Browsing by Subject "NEET"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Takala, Hanna (Helsingfors universitet, 2017)
    Tässä tutkielmassa olen haastatellut yhdeksää 15–23-vuotiasta nuorta, joilla on ollut vai-keuksia joko koulutusten välisessä tai koulun ja työn välisessä siirtymässä. Tutkin, millaisia elämänhallinnallisia vahvuuksia ja haasteita nuorten haastatteluissa ilmeni sekä miten nuoret olivat osallisia uskonyhteisöistä ja löysivätkö nuoret uskonnollisista yhteisöistä merkitystä tai elämänhallinnallista tukea. Haastattelumuotona käytin teemahaastattelua. Tutkielmani alussa määrittelin elämänhallinnan koostuvan arjen mielekkyydestä ja arjen perusrytmistä huolehtimisesta, merkittävistä ihmissuhteista sekä myönteisistä tulevaisuusodotuksista. Osallisuudella puolestaan tarkoitin nuorten kokemusta kirkkoon kuulumisesta. Analysoin haastattelut laadullisen sisällönanalyysin avulla. Koska haastatteluissa oli mukana myös peruskouluaan päättäviä koululaisia, olen paikoin jakanut nuoret analyysissani kahtia alaikäisiin koululaisiin ja täysi-ikäisiin nuoriin. Nuoret kokivat vaikeuksia sopivan koulutusalan valinnassa, koulunkäynnissä sekä työllisty-misessä. Osa suunnitteli uraansa aktiivisesti, osa taas ei halunnut miettiä tulevaa lainkaan. Oman asuinpaikkakunnan pienuus vaikutti sekä koulutus- että työllistymismahdollisuuksiin. Nuorten tulevaisuusodotukset olivat hyvin konventionaalisia – oma perhe, työ ja koti nousivat esiin tärkeimpinä toiveina. Toisaalta suurin osa nuorista suhtautui tulevaisuuteen epäillen tai pelokkaasti, eikä osa halunnut miettiä tulevaisuuttaan lainkaan. Tulevaisuudensuunnittelun opettelusta voisikin olla nuorille jatkossa hyötyä. Elämänhallinnallisia vahvuuksia olivat sosiaaliset verkostot. Taloudellisissa ongelmissa saatettiin turvautua vanhempien apuun. Jokaisella nuorella oli myös luotettavia ystäviä, joiden kanssa he viettivät paljon aikaan. Ongelmia puolestaan oli arjen suunnittelussa ja unirytmistä kiinnipitämisessä. Osalla nuorista oli ongelmia päihteiden kanssa, ja tässä yhteydessä kaverien vaikutus nuoren hyvinvointiin ei ole yksiselitteinen. Vaikka kyseessä on vain pieni otos nuoria, suhtautumistapoja kirkkoa kohtaan löytyi monta. Nuorista kaikki olivat olleet Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniä, mutta kaksi heistä oli eronnut kirkosta. Tapoja suhtautua kirkkoon olivat välinpitämättömyys, toimituskeskeisyys tai sitoutuneisuus. Välinpitämättömille nuorille kirkon toiminnalla tai sanomalla ei ollut merkitystä. Osa heistä suhtautui kirkkoon jopa vihamielisesti. Toimituskeskeisille kirkon sanomalla ei ollut suurta merkitystä, mutta he halusivat silti pysyä kirkon jäseninä voidakseen osallistua kirkollisiin toimituksiin. Sitoutuneita nuoria oli vain yksi. Hän osallistui jonkin verran kirkon nuorille järjestämään toimintaan, ja hänelle myös kirkon sanomalla oli henkilökohtaista merkitystä. Nuorten omissa hengellisissä spekulaatioissa näkyy ajatusmaailman monipuolistuminen ja yksityistyminen, eikä kirkon perinteisellä opetuksella ollut suurimmalle osalle merkitystä. Toisaalta nuorten asennoitumistavat kirkkoa kohtaan heijastelivat paljon sitä tapaa, jolla heidän lapsuudenperheessään oli suhtauduttu kirkkoon.
  • Wasz, Camilla (Helsingin yliopisto, 2021)
    Ungdomsverkstäder finns till för att stödja ungdomar som inte är i förvärvsarbete eller har en studieplats. Dessa unga benämns ofta i politiska sammanhang och forskning för NEET-unga. Finland har infört ungdomsgarantin för att hjälpa NEET-unga finna sysselsättning. Ungdomsverkstäder är en möjlig sysselsättningsform inom ungdomsgarantin för dessa unga. Som teoretisk referensram i avhandlingen tillämpas Allardts (1975) tre välfärdsdimensioner - att ha, att älska, att vara, vilket definierat välmåendet i denna avhandling. Målsättningen har varit att med ett longitudinellt samt kvalitativt grepp få fram, hur de intervjuade svenskspråkiga ungdomarna själv resonerar kring främjande och hindrande faktorer gällande sitt välmående, samt vilken inverkan verkstaden haft på välmåendet. Metoden för datainsamlingen har varit semistrukturerade longitudinella intervjuer som har förverkligats inom forskningsprojektet Uppföljning ung (U2). I denna avhandling har fjorton av dessa intervjuer analyserats med hjälp av teoribaserad innehållsanalys. Informanterna har varit sju stycken, och varje informant har blivit intervjuad vid två tillfällen med cirka ett års intervall. Studiens centrala resultat var, att det inte fanns en radikal förändring i de ungas välmående då man jämför mellan första och andra intervjuerna. Ungdomarna hade ändå upplevt att verkstaden hade varit till stor nytta, och den var främst av vikt eftersom den gav de unga ett ställe att gå till och skapade en rutin. Ungdomarna beskrev främst främjande faktorer av sitt välmående, speciellt gällande älskandet. De unga hade alla framtidsdrömmar, vilket är en viktig del av välmåendet och hörde till en främjande faktor inom varandet. Hindrande faktorer på välmåendet fanns särskilt inom den mentala hälsan. Resultaten i avhandlingen stöds också av tidigare forskning som gjorts kring ungas välmående.
  • Pitkänen, Joonas; Remes, Hanna; Moustgaard, Heta; Martikainen, Pekka (2021)
    Socioeconomic disadvantage in childhood is common among youth not in education, employment or training (NEETs). However, the evidence on other adverse childhood experiences as determinants of NEET remains scarce. We use Finnish longitudinal register data on a 20% random sample of households with 0-14-year-old children in 2000 to assess the childhood determinants of NEET. For an analytical sample of 99,137 children born 1986-1993, family socioeconomic resources, parental psychiatric disorders and substance abuse, parental death, living in a single-parent household and out-of-home placement under age 13 were used to predict NEET at the age of 18. We show that family socioeconomic disadvantage is strongly associated with NEET (e.g. odds ratio for parental basic education 5.33, 95% confidence interval 4.77, 5.95), whereas associations between adverse childhood experiences and NEET are more moderate (e.g. odds ratio for parent hospitalised for psychiatric disorder 1.86, 95% confidence interval 1.63, 2.12) and largely explained by socioeconomic factors. These associations were mostly similar by gender. The results suggest that parental socioeconomic resources are more important than adverse childhood experiences for the educational and employment transitions of young adults. Thus, supportive social policy for socioeconomically disadvantaged families may smooth these transitions.
  • Haikkola, Lotta (2019)
    Activation policies form the core of employment policies in most OECD countries. They are part of 'active' welfare states and associated neoliberal forms of governance that seek to govern through freedom by producing self-governing and responsible subjectivities. Ethnographies of governmentalities have been used in the research reported in this article to examine if and how such subjectivities are put in practice in street-level encounters in local welfare delivery. Based on an ethnographic research of youth services in the Public Employment Services (PES) in Helsinki, Finland, it is shown that despite the policy focus on active citizenship the street-level practice entails not only liberal ideas of self-governing individuals but also authoritarian measures. What is governed in the meetings is not the young people's selves but their time and behaviour. In the process, the notion of active citizenship is emptied and transformed to mean participation in supervised activities offered by the PES. Such practice also reworks the temporal structures and creates insecure and eventful experience of time for PES clients. In contrast to governing through freedom, the localized interpretation of activation policies represents the authoritarian and paternalistic side of neoliberal governance.
  • Roine, Tiina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tausta: Eurooppalaisista nuorista lähes joka viides on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Näiden nuorten ajatellaan olevan syrjäytymisvaarassa, ja heistä käytetään termiä NEET (Not in Education, Employment or Training). Vaikka NEET-vuodet ovat nuorilla yleisiä, niiden on havaittu lisäävän riskiä myöhempiin toimeentulo- ja hyvinvointiongelmiin. Alempi sosioekonominen asema on yhdistetty muun muassa lyhyempään eliniänodotteeseen, terveydelle epäedullisiin elintapoihin sekä heikompaan arvioon omasta terveydestä. NEET-nuorten elintavoista on vain vähän tutkimustietoa. Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten syömistottumuksista ja koetusta terveydestä sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko tavoitteellisen toiminnan ryhmämallilla mahdollista vaikuttaa nuorten syömistottumuksiin tai koettuun terveyteen. Aineisto ja menetelmät: Suomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämisen hankkeeseen osallistui vuosina 2016-2018 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia 1531-vuotiaita nuoria (N=92). Nämä NEET-nuoret täyttivät Hyvä päivä -toiminnan aikana kolmesti kyselylomakkeen, jossa kartoitettiin ateriarytmiä, käytettyjä elintarvikeryhmiä sekä koettua syömisen terveellisyyttä ja terveyttä. Aineistoa tulkittiin kuvailevasti ja regressioanalyysien avulla tutkittiin sosiodemografisten sekä elintapataustamuuttujien yhteyttä ateriarytