Browsing by Subject "Myotis daubentonii"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Nokireki, Tiina; Sironen, Tarja; Smura, Teemu; Karkamo, Veera; Sihvonen, Liisa; Gadd, Tuija (2017)
    European bat lyssavirus type 2 (EBLV-2) was detected in Finland in a Daubenton's bat (Myotis daubentonii) found in the municipality of Inkoo (60 degrees 02'45'' N, 024 degrees 00'20''E). The bat showed neurological signs and was later found dead. The laboratory analysis revealed the presence of lyssavirus, and the virus was characterized as EBLV-2. This isolation of EBLV-2 was the second time that the virus has been detected in a Daubenton's bat in Finland. This provides additional proof that EBLV-2 is endemic in the Finnish Daubenton's bat population.
  • Nokireki, Tiina; Sironen, Tarja; Smura, Teemu; Karkamo, Veera; Sihvonen, Liisa; Gadd, Tuija (BioMed Central, 2017)
    Abstract European bat lyssavirus type 2 (EBLV-2) was detected in Finland in a Daubenton’s bat (Myotis daubentonii) found in the municipality of Inkoo (60°02′45″N, 024°00′20″E). The bat showed neurological signs and was later found dead. The laboratory analysis revealed the presence of lyssavirus, and the virus was characterized as EBLV-2. This isolation of EBLV-2 was the second time that the virus has been detected in a Daubenton’s bat in Finland. This provides additional proof that EBLV-2 is endemic in the Finnish Daubenton’s bat population.
  • Nokireki, T.; Sironen, T.; Smure, T.; Karkamo, V.; Sihvonen, L.; Gadd, T. (2017)
    European bat lyssavirus type 2 (EBLV-2) was detected in Finland in a Daubenton’s bat (Myotis daubentonii) found in the municipality of Inkoo (60°02′45″N, 024°00′20″E). The bat showed neurological signs and was later found dead. The laboratory analysis revealed the presence of lyssavirus, and the virus was characterized as EBLV-2. This isolation of EBLV-2 was the second time that the virus has been detected in a Daubenton’s bat in Finland. This provides additional proof that EBLV-2 is endemic in the Finnish Daubenton’s bat population.
  • Kivistö, Ilkka (Helsingin yliopisto, 2018)
    Lepakot ovat suuri, monimuotoinen ja ekologisesti merkittävä nisäkäslahko. Viime vuosikymmenien aikana ne ovat paljastuneet myös merkittävien zoonottisten taudinaiheuttajien kantajiksi. Suomessa esiintyy kolmetoista lepakkolajia, joista suurin osa esiintyy täällä levinneisyysalueensa pohjoislaidalla ja joiden kantamista taudinaiheuttajista on tehty vielä hyvin vähän tutkimuksia. Tutkielmassani selvitän korona- ja paramyksovirusten esiintymistä eteläisen Suomen lepakoilla vuosina 2013-2016. Lisäksi pyrin kerätyn aineiston perusteella selvittämään, onko näytteitä luovuttaneiden lepakoiden iällä, näytteiden keruukuukaudella tai näytteiden keruualueella vaikutusta löydettyjen virusten esiintyvyyteen. Aineistona käytettiin muiden tutkimusprojektien yhteydessä lepakoilta kerättyjä uloste- ja anaalipyyhkäisynäytteitä sekä lepakoiden päivehtimispaikoilta kerättyjä ulostenäytteitä. Näytteistä eristettiin RNA ja ne seulottiin koronaviruksia ja paramyksoviruksia tunnistavilla ja optimoiduilla kvantitatiivisilla käänteistranskriptio- PCR-menetelmillä (RT-qPCR) ja löydökset varmistettiin tavallisilla käänteistranskriptio-PCR-menetelmillä (RT-PCR). Jälkimmäisistä reaktioista saadut tuotteet myös sekvensoitiin. Ulostenäytteiden seulonnan tuloksista kertyneestä aineistosta tehtiin tilastolliset analyysit yleistetyillä lineaarisilla sekamalleilla, joissa vastemuuttujana käytettiin viruksen esiintymistä ja mallin muuttujina näytteen luovuttaneen lepakon ikäryhmää ja lajia, näytteen keräyskuukautta ja eliömaakuntaa, josta näyte oli kerätty. Mallien satunnaistekijöinä käytettiin näytteiden keräyskuntaa tai näytteiden keräysvuotta. Sekvenssiaineistosta tehtiin fylogeneettiset analyysit käyttäen suurimman todennäköisyyden (Maximum Likelihood) menetelmää ja Bayesilaista menetelmää, joiden tuloksina saatiin kaksi fylogeneettista puuta. Neljän vuoden aineistosta todettiin yhteensä 18 lepakkoyksilöä, jotka kantoivat koronaviruksia, mutta paramyksoviruksia ei aineistosta löydetty. Tilastolliseen tarkasteluun hyväksyttiin 77 ulostenäytettä, joista 13 oli positiivisia koronaviruksille. Anaalipyyhkäisynäytteistä kerättiin 38 kappaletta ja näistä 5 oli positiivisia koronaviruksille. Päivehtimispaikoilta kerättyjä ulostenäytteitä tutkittiin 28 kappaleitta ja näistä 4 oli koronaviruspositiivisia. Koronaviruksia löydettiin Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon eliömaantieteellisiltä alueilta. Uloste- ja anaalipyyhkäisynäytteiden perusteella koronaviruksia esiintyy Suomessa pohjanlepakoilla, isoviiksisiipoilla, vesisiipoilla ja viiksisiipoilla. Tutkielmassa esitellään ensimmäinen pohjanlepakon beetakoronaviruslöytö. Tämä virus ryhmittyy fylogeneettisissa puissa samaan haaraan muiden saman lepakkosuvun kantamien beetakoronavirusten kanssa ja on samalla melko läheistä sukua MERS-koronavirukselle. Tutkielmassa esitellään myös ensimmäinen isoviiksisiipan koronaviruslöytö, joka fylogeneettisten analyysien perusteella ryhmittyy samaan fylogeneettisen puun haaraan luxemburgilaisen ruskosiipan alfakoronaviruksen kanssa. Eniten koronaviruksia löydettiin vesisiipoilta, jotka suurimmalta osin ryhmittyivät samaan fylogeneettisen puun haaraan. Merenkurkussa sijaitsevasta Mustasaaren kunnasta kerätystä vesisiipan ulostenäytteestä löydetty sekvenssi kuitenkin sijoittui erilleen muista suomalaisista sekvensseistä ja eteläisestä Euroopasta todettujen sekvenssien joukkoon, mikä voi viitata tämän alueen lepakkopopulaation ja sen kantamien virusten levinneen Suomeen läntistä reittiä. Tutkielman tulokset luovat hyvän pohjan jatkotutkimuksille, joissa voidaan selvittää virusten tarkempaa esiintyvyyttä sekä niiden tarkempia ominaisuuksia.