Browsing by Subject "MetNet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Haukka, Harri (Aalto-yliopisto, 2021)
    Avaruushankkeissa energian saatavuus ja riittävyys ovat kriittisiä tekijöitä. Kun siirrymme kauemmaksi Auringosta, vähenee säteilyvuontiheys etäisyyden neliöön. Tämän vuoksi säteilyvuo Marsissa on noin 43 prosenttia säteilyvuosta Maassa. Marsin erityispiirteenä on myös kaasukehä, pölymyrskyt sekä kaasukehässä leijaileva hiekka, jotka vaikuttavat pinnalla olevan laskeutujan vastaanottamaan säteilyvuohon. Yleisimmät menetelmät sähköenergiaa tuottamiseksi mars-laskeutujissa ovat aurinkopaneelit ja radioisotooppinen lämpösähkögeneraattori (RTG). RGT tuottaa energiaa tasaisesti, riippumatta vallitsevasta säteilyvuosta. Pienempien laskeutujien kohdalla yleensä riittää aurinkopaneeleiden ja akuston yhdistelmä. Tässä työssä on kuitenkin huomioitu mahdollisuus käyttää RTG:tä osana energiantuottojärjestelmää. Hyötykuorma ja palveluelektroniikka asettavat lähtökohdat energian- ja tehontuottojärjestelmän suunnitteluun. Tässä täytyy ottaa huomioon paitsi edellä mainittujen yksityiskohtaiset sähköiset vaatimukset, niin myös laskeutujan mukanaan tuomat massa- ja tilarajoitukset. MetNet-laskeutuja on suhteellisen pieni ja rajoittaa mm. akuston ja käytettävissä olevien aurinkopaneeleiden sekä RTG:n ominaisuuksia. Työssä kehitetty optimointityökalu antaa käytännössä rajattoman mahdollisuuden muokata energiajärjestelmän osien kokonaisuutta, mutta laskeutujan asettamien rajoituksien vuoksi, emme simuloi epärealistisia vaihtoehtoja. Optimointityökalu kehitettiin kahdessa vaiheessa. Ensin MS Excelillä, jonka avulla määriteltiin realistiset lähtökohdat mm. aurinkopaneeleiden ja akkujen määräksi sekä tarkasteltiin staattista toimintatilaa eri säteilyvuontiheyksillä ja alijärjestelmien hyötysuhteilla. Toiseksi Pythonilla, joka sisältää kaikki Excel-työkalun ominaisuudet. Tällöin voimme tarkastella järjestelmän toimintaa halutulla ajanjaksolla sekä muuttuvalla säteilyvuontiheydellä mihin vuorokauden ja vuodenaikaan tahansa. Marsin pinnalla sijaitsevien laitteiden täytyy toimia täysin autonomisesti. Tällöin energian saatavuus ja sen optimoitu käyttö ovat tärkeitä. Laskeutujan palveluelektroniikan pitää pystyä toimimaan myös ei-optimaalisessa tilanteessa ja tarvittaessa keskeyttää tieteelliset toiminnot. Näitä operaatioita ohjataan ns. syklogrammeilla, eli etukäteen ohjelmoiduilla toimintasuunnitelmilla, joita laskeutujan tietokone toteuttaa tarpeen mukaan. Työssä on simuloitu syklogrammeja eri toimintaolosuhteille hyödyntäen kehitettyä optimointityökalua.
  • Harri, A-M; Leinonen, J.; Merikallio, S.; Paton, M.; Haukka, H.; Polkko, J.; Linkin, V.; Lipatov, V.; Pichkadze, K.; Polyakov, A.; Uspensky, M.; Vasquez, L.; Guerrero, H.; Crisp, D.; Haberle, R.; Calcutt, S.; Wilson, C.; Taylor, P.; Lange, C.; Daly, M.; Richter, L.; Jaumann, R.; Pommereau, J-P.; Forget, F.; Lognonne, Ph.; Zarnecki, J. (2007)
    Raportteja - Rapporter - Reports
  • Harri, Ari-Matti; Schmidt, Walter; Romero, Pilar; Vázquez, Luis; Barderas, Gonzalo; Kemppinen, Osku; Aguirre, Carlos; Vázquez-Poleti, Jose Luis; Llorente, Ignacio M.; Haukka, Harri; Paton, Mark (2012)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2012:2
    Abstract We present a general approach to study solar eclipses by Phobos on Mars: its parameterization and prediction.The validation of the model and the involved parameters is made with the already observed eclipses by previous Mars missions. Eclipse prediction is applied for the past Mars lander missions: Viking, Pathfinder and Phoenix, as well as for the future Mars MetNet Precursor Mission. A successful detection of eclipses could be used for the localization of landers and to study atmospheric properties. We also consider the data analysis, with special emphasis in the tomographic method to identify events which are very localized in space and time. Large computation requirements are needed for the implemented methods. To this propose an efficient Cloud Computing Network Infrastructure has been used.