Browsing by Subject "Mosambik"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Kilpi, Lyydia (Helsingfors universitet, 2015)
    The study explores how mineral resources are rendered governable through the EITI, a global multi-stakeholder governance mechanism focusing on transparency. The study focuses on Mozambique, a country with growing mining and petroleum sectors and low rankings on governance indices. Stakeholders views on extractive sector governance in Mozambique are analysed through the theoretical framework of governmentality. A governmentality approach focuses on how we govern and are governed, and the nexus between thought and governing. The data for this study consists of 20 interviews conducted in Maputo, Mozambique with government officials, civil society actors, representatives of extractive companies and development partners. The interview data was analysed by conducting a qualitative content analysis. The EITI is a governance mechanism within which governments, civil society actors and companies collaborate to publish and communicate information about the oil, gas and mining sectors. The role the EITI assigns to non-state and private actors and the value it places on liberal ideals show that the EITI reflects a neoliberal understanding of governance. Mozambique has implemented the EITI since 2009. This study demonstrates that in Mozambique, despite EITI implementation, the adoption of neoliberal governance is not complete. Actors deploy neoliberal and other techniques of governance selectively to further their agendas. The state remains a central hub for mineral resource governance, and different actors attempt to influence governance through the state apparatus. Transnational influences, such as development aid, steer the state towards adopting neoliberal governance. Civil society continues to have limited influence over mineral resource governance despite participation in the EITI. However, the adoption of neoliberal forms of governance may open up opportunities for civil society to influence governance.
  • Chaichee, Sofia H. (2007)
    The purpose of the research is to further explain the complex nature of the current development policy initiative of human rights-based approach to development cooperation (HRBA). The questions, such as, why were the human rights incorporated into the Western development aid strategies and what do they stand for, are addressed. Moreover, the aim is to examine the development aid policy's possible beneficial effects on the Mozambican Muslim community. In the late 1980's, the former economic development cooperation policies underwent a shift towards development strategies of political conditionality. From that time onwards, development has been conceived as incorporating elements of 'social and political dimensions of poverty reduction', aside from solely focusing on economic variables. Presently, the development aid policies that were originally implemented under poverty reduction strategies have yet evolved and the new wave of including a softer approach to development policies can be further reinterpreted as the human rights-based policies to development (HRBA). Within the chapters of this research, policies by the entities of European Union, World Bank and UNDP describe the concept of HRBA in a different setting of words and with differing development objectives. However, the HRBA policies by the development agencies, albeit varied, base the normativity of the concept on the 'universality claim' of human rights and its legitimacy on the human rights laws. The research sets to point out, how the language employed by the development agencies for the policies of HRBA to development is vague and no clear-cut definition is offered to its name. The wide-ranging underpinnings on human rights and development, in addition to the concepts introduced by the development cooperation agencies, are by no means analogous and of corresponding thinking. Moreover, while conducting the research it became apparent that since human rights are based on ethical and moral values, they are rather contingent and contextual than universal and absolute. Thus, the policies of HRBA may only deliver so much of its claimed promise. This notion, especially, was examined through a closer exploration of human rights and development arguments within the framework of the Islamic community in Mozambique.
