Browsing by Subject "Mesopotamia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Svärd, Saana; Nissinen, Martti (Eisenbrauns, 2018)
  • Svärd, Saana (Zaphon Verlag, 2019)
    Melammu Workshops and Monographs
  • Hämeen-Anttila, Jaakko (Basam Books, 2000)
    Maailman vanhin sankarieepos kertoo kuningas Gilgameshin matkasta etsimään ikuista elämää. Kertomus "hänestä joka syvyydet näki" on myös avain assyrialaiseen uskonnolliseen ajatteluun: viisauden etsintä kuvaa mystikon tietä kohti täydellisyyttä. Myyttinen Gilgamesh on osaksi ihminen, osaksi jumala. Gilgameshin haastajaksi luotu villi Enkidu taas on karvainen ja elää eläinten parissa. Kaksintaistelun jälkeen vastapuolista tulee ylimmät ystävät. He joutuvat yhdessä vastatusten seetrimetsää vartioivan hirmuisen Humbaban kanssa, mutta vaarallisemmaksi osoittautuu rakkauden jumalatar Ishtarin dramaattineen rakkaus Gilgameshiin. Sen seurauksena Gilgamesh tutustuu kuolemaan ja suruun, ja joutuu matkustamaan tuonpuoleiseen saakka. Mutta saavuttaako hän kuolemattomuuden, kuten luomakunnan vedenpaisumukselta pelastanut jumala Utnapishtim? Yli kolme vuosituhatta vanhan eepoksen on suomentanut suoraan akkadin kielestä professori Jaakko Hämeen-Anttila.
  • Vaittinen, Aleksi (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Hesekielin kirjan jakeita 1:1–28 ja 10:1–22. Tutkimustehtävänä on analysoida muinaisen Lähi-idän kirjallisuutta ja kuvataideperintöä ja verrata sitä Hesekielin kirjan alussa luvussa 1 kuvattuun näkyyn ja lukuun 10, jossa näky toistuu. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa sitä, löytyykö Lähi-idän muinaisesta kirjallisesta ja kuvallisesta traditiosta materiaalia, joka resonoi Hesekielin kirjan luvuissa 1 ja 10 kuvattujen näkyjen kanssa. Tutkimuksen lähteinä käytetään Hesekielin kirjan masoreettista tekstiä sekä mesopotamialaista ja egyptiläistä kuvallista ja kirjallista materiaalia. Vertailtava mesopotamialainen ja egyptiläinen ikonografia ja kirjallinen materiaali on valittu tutkimukseen Shemaryahy Talmonin esittämän historiallisen- ja maantieteellisen läheisyysperiaatteen mukaan. Vertailtaessa materiaaleja Hesekielin kirjan lukuihin 1 ja 10 niitä pyritään tarkastelemaan mahdollisimman neutraalisti huomioiden Brent Strawnin esittämä kritiikki tutkijan vaarasta ajautua liiallisen samankaltaisuuden tai erilaisuuden leiriin päätelmiä tehdessään. Termien johdettavuuksia heprean kielen sisarkielistä tarkastellaan työssä vertailevan kielitieteen keinoin. Lisäksi Israelin naapurikansojen kirjallisen tradition aiheita verrataan Hesekielin kirjan lukuihin 1 ja 10. Tutkielmassa hyödynnetään myös Michael Baxandallin kehittämää ajatusta uudelleenrakentamisen kolmiosta ja pyritään sen avulla muodostamaan kuva tutkittavan kohteen tarkoituksesta, tekijästä ja syntypaikasta. Tutkimus osoittaa Hesekielin kirjan luvuissa 1 ja 10 kuvatuille näylle lukuisia yhtäläisyyksiä vertailtaessa niitä niin mesopotamialaiseen kuin egyptiläiseen ikonografiaan. Lukujen 1 ja 10 kielellinen vertailu osoittaa terminologisia yhteneväisyyksiä myös heprean sisarkielten sanoihin. Lukuisat yhtäläisyydet kuvallisessa ja kirjallisessa traditiossa puoltavat tutkimuksessa esitettyä oletusta, jonka mukaan Hesekielin kirjan kirjoittaja on ottanut vaikutteita niin mesopotamialaisesta kuin egyptiläisestäkin kuvallisesta ja kirjallisesta traditiosta.
  • Hyvärinen-Hellberg, Eija (Helsingfors universitet, 2017)
    Eksegeettisen tutkimuksen kohteena ovat Ugaritin tekstien Baal ja Anat -kertomussikermä ja Vanhan testamentin psalmit 74 ja 77. Tekstien sisältämiä viittauksia kaaokseen, jonka epiteettinä ovat meri, lohikäärme, Leviatan tai Lotan, joet ja virrat sekä suuret vedet, analysoidaan laaja-alaisen synkronisen tutkimuksen, narratiivisen ja ikonografisen menetelmän keinoin. Tekstit analysoidaan historialliskriittisin, diakronisin menetelmin. Analyysin tuloksia peilataan Levantin, muinaisen Orinetin kulttuureiden kuva-aineistoon pronssi- ja rautakauden ajalta. Merkityksiä peilataan myös sosio-ekonomiseen ympäristöön. Mesopotamian valtakuntien sinettien ja sylintereiden kuvakieltä samoin, kuin arkeologisten yksittäisten esineiden kantamia merkityksiä liitetään tekstiin. Kuvallisena aineistona on Frankfortin sinettejä käsittelevä tutkimus ja Keelin teostensisältämä kuva-analyysi. Tutkimuksen fokus on kysymyksessä, avaako kuvakieli tekstin merkityksiä ja luoko se uusia tutkimusnäkökulmia. Ras Shamran mytologisten, Baalia ja Anatia käsittelevien tekstien tutkimuksen fokus on meren jumaluuteen Yammiin personifioitu kaaos, elämää tuhoava voima. Hänen suhdettaan peilataan luojajumala Eliin ja myrskyn ja hedelmällisyyden jumalaan Baaliin. Esille tulee arkaaisen ihmisen maailmankuva ja kognitiivinen prosessi sellaisena kuin se kuvissa ilmenee. Tekstien merkityksen löytämiseksi niiden sisältöön sovelletaan Dumezilin sosiaalista teoriaa. Teorian sovellus nojaa Langin siitä tekemään tulkintaan. Hän luokittaa jumaluuden ilmenemismuodot hierarkiseksi, kolmiportaiseksi pantheoniksi, joka peilaa yhteiskunnan eriytynyttä sosiaalirakennetta. Tutkimus etsii Ugaritin mytologisten tekstien ja psalmitekstien” sitz im lebeniä”. Onko psalmien tekstikohdissa kaikuja Ugaritin tekstien mytologisista hahmoista nhr, lotan, seitsenpäinen lohikäärme ja kiemurtava käärme? Työ esittelee Løgstrupin analyysin ihmisenä olemisen alkukantaisista ilmaisuista, jotka ilmenevät myötätunnon, nöyryyden, rakkauden, surun ja toivon ilmauksina. Se tarkastelee kaaoksen ilmenemisen muotoja vihaa, kateutta ja mustasukkaisuutta. Psalmien kyyhkyskuvan ja tekstien pyhän kohtaamisen kuvauksissa tutkin, mitä ne merkitsevät yksilölle ja yhteisölle. Lyhyesti voi Ugaritin tekstien fokuksen olevan jumaluuksien maailmassa ja kultissa, kun taas psalmeissa fokus on inhimillisen ja jumalallisen dialogissa. Kohtaamisen merkitys todentuu elämää kannatteleven voimien ilmaisussa trauman kokeneessa yhteisössä.
  • Virtanen, Nikolas (Helsingin yliopisto, 2019)
    The latter stages of the 3rd Millennium BC saw the rise and collapse of the Akkadian Empire. Although their system of political organization was not necessarily invented by the Akkadians, they developed it much further than had been done ever before - with a centralized state power that had hegemony over most of Mesopotamia and kings that developed new ideologies of world dominion to legitimize their rule. Yet, as spectacular as the Empire might have been, so too was its sudden collapse. Due to the scarcity of our sources, the causes and events that eventually led to the collapse are enigmatic to us. Several theories have been presented, and especially the rise of palaeoclimatology and its methods have produced new theories as to why the Akkadian Empire collapsed. This thesis is an in-depth review and examination of the historical and textual sources that concern themselves with the Akkadian collapse, with the purpose of assessing their reliability and to compare and reflect them against the prevailing theories. These sources include royal inscriptions, letters, chronicles, king lists and literary compositions. All sources are examined through translations to modern languages. The results show how most of the theories have contradictions and issues relating to the textual sources. The fact of the matter is that with present sources no assured conclusions can be drawn, and it will take a breakthrough in discoveries – notably of the Akkadian capital – before any more light can be shed on the matter.