi aikaa hoitosuunnitelmakeskusteluihin.
  • Laukkala, Tanja; Jylhä, Pekka; Isometsä, Erkki; Koponen, Hannu; Marttunen, Mauri; Wahlbeck, Kristian; Laajasalo, Taina; Vuorio, Alpo; Pirkola, Sami (2020)
    • Suomi on kansainvälisesti verrattuna suurten itsemurhalukujen maa, vaikka viime vuosikymmeninä ¬kuolemat ovat pääsääntöisesti vähentyneet. • Itsetuhoinen käyttäytyminen liittyy useimmiten psykiatriseen sairauteen tai päihdeongelmiin. • Itsemurhayrityksen jälkeen keskeisiä ovat strukturoitu psykiatrinen arvio, turvasuunnitelman tekeminen ja aktiivinen perussairauksien hoito. • Lääkärin lakisääteiset velvoitteet ja läheisten tilanne tulee huomioida. • Psykososiaalisia, muuhun hoitoon liitettäviä lyhyitä erillisinterventioita tutkitaan aktiivisesti.
  • Wahlstedt, Henri; Rosenström, Tom; Stenberg, Jan-Henry; Saarni, Suoma (2020)
    JOHDANTO : Psykoterapia on keskeinen mielenterveyden häiriöiden hoitomuoto. Hoitoon pääsyn kestoa voidaan pitää yhtenä sen saatavuuden ja saavutettavuuden tärkeimmistä indikaattoreista. Aihetta koskeva tieto on kuitenkin hyvin puutteellista kotimaisten psykoterapiapalveluiden osalta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin HUS:n lyhyiden ostopalvelupsykoterapioiden odotusaikoja ja niihin liittyviä tekijöitä. MENETELMÄT : HUS Psykiatrian psykoterapian laaturekisterin aineistosta muodostettiin 819 potilaan aineisto. Analyyseissä käytettiin Kaplan-Meierin estimaattoria ja Coxin suhteellisen vaaran regressiomallia. TULOKSET : Mallin perusteella 20 % potilaista aloittaa psykoterapian noin kuukauden ja puolet noin kolmen kuukauden kuluessa lähetteestä. Perusterveydenhuollosta lähetetyt potilaat ja ne, joille on päädiagnoosin lisäksi kirjattu oheisdiagnoosi, pääsevät muita hitaammin hoitoon. PÄÄTELMÄT : Hoitoon pääsyä kolmen kuukauden kuluessa voidaan pitää kohtuullisena lyhyen ostopalvelupsykoterapian osalta. Vain noin puolet potilaista aloittaa hoidon tässä ajassa, mikä kertoo merkittävästä kehittämistarpeesta. Psykoterapiaan pääsyn seurantaa tulee kehittää valtakunnallisesti.
  • Stenberg, Jan-Henry; Saarni, Suoma (2019)
    Nettiterapiaan voi ohjata kaikkialta Suomesta lääkärin lähetteellä. Lähetteen voi kirjoittaa niin julkisen kuin yksityisenkin tahon lääkäri eikä maksusitoumuksia tarvita.
  • Eskelinen, Saana; Niemi, Maija; Niemelä, Solja; Vasankari, Tuula (2020)
  • Lehti, Venla (2017)
    Maahanmuuttajan psykiatrinen arvio edellyttää kulttuurista ¬osaamista myös terveydenhuoltojärjestelmältä. Alkuun pääsee kuuntelemalla tarkasti ja suhtautumalla potilaaseen yksilönä eikä esimerkiksi tietyn etnisen ryhmän edustajana.
  • Stenberg, Jan-Henry; Blanco Sequeiros, Sanna; Holi, Matti; Kampman, Olli; Kieseppä, Tuula; Korkeila, Jyrki; Mäki, Pirjo; Wahlbeck, Kristian; Joffe, Grigori; Häll, Pasi; Joutsenniemi, Kaisla (2016)
    Psykologisia etähoitoja voidaan antaa reaaliaikaisesti tai toisaalta ajasta riippumatta. Erilaisia etähoitoja on moniin eri häiriöihin ja monet niistä ovat tutkitusti tehokkaita. Hoitojen lisäksi on toimivia mielenterveyden edistämisen, kriisiauttamisen ja itsemurhien ehkäisyn menetelmiä. Tekniikan ja tiedonlouhinnan kehitys tuo yhä merkittävämpiä apuvälineitä mielenterveyden häiriöiden hoitoon.