  • Tuominen, Kaisu (2002)
    Tutkimus käsittelee pohjoismosambikilaisia pienviljelijöiden yhdistyksiä sosiaalisina toimijoina paikallisella poliittisella areenalla. Etnografiseen kenttätyöhön perustuvan tutkimuksen keskiössä on Pemba-Metugen hallintoalueen pienviljelijäyhdistysten liitto ja sen johtajat. Päätavoitteena on tarkastella alueellisen liiton kautta kehityksen välittäjyyttä eli toimintaa paikallisyhteisöjen ja kehitysyhteistyöorganisaatioiden rajapinnoissa. Poliittisen ja taloudellisen liberalisoinnin ja kehitysyhteistyön hajauttamisen seurauksena on syntynyt ja aktivoitu paljon välittäviä toimijoita ja organisaatioita. Tutkimuksessani olen kiinnostunut tärkeästä, mutta vähän tutkitusta sosiaalisesta ilmiöstä kehitysapuvarojen ja paikallisyhteisöjen välillä: kehityksen välittäjyydestä. Kysymyksenasettelu pohjaa konstruktivistiseen kehitystutkimukseen, joka korostaa toimijuutta ja pienviljelijäyhteisöjen monimuotoisuutta. Tutkimuksessa käsitellään tapaustutkimusten kautta sitä, millaista toimijuutta kehityksen välittäjyys on. Miten ja missä siitä kiistellään? Millaisia kykyjä se vaatii ja minkä käytäntöjen kautta eri toimijat pyrkivät todistamaan legitimiteettinsä välittäjänä? Millaisia vaikutuksia välittäjyydellä on Afrikan maaseudun poliittisiin areenoihin? Kiistelyä ja neuvottelua välittäjyydestä käydään konkreettisissa paikoissa ja tilanteissa, joissa eri toimijat pyrkivät osoittamaan kykynsä ja legitimiteettinsä. Välittäjyys on valtasuhde, joka ei ole pysyvä rakenteellinen ominaisuus, vaan vuorovaikutuksessa ilmenevä neuvotteluiden tulos. Välittäjiltä vaaditaan paikallisyhteisön tuntemuksen lisäksi modernien järjestöpätevyyksien kuten virallisen kielen, asiakirjojen ja kirjanpidon hallintaa. Tutkimuksessa päädytään siihen tulokseen, etteivät modernit taidot kuitenkaan yksinään riitä johtajuuden saavuttamiseen alueellisessa liitossa. Johtajalta edellytetään myös perinteisen valtarekisterin hallintaa, johon yhdistyksen sisäinen päätöksenteko ja yhteistoiminta pitkälti perustuu. Perinteinen ja moderni valtarekisteri yhdistyvät alueellisessa liitossa niin kollektiivisella kuin henkilökohtaisella tasolla. Eri valtarekisterit näyttävät siis täydentävän toisiaan ja olevan muunnettavissa toisikseen. Tutkimuksessa päädytään kuitenkin siihen johtopäätökseen, ettei valtarekisterien yhdistäminen palaudu yksilön rationaaliseen eduntavoitteluun eikä välittäjyys strategiseen toimijuuteen. Se, että alueellisen liiton johtajat tavoittelevat poliittisia ja taloudellisia etuja, ei tarkoita, ettei heidän toiminnallaan olisi myös ideaalisia päämääriä Kiistely välittäjyydestä on samalla sekä kamppailua auktoriteetista ja johtajuudesta, omien materiaalisten intressien turvaamista että halua määrittää yhteisön tulevaisuutta. Apuvarojen houkuttelu on vain yksi ulottuvuus yhdistystoiminnassa, joka sen jäsenille ei ole virallisten organisaatioiden järjestelmä, vaan tiettyihin resursseihin, konflikteihin ja asutukseen liittyviä historiallisia suhteita.
  • Virtanen, Eeva (Helsingfors universitet, 2016)
    Sinkin puutos on yksi yleisimmistä ravintoaineiden puutoksista ja sen esiintyvyys on korkeaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Sinkki on tärkeä hivenaine normaalin kasvun ja kehityksen kannalta. Sinkin puutos johtuu sen riittämättömästä saannista tai huonosta hyödynnettävyydestä. Yksipuolinen kasviperäinen ruokavalio, joka sisältää vain vähän eläinkunnan tuotteita on yhdistetty sinkin puutokseen. Fytaatti on sinkin imeytymistä vähentävistä tekijöistä merkittävin. Ravinnon fytaatin ja sinkin suhdetta kutsutaan fytaatti-sinkkisuhteeksi, joka on sinkin hyödynnettävyyttä kuvaava indikaattori. Sinkin puutoksen riskiryhmään kuuluvat lapset ja nuoret, raskaana olevat naiset ja yksipuolista ravintoa syövät henkilöt. Mosambik on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan köyhimmistä maista, joissa väestö on nuorta. Mosambikissa raskaudet nuorella iällä ovat yleisiä ja tekevät nuorista naisista sinkin puutokselle alttiin ryhmän. Tutkielman tavoitteena oli tutkia Mosambikilaisten nuorten tyttöjen ruokavalion sinkin ja fytaatin lähteitä sekä ruokavalion yhteyttä tyttöjen seerumin sinkkipitoisuuteen. Muita tavoitteita oli kuvailla ja vertailla eri alueiden sinkin ja fytaatin saantia, seerumin sinkkipitoisuutta ja sinkin puutoksen esiintyvyyttä nälkä- ja satokauden aikana kolmella eri tutkimusalueella. Tutkielmassa käytettiin vuonna 2010 kerättyä ZANE-tutkimuksen aineistoa. ZANE-tutkimus on Helsingin yliopiston toteuttama poikkileikkaustutkimus, jossa kerättiin tietoa 14-19-vuotiaiden tyttöjen ravintoaineiden saannista ja ruoankäytöstä. Aineisto on kerätty Mosambikista, Zambézian maakunnasta Quelimanen, Maganja da Costan ja Morrumbalan alueilta. ZANE-tutkimuksessa ruoankäyttötietoja kerättiin 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelulla ja ruoankäyttökyselylomakkeella. Seerumin sinkkipitoisuus on analysoitu verinäytteestä. Tässä tutkielmassa ruokavalio pisteytettiin sinkin hyödynnettävyyden ja eläinperäisyyden mukaan, ja sen yhteyttä seerumin sinkkipitoisuuteen tutkittiin regressioanalyysillä. Tutkimusalueilla sinkin saanti oli vähäistä ja fytaatin saanti runsasta sekä fytaatti-sinkkisuhde oli korkea (15-23). Suurimmat sinkin lähteet olivat kasviperäisiä, ja eläinperäisiä ruokia käytettiin vain vähän. Sinkin ja fytaatin lähteet vaihtelivat alueittain ja fytaattia saatiin samoista lähteistä kuin sinkkiäkin. Sinkin puutos oli yleistä tutkittavilla alueilla. Satokaudella ruokavalio, pisteytettynä sinkin hyödynnettävyyden ja eläinperäisyyden mukaan, oli negatiivisesti yhteydessä seerumin sinkkipitoisuuteen. Koska sinkin saanti jäi tutkimusalueilla suositusten alapuolelle ja fytaatti-sinkkisuhde oli korkea, tutkimusalueiden ruokavalio määritetään WHO:n suositusten mukaisesti ryhmään, jossa ravinnon sinkistä imeytyy vain n. 15 %. Mahdollisesti ruokavalio, jossa käytetään runsaasti eläinperäisiä ruokia, on yhteydessä ruokakäyttäytymiseen tai ruokien käyttöön, jotka vähentävät sinkin hyödynnettävyyttä. Tutkimusalueilla on tarve ravitsemusinterventioille, jotka kohdistuvat nuorten tyttöjen ravitsemukseen.
  • Seppinen, Lena (Helsingin yliopisto, 2018)
    Mosambik mielletään yleisesti ottaen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta suvaitsevaiseksi yhteiskunnaksi, mikä tekee siitä poikkeavan tapauksen ainakin mediassa yleistyneen narratiivin valossa, jossa Afrikan maat kuvataan erityisen homofobisina. Akateeminen tutkimus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin suhtautumisesta Afrikan konteksteissa on keskittynyt pitkälti Etelä-Afrikkaan tai Ugandan kaltaisiin maihin, joissa poliittista homofobiaa esiintyy äärimmäisissä muodoissa. Tässä tutkimuksessa haluankin keskittyä analysoimaan seksuaalivähemmistöistä käytäviä keskusteluja vähemmän äärimmäisessä kontekstissa. Aineistoni koostuu sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista, joissa ihmiset keskustelevat asenteistaan seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Valitsin kohteeksi sosiaalisen median, koska seksuaalivähemmistöt ovat jokseenkin näkymättömiä mosambikilaisessa valtavirtamediassa. Analysoin aineistoa kriittisen sisältöanalyysin ja diskurssianalyysin menetelmillä, hyödyntäen ennakkoon määriteltyjä analyyttisia kategorioita. Kategoriat perustuvat taustakirjallisuuteen ja aiempiin samankaltaisiin tutkimuksiin eri konteksteista, missä on tunnistettu kolme yleistä selitysmallia, joita ihmiset hyödyntävät perustellessaan antihomoseksuaalisia asenteitaan: uskonnollinen, tieteellinen ja kulttuurinen (ajatus siitä, että homoseksuaalisuus on epäafrikkalaista). Tutkimuskysymykseni on: miten antihomoseksuaalisuutta uudelleen tuotetaan näiden heteroseksististen viitekehysten ja muunlaisten diskurssien kautta? Toiseksi, haluan keskittyä tarkastelemaan, miten näitä diskursseja vastustetaan ja seksuaalivähemmistöjä puolustetaan. Tutkimuksessa käy ilmi, että kommentoijien antihomoseksuaalisuutta siivittää heteroseksistinen tulkinta kristinuskosta, heteronormatiiviset perhearvot ja pelot lisääntymisen loppumisesta sekä homoseksuaalisuuden medikalisaatio. Aineistossa esitetään myös ajatuksia homoseksuaalisuudesta ulkopuolelta tulevana vaikutteena, mutta tässä otoksessa nämä näkemykset ovat selvästi vähemmän yleisiä kuin uskonnollinen ja tieteellinen malli. Seksuaalivähemmistöjä puolustavat keskustelijat tukeutuvat usein myös kristinuskoon ja ajatukseen lähimmäisen rakkaudesta sekä jaetusta inhimillisyydestä, jossa kaikki ihmiset ovat jumalan luomia. Keskustelijat painottavat myös, että vain jumalalla on oikeus tuomita. Antihomoseksuaalisuutta verrataan rasismiin, misogyniaan ja albinismiin, jolloin seksuaalivähemmistöjä puolustetaan tasa-arvon nimissä. Lisäksi aineistosta paljastuu suvaitsevainen malli, jossa painotetaan kunnioitusta ja väkivallattomuutta, kuitenkin ilman täydellistä hyväksymistä.
  • Hauta-alus, Helena (Helsingfors universitet, 2011)
    Humans all over the world are selecting food items from a larger pool of potentially edible foods and are creating prohibitions and preferences for certain foods. These are called food beliefs and they are an important part of the local culture. Reasoning to them often lies in health or social respect. Many food beliefs still exist in Africa and pregnant and breastfeeding women and children are often the target of these beliefs. Under the suboptimal nutritional status or food insecurity the possible food beliefs might considerably affect the nutritional status and health of these vulnerable groups. Malnutrition is still a major problem in Africa and other developing countries. The aim of this thesis was to study whether and what types of food beliefs concerning pregnant and breastfeeding women can be found in the rural area of the Zambezia province, Mozambique. Furthermore, the aim was to evaluate their possible significance on nutritional status. Five group interviews in three villages and 10 individual interviews in two villages were done. Interviewees were women of 12 to 78 years of age and all together 27 women were interviewed. Interpretation, sensitivity of the topic and the inexperience of the interviewer caused challenges in conducting the interviews. Because of this the method was altered and changed from group interview to individual interview during the study. Food beliefs differed between villages and within villages but some common characteristics can be found. There are several food beliefs concerning pregnant and breastfeeding women in the study area. Pregnant women were advised not to eat protein rich foods such meat and fish but were recommended to eat vegetables, fruits and cereal foods during pregnancy. Eggs were both recommended and forbidden during pregnancy. In addition, there was an intentional habit for pregnant women to eat less cassava porridge or less food in general („eating down?). During breastfeeding nothing was forbidden in general but coconut and vegetables were recommended. Most of the reasonings were related to the health of a mother and a child. The reasonings can be divided into the following groups: enhances breast milk production, causes stomach pain, maintains fitness and prevents stomach growth, mother will be strong and healthy and she?ll get vitamins, the child?s appearance changes, child will be strong and healthy, child?s behaviour changes, causes miscarriage, causes easy or difficult delivery. Food beliefs were partly mixed with education from health authorities. Almost all women said that they do follow these beliefs. Few women expressed their concerns about following the beliefs on recommended foods since food availability makes it sometimes difficult. Food belief that forbids good protein sources from pregnant women can increase the risk of protein deficiency. Eating down increases the risk of having not enough energy during pregnancy. The recommended foods are mainly nutritious and likely promote health. It can be stated that when starting a research in a foreign culture, it is necessary to have a flexible research method. It is be very important that the method can be adjusted during the study. The conclusion of this thesis was that individual interviews would have been the most suitable method when studying food beliefs in this area. Individual interviews should have only one interviewer, interviewee and interpreter if needed. All should be the same sex and the age group. From the health and nutrition viewpoint it is vital to be aware of the food beliefs in the society under investigation and to study these specifically in the area because these can vary markedly even in the same village or community.
  • Poikonen, Heidi (Helsingin yliopisto, 2014)
    Undernutrition and chronic micronutrient deficiency (hidden hunger) are serious problems around the world. Deficiencies in vitamin A, iron and iodine are the most common and they also cause the most health problems. In Mozambique there are micronutrient deficiencies in calcium, iron, iodine, selenium and zinc. Iodine deficiency decreases levels of thyroid hormones in the body. Thyroid hormones are in central role for example in fetal growth and child development. Furthermore, iodine deficiency causes different kinds of health problems in all age groups. Selenium deficiency can also affect levels of thyroid hormones. Selenium is needed in the activation of thyroid hormones. Also syanogenic glycosides from food can disturb thyroid metabolism. Cassava, which is commonly used food plant in Mozambique, is rich in these compounds. This master’s thesis focused on the iodine and selenium nutrition of teenage girls in Zambézia Province in Central Mozambique. I also studied how much these teenage girls use cassava as food. This master’s thesis is part of population-based cross-sectional ZANE-study. In ZANE-study diet and nutritional status of adolescent girls (15-18 years old) was studied in different types of communities in two seasons in 2010 in Quelimane, Maganja de Costa and Morrumbala. Iodine status of the girls was analysed by determining iodine concentration in urine spot samples (n=502). The selenium concentrations were determined from 522 serum samples. The thyroglobulin concentrations were also determined from the serum samples as another marker of iodine status. The results revealed that adolescent girls especially in Maganja de Costa and Morrumbala suffer from mild to moderate iodine deficiency. The median of urinary iodine concentration was 54,7 µg/l in Maganja de Costa (Q1 31,2; Q3 90,2) and 46,4 µg/l in Morrumbala (Q1 24,4; Q3 75,7). Urinary iodine concentration range 100-199 µg/l is an indicator of optimal iodine status. In Quelimane the median was 138,8 µg/l (Q1 86,8; Q3 199,4). Urinary iodine concentrations of pregnant girls were below the reference values in all areas. Serum thyroglobulin concentrations indicated also sub-optimal iodine intake. The serum selenium concentrations in the other hand were optimal in all areas. In Maganja de Costa, cassava was a staple food. In this study, iodine deficiency was observed in adolescent girls in Zambézia Province. Especially pregnant girls and their children are vulnerable group for iodine deficiency. Iodination of salt is an efficient way to increase iodine intake and iodination programmes should be made more efficient. In areas where cassava is commonly used, people should be advised to prepare it in a proper way. In this way possible disadvantages of cassava on iodine nutrition could be avoided.
  • Öhman, Taina (Helsingfors universitet, 2011)
    Johdanto Riittämätön ravinnonsaanti haittaa lasten fyysistä ja psyykkistä kasvua. Se myös heikentää Saharan eteläpuoleisen Afrikan tuottavuutta ja taloudellista kehitystä. Erityisen heikossa asemassa ovat lapset ja hedelmällisessä iässä olevat naiset johtuen nopean kasvun, raskauden ja imetyksen aiheuttamista vaatimuksista. Yleensä ruokaturvattomuus johtuu fyysisestä tai taloudellisesta ruoan hankintamahdollisuuden puuttumisesta ja on näin ollen läheisesti yhteydessä köyhyyteen sekä kestävien elinkeinojen ja turvaverkostojen puuttumiseen. Kaupungistumisen myötä monien afrikkalaisten elinkeinot, ruokatottumukset ja elämäntyyli ovat muuttuneet. Koska elämä kaupungeissa poikkeaa monin tavoin elämästä maaseudulla, myös ruokaturva ja sen taustalla olevat tekijät voivat olla erilaiset kaupungissa ja maaseudulla. Tällöin myös ruokaturvaohjelmat tulee suunnitella asuinpaikan mukaan ja kohdistaa voimavarat tarpeen mukaan. Harvat tutkimukset kuitenkaan tarkastelevat ruokaturvaa yhtä aikaa kaupungissa ja maaseudulla, mistä johtuen ruokaturvan erilaisuudesta näissä eri asuinympäristöissä on vähän tietoa. Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää teini-ikäisten tyttöjen ruokaturvan taso Zambézian maakunnan maaseudulla ja kaupungeissa sekä tarkastella onko ruokaturva erilainen maaseudulla ja kaupungeissa. Lisäksi selvitetään mitkä tekijät ovat yhteydessä hyvään ruokaturvaan ja ovatko siihen yhteydessä olevat tekijät erilaisia näissä asuinympäristöissä. Aineisto ja menetelmät Tämä pro gradu -tutkielma on osa suomalais-mosambikilaista yhteistyöprojektia: Teini-ikäisten tyttöjen ravitsemus ja ruokavalio Zambéziassa (Estudo do Estado Nutricional e da Dieta em Raparigas Adolescentes na Zambézia). Tutkimus selvittää 15–18-vuotiaiden teinityttöjen ravitsemustilaa, ruokavaliota ja ruokaturvaa maaseudulla ja kaupunkiympäristössä Zambézian maakunnassa, ennen sadonkorjuuta ja sadonkorjuun jälkeen. Tämä osatutkimus perustuu ennen sadonkorjuuta tammi-helmikuussa 2010 kerättyyn aineistoon (n=277). Ruokaturvaa mitattiin Household Food Insecurity Access Scale (HFIAS) -kyselylomakkeella. Taustatietohaastattelusta poimittiin ruokaturvan kannalta mielenkiintoiset tekijät ja tarkasteltiin niiden yhteyttä ruokaturvaan. Tulokset Ruokaturvan havaittiin olevan huomattavasti parempi maaseudulla kuin kaupungissa. Maaseudulla kotieläimiä omistavat perheet kuuluivat harvemmin huonoon ruokaturvaluokkaan, kuin perheet jotka eivät omistaneet eläimiä. Kaupungissa ylimmässä varallisuustertiilissä olevat perheet kuuluivat keskimmäisessä varallisuustertiilissä olevia harvemmin huonoon ruokaturvaluokkaan. Maaseudun ja kaupungin välillä havaittavaa eroa ruokaturvassa selitti varallisuus. Johtopäätökset Maaseutua ja kaupunkeja tulisi ruokaturvatutkimuksissa käsitellä erillisinä tutkimuskohteina. Erilaiset ruokatottumukset saattavat vaikuttaa koettuun ruokaturvaan kaupungeissa ja maaseudulla. Ruokaturvan taustatekijät ovat myös erilaiset, jolloin ruokaturvattomuuden poistaminen vaatii eri toimintatapoja asuinpaikasta riippuen. Varallisuudella saattaa olla suurempi merkitys ruokaturvan kannalta kaupungeissa kuin maaseudulla. Varallisuuden ja ruokaturvan välisen yhteyden selvittäminen kaupungissa ja maaseudulla vaatii kuitenkin luotettavan varallisuusmittarin. Vuodenaika tulisi ottaa huomioon aiempaa paremmin kun tutkitaan kroonista ruokaturvattomuutta. Ruokaturvatutkimuksissa tulisi kerätä tietoa myös ruokavalion monipuolisuudesta ja tehdä antropometrisiä mittauksia, jotta ruokaturvasta saataisiin kokonaisvaltainen kuva.
  • Raittila, Saana (Helsingin yliopisto, 2019)
    Terveydenhuollon henkilökunnasta on suuri pula useissa kehitysmaissa, mistä johtuen osa perusterveydenhuollon tehtävistä on siirretty lyhyen formaalin koulutuksen saaneille yhteisöterveystyöntekijöille (community health workers, CHWs). Tässä tutkielmassa tarkasteltiin yhteisöterveystyöntekijöiden (pt. activistas de saúde) sosiaalista työtä Chamanculon asuinalueella, Maputon kaupungissa, Mosambikissa. Tutkimuksen tehtävä oli tutkia ja ymmärtää mosambikilaista yhteisöterveystyötä. Analyysin kohteena olivat erityisesti Chamanculon paikallisten yhteisöjen sosiaalinen pääoma ja yhteisöllinen tuki ja se, kuinka CHWs hyödyntävät niitä työssään. Yhteisöterveystyötä tarkasteltiin populaarina sosiaalityönä (popular social work) sekä kotoperäisenä sosiaalityönä (indigenous social work), joista jälkimmäisestä on esimerkkinä kehityssosiaalityö (developmental social work). Tutkimuksen teoreettisena taustana oli lisäksi sosiaalisen pääoman teoria. Tutkimusstrategiana oli etnografinen tapaustutkimus. Tarkasteltava tapaus on erään paikallisen järjestön yhteisöterveystyön projekti, jossa CHWs työskentelevät hivin ja aidsin sekä tuberkuloosin, mutta myös lasten aliravitsemuksen sekä naisiin kohdistuvan väkivallan parissa, tehden etsivää työtä, valistustyötä ja kotikäyntejä. Ensisijaisena aineistona käytettiin kenttäpäiväkirjoja, yhteisöterveystyöntekijöiden yksilöhaastatteluja (12) ja yhtä ryhmäkeskustelua. Aineiston analyysimenetelmä oli laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimustulokset osoittavat, että Chamanculon asuinalueella paikalliset yhteisöt ovat pääosin tiiviitä ja asuinalueella on sitovaa (bonding) sosiaalista pääomaa. Naapureihin tukeudutaan—kuten paikallinen sanonta toteaa: ”Naapuri on lähin perheenjäsen.” Vastavuoroisuuteen ja läheisiin suhteisiin perustuvan kahdenvälisen tuen lisäksi yhteisöterveystyöntekijät ja paikalliset johtajat voivat mobilisoida koko yhteisön auttamaan jotakin yhteisön jäsentä järjestämällä esimerkiksi ruoka-apua tai osuuden hautajaiskuluista. Hiviin ja aidsiin sekä tuberkuloosiin liittyvä stigma ja syrjintä kuitenkin heikentävät potilaiden pääsyä sosiaaliseen pääomaan perustuviin resursseihin. Potilaat usein piilottelevat sairauksiaan ja välttelevät sairaalaan menemistä, jolloin lääkehoito saattaa keskeytyä. CHWs tarvitaan, kun naapuriapu ja yhteisöllinen tuki eivät ole riittäviä tai kun potilas ei hakeudu itse sairaalaan. Yhteisöterveystyön interventiot hyödyntävät yhdistävää (bridging) ja linkittävää (linking) sosiaalista pääomaa. Tiiviit yhteisöt myös helpottavat monin tavoin yhteisöterveystyöntekijöiden työtä. Tulosten perusteella voidaan lisäksi todeta, että Chamanculon yhteisöterveystyö täyttää suurelta osin populaarin sosiaalityön piirteet: esimerkiksi työtä tehdään vapaa-ajalla, omissa yhteisöissä ja ilman ammatillista etäisyyttä sekä ei-patologisoivalla työotteella. Tämä tutkimus on eksploratiivinen tapaustutkimus vähän tutkitusta aiheesta. Toistamalla tutkimusasetelma Mosambikin maaseudulla voitaisiin toteuttaa vertaileva tutkimus maaseudun ja kaupungin yhteisöllisestä tuesta. Jatkotutkimuksena olisi myös kiinnostavaa tutkia, mitä yhteisöperustainen ja populaari sosiaalityö on Suomessa.