Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleistymässä alle 50-vuotiailla. Nuoret ja keski-ikäiset aivoverenkiertohäiriöpotilaat toipuvat yleensä paremmin kuin iäkkäät. Akuuttivaiheen hoito, kuten aivoinfarktin liuotushoito, mekaaninen aivovaltimon veritulpan poisto ja hoito aivohalvausyksikössä, parantavat ennustetta. Toipumiseen ja kuolleisuuteen vaikuttavat mm. häiriön syy, akuuttivaiheen oirekuva, diabetes, tupakointi ja infektiot. Noin puolet aivoverenkiertohäiriön sairastaneista palaa työelämään. Tavalliset riskitekijät ovat nuorillakin potilailla tavallisia, ja ne vaativat seurantaa ja sitoutumista pitkäaikaiseen lääkehoitoon. Pitkäaikaisseurannassa joka kymmenennelle iskeemisen aivoverenkiertohäiriön sairastaneista ja jopa joka neljännelle aivoverenvuotopotilaista kehittyy epilepsia.

Dravet’n oireyhtymä on harvinainen, mutta todennäköisesti alidiagnosoitu sairaus. Sen tavallisin syy on hermosolujen natriumkanavien toimintaa säätelevän SCN1A-geenin virhe. Sairaus alkaa infektioon, rokotukseen tai muuhun lämmönnousuun liittyvillä pitkittyneillä kuumekouristuksilla ensimmäisen ikävuoden aikana. Vaikea epilepsia on tunnetuin oire, mutta useimmilla on myös vaikeita kognitiivisia ja motorisia häiriöitä. Diagnoosilla on merkitystä, koska epilepsialääkkeiden oikealla valinnalla voidaan estää sarjakohtaukset ja lievittää oireita. Lapset tulee rokottaa normaalisti diagnoosista huolimatta.

Introduction: Arthroscopic subacromial decompression (ASD) is the most commonly performed surgical intervention for shoulder pain, yet evidence on its efficacy is limited. The rationale for the surgery rests on the tenet that symptom relief is achieved through decompression of the rotator cuff tendon passage. The primary objective of this superiority trial is to compare the efficacy of ASD versus diagnostic arthroscopy (DA) in patients with shoulder impingement syndrome (SIS), where DA differs only by the lack of subacromial decompression. A third group of supervised progressive exercise therapy (ET) will allow for pragmatic assessment of the relative benefits of surgical versus non-operative treatment strategies. Methods and Analysis: Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial is an ongoing multicentre, three-group randomised controlled study. We performed two-fold concealed allocation, first by randomising patients to surgical (ASD or DA) or conservative (ET) treatment in 2:1 ratio and then those allocated to surgery further to ASD or DA in 1:1 ratio. Our two primary outcomes are pain at rest and at arm activity, assessed using visual analogue scale (VAS). We will quantify the treatment effect as the difference between the groups in the change in the VAS scales with the associated 95% CI at 24 months. Our secondary outcomes are functional assessment (Constant score and Simple shoulder test), quality of life (15D and SF-36), patient satisfaction, proportions of responders and non-responders, reoperations/treatment conversions, all at 2 years post-randomisation, as well as adverse effects and complications. We recruited a total of 210 patients from three tertiary referral centres. We will conduct the primary analysis on the intention-to-treat basis. Ethics and Dissemination: The study was approved by the Institutional Review Board of the Pirkanmaa Hospital District and duly registered at ClinicalTrials.gov. The findings of this study will be disseminated widely through peer-reviewed publications and conference presentations. © 2017 Article author(s).

Suonensisäistä vankomysiiniä käytetään grampositiivisten bakteerien aiheuttamien vakavien infektioiden hoidossa. Annoksen määrittäminen on usein hankalaa, ja 12 tunnin välein annettava jaksoittainen hoito toteutetaan yleensä sairaalaosastolla. Hyväkuntoisen potilaan vankomysiinihoito voidaan antaa jatkuvana infuusiona elastomeerisen pumpun avulla myös sairaalan ulkopuolella. Kuvaamamme potilaan aivojen märkäpesäkkeen mikrobilääkehoito onnistui vankomysiinipumpulla hänen kotiuduttuaan sairaalasta. Pumppuhoito kotona on turvallista, tehokasta ja käytännöllistä niin potilaille kuin henkilökunnallekin. Pumppu nopeuttaa potilaan paluuta aktiiviseen arkeen ja säästää todennäköisesti terveydenhuollon kustannuksiakin.

50-vuotias mies hakeutui puolison vaatimuksesta yksityislääkärin vastaanotolle. Paino oli pudonnut lyhyessä ajassa 5 kg. Muutamia viikkoja aiemmin oli alkanut olla kuumetta iltapainotteisesti, ylimmillään 38,4 astetta, ja lisäksi yöhikoilua ilman muita merkittäviä infektion oireita.

59-vuotias mies huomasi yhtenä aamuna näkevänsä ilman laseja, jotka olivat olleet 20 vuotta käytössä. Hän hakeutui optikolle, ja tämän tutkima näöntarkkuus oli parantunut 4,5 dioptrian verran. Optikko ohjasi miehen kiireellisesti työterveyslääkärille, joka totesi verensokeritason olevan huomattavan koholla ja ohjasi miehen saman tien yhteispäivystykseen.

Perhosharrastaja hakeutui päivystykseen selkävaivojen pahennuttua ja oikean suupielen alettua roikkua.