Leskinen, Liisa
(Helsingin yliopisto, 2021)
Kaularangan radikulopatia -oireyhtymälle (CRS) tyypilliseen oirekuvaan kuuluu niskakipu sekä yläraajan dermatomeilla esiintyvät säteilyoireet kuten parestesia, säteilykipu, voimaheikkous ja refleksipuutokset. ACDF (Anterior Cervical Discectomy and Fusion) on CRS:n operatiivisista hoitomenetelmistä käytetyin. FACADE-tutkimus (Finnish trial on Practices of Anterior Cervical Decompression and Fusion) pyrkii selvittämään, onko leikkauspäivänä kotiutuvien ja osastolle toipumaan jäävien potilaiden välillä eroa toipumisnopeudessa.
Tämän tutkielman ensimmäisenä osatavoitteena oli laatia FACADE-tutkimuksen valintarekisteri. Toisena osatavoitteena oli selvittää voimaheikkousoireen yleisyyttä ja laatua ACDF-leikkaukseen menevillä CRS-potilailla sekä leikkauksen vaikutusta voimaheikkousoireen ennusteeseen.
Tutkimusotos koostui FACADE-tutkimuksen aikana HUS:n neurokirurgialla ACDF-menetelmällä leikatusta 710 potilaasta. Aineisto kerättiin retrospektiivisesti potilastietojärjestelmästä. Leikkaushoidon vaikuttavuutta kuvaavat laatuparametrit Neck Disability Index (NDI) sekä niskan alueen ja yläraajan kivun osalta Visual Analogical Scale (VAS) kerättiin BCB-selkä-laatu-rekisteristä.
Rinnakkaisryhmään kuuluvista potilaista 84,2%:lle löytyi syy FACADE-tutkimuksesta ulosjäämiseen. NDI-luku pieneni rinnakkaisryhmässä leikkauksen myötä 39,3%, VAS-niska pieneni 42,2% ja VAS-yläraaja 43,0%. Voimaheikkousoireen esiintyvyys aineistossamme oli 40,3%. Voimaheikkoudessa tapahtui paranemista keskimäärin 40,5%: lla potilaista. Voima parani keskimäärin 0,95 astetta manuaalisella lihastestauksella mitattuna. Voimaheikkouspotilaiden laatuparametreissä tapahtui leikkauksen myötä keskimäärin enemmän paranemista verrattuna FACADE:n rinnakkaisryhmän potilaisiin.
Tietojen saatavuus potilastietojärjestelmästä ja BCB-selkä-laaturekisteristä osoittautui huonoksi. Vain neljäsosalla potilaista oli saatavilla pre- ja postoperatiivinen NDI, ja viidesosalla molemmat VAS-luvut. Voimaheikkouden pre- ja postoperatiivinen aste oli kirjattu potilastietojärjestelmään numeerisesti vain 5,8%:ssa tapauksista. Huono tietojen saatavuus ja tutkimuksen retrospektiivinen luonne huomioon ottaen tämän tutkielman tulokset ovat suuntaa antavia ja aihetta tulisi jatkossa tutkia prospektiivisin menetelmin luotettavampien tulosten saamiseksi. (222 sanaa)