  • Mäkelä, Niklas; Partanen, Airi; Alho, Hannu; Kuussaari, Kristiina (2019)
    LÄHTÖKOHDAT Kotimaiset tutkimukset opioidiriippuvuuden lääkkeellisestä vieroitus- ja korvaushoidosta ovat rajautuneet hoitoyksiköihin tai alueisiin. Tavoite oli saada tietoa potilaista ja hoidon sisällöstä koko maasta. MENETELMÄT Vuoden 2015 päihdetapauslaskennan 10 844 päihde-ehtoisen asioinnin asiakkaat luokiteltiin vertailua varten opioidikorvaushoidossa oleviin, muihin opioidien käyttäjiin ja muihin päihdeasiakkaisiin. TULOKSET Asioinneista 1 585 koski korvaushoitoa. Korvaushoidossa olevat ja muut opioidien käyttäjät olivat muita päihdeasiakkaita nuorempia ja heidän päihteidenkäyttönsä oli rankempaa. Korvaushoitolääkkeen jakoa lukuun ottamatta potilaat saivat palveluja vähemmän kuin muut päihteiden vuoksi asioivat. PÄÄTELMÄT Päihdetapauslaskenta tavoittaa korvaushoitopotilaat kohtalaisen hyvin. Heidän elämäntilanteensa näyttää olevan jossain määrin vakiintuneempi kuin muiden opioidien käyttäjien, mahdollisesti hoidon ansiosta.
  • Kuula, Liisa (2019)
    Nuoruus on dramaattinen ajanjakso aivojen kehityksessä. Tämä näkyy myös unessa. Unen ajoitus siirtyy, ja kyky vastustaa unipainetta paranee. Nuori etsii autonomiaa nukkumiseen liittyvissä asioissa. Riittämätön uni heikentää kognitiivisia toimintoja ja aiheuttaa monia riskejä. Unen lyhentyminen ja muutokset aivoissa liittyvät toisiinsa, mutta syy-seuraussuhdetta niiden välille ei ole syytä olettaa.
  • Ranta, Klaus; Kaltiala, Riittakerttu; Karvonen, Juha T.; Koskinen, Tarja; Kronström, Kim (2020)
  • Saarni, Suoma; Stenberg, Jan-Henry; Holi, Matti (2020)
  • Laukkala, Tanja; Suominen, Inkeri; Granö, Niklas; Talaslahti, Tiina; Koponen, Hannu; Marttunen, Mauri (2020)
    Psykoterapian tavallisimpia käyttöaiheita ovat ahdistuneisuus-, masennus- ja eriasteiset kuormitusoireet traumaperäisiin oireisiin asti. Psykoterapia voi riittää lievien ja keskivaikeiden sairauksien hoidoksi ja olla osa hoitoa ja kuntoutusta myös useiden vaikeiden mielenterveyden häiriöiden yhteydessä. Ohjausta toteutetaan eri ikäryhmissä eri tavoin. Kaikkien ikäryhmien psykoterapiat edellyttävät huolellista kliinistä tutkimusta ja asianmukaista psykoterapia-arviota. Aikuisten lyhyitä psykoterapioita toteutetaan jatkossa perustasolla yhä enemmän. Psykoterapialle tulee asettaa tavoitteet, ja hoidon toteutus ja intensiteetti tulee suunnitella yksilölliset tekijät huomioiden. Hoidon etenemistä seurataan tavoitteiden saavuttamisen ja mahdollisten haittojen osalta. Tarvittaessa psykoterapiaan yhdistetään muita hoitoja, esimerkiksi lääkehoito.
  • Flykt, Marjo; Belt, Ritva; Punamäki, Raija-Leena (2021)
    Lähtökohdat : Tutkimus seurasi 51:tä avohoidon interventioita saavaa huumeriippuvaista äitiä ja 50 ¬normatiivista verrokkia loppuraskaudesta lapsen kouluikään. Tutkimme äidin huumeriippuvuuden lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksia äidin ja lapsen hyvinvointiin ja lapsen kehitykseen. Menetelmät : Äidin mielenterveyttä tutkittiin kyselylomakkeilla, äiti-lapsivuorovaikutusta emotionaalisen saatavillaolon videomenetelmällä sekä lapsen kognitiivista ja sosioemotionaalista kehitystä äidin raportoimana ja psykologisin testein vauva- ja kouluiässä. Tulokset : Huumeriippuvaisilla äideillä oli enemmän masennus- ja ahdistusoireita varhaisvaiheissa ja enemmän vakavia päihde- ja mielenterveysongelmia lasten kouluiässä kuin verrokeilla. Heillä oli enemmän vuorovaikutusongelmia lapsen kanssa sekä vauva- että kouluiässä. Vuoden iässä lasten kehityksessä ei ollut eroja, mutta kouluiässä huumeryhmän lapsilla oli enemmän tarkkaavuus- ja mielenterveysoireita. Päätelmät : Varhaisen äitiyden tuki lisäsi äidin emotionaalista saatavuutta lapselleen, ja huumeiden käytön vaikutuksille altistuneiden lasten kehitys eteni hyvin ensimmäisen vuoden aikana. Se kuitenkin vaarantui kuormittavien kasvuolosuhteiden jatkuessa. Lasten psyykkistä kehitystä tulisi seurata ja tukea koko perhettä pitkäjänteisesti eri kehitysvaiheissa.
  • Pietikäinen, Johanna; Hakulinen, Tuovi; Holopainen, Arja (2020)