Browsing by Subject "Multiple Sclerosis"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Malm, Heli (2020)
    Vain harvojen lääkkeiden turvallisuudesta raskauden aikana on riittävästi tietoa, jotta riskiä voidaan arvioida luotettavasti. Raskaana olevat eivät ole mukana kliinisissä lääketutkimuksissa, ja myyntiluvan myöntämisen jälkeen tietoa kertyy hajanaisesti. Lisäksi tiedon tulkinta on usein haastavaa.
  • Hekali, Oskari (Helsingin yliopisto, 2019)
    Kolmoishermosäryn eli trigeminusneuralgian yleisyyttä MS-tautia sairastavilla ei ole kuvattu suomalaisessa aineistossa ja kansainvälisetkin tutkimukset on pääosin tehty pienissä potilasjoukoissa. Tämän vuoksi tutkimme MS- taudin ja kolmoishermosäryn yleisyyttä HUS-alueella. Jos MS-potilaalle oli tehty pään magneettikuvaukset (MK) lähivuosina kolmoishermosäryn alkamisen jälkeen, analysoimme ne löytääksemme mahdolliset MS-plakit, jotka voisivat olla aiheuttamassa kolmoishermosäryn. Tutkimus pohjautuu MS -rekisteriin (neurorekisteri.fi), johon kerätään kaikki suomen MS-potilaat. Analysoimme kaikki HYKS neurologian poliklinikoilla (Meilahti, Jorvi, Peijas) käyneet MS-tautia sairastavien potilaiden tiedot. Keräysvaiheessa sairaskertomukset käytiin tarkasti läpi ja löysimme potilaat, joilla oli diagnoosina kolmoishermosärky tai siihen sopiva oire. Vertailujoukkona oli HYKS alueen kolmoishermosärkyä sairastavat muut potilaat. Kolmoishermosäryn ilmaantuvuus MS -tautia sairastavilla potilailla oli 149/ 100 000 henkilövuotta (95 % LV 108-190/100 000 henkilövuotta). HYKS- alueella seuranta-aikana kolmoishermosäryn ilmaantuvuus oli muutoin 9,9/100 000 henkilövuotta (95 % LV 9,5-10,3/100 000 henkilövuotta.) Aineistosta löytyi yhtensä viisikymmentäviisi potilasta joilla oli MS tauti sekä kolmoishermosärky. Neljästäkymmenestäyhdestä potilaasta oli käytettävissä aivojen MK, joista enemmistöllä eli 24:llä (59 %) todettiin MS-tautiin sopiva tulehduspesäke trigeminustumakeseudussa. Potilaista 17:lla (71 %:lla) muutos oli MK:ssa samalla puolella kuin kolmoishermosärkyoireet. Heillä tämä vahvisti ajatusta demyelinaatiomuutoksista kolmoishermosäryn aiheuttajana. Vaikka potilas sairastaisi MS tautia on syytä pitää mielessä myös kolmoishermosäryn muut syyt. 188 sanaa
  • Airas, Laura; Atula, Sari; Kuusisto, Hanna; Nylund, Marjo; Soilu-Hänninen, Merja; Verkkoniemi-Ahola, Auli; Tienari, Pentti (2018)
  • MS-tauti 
    Tienari, Pentti (2016)
  • Laakso, Sini M; Hekali, Oskari; Kurdo, Goran; Martola, Juha; Sairanen, Tiina; Atula, Sari (2020)
    Objectives The association of trigeminal neuralgia (TN) with multiple sclerosis (MS) is still widely unaddressed in larger, systematical clinical series. In this study, a cohort of Finnish MS patients was assessed regarding the incidence and prevalence of TN, as well as the presence of demyelinating lesions near the trigeminal ganglion, thus searching for a causative role of MS plaques in TN onset. Materials & Methods All consecutive patients treated and followed up for MS (ICD-code G35) in Helsinki University Hospital during 2004-2017 were identified from the Finnish MS register. A hospital administrative database search was used to identify all patients treated and followed up for TN during the same period. Among the MS patients, head MRI scans available from the diagnostic phase of TN or thereafter were analysed. Results We identified a total of 2575 patients with MS and 2008 patients with TN. Both diagnoses could be verified for 55 patients, giving a prevalence of 2.1% for TN in MS. The incidence of TN in MS patients was 149/100 000 person-years (95% CI 108-190). In the general outpatient population of our neurological department, the incidence of TN was 9.9/100 000 person-years (95% CI 9.5-10.3). A demyelinating lesion in the proximity of the trigeminal ganglia was seen for 63% of the 41 patients with relevant MRI data available. Conclusions Incidence of TN among MS patients was 15-fold higher than in the general neurological outpatient population, thus in favour of a strong association between MS and TN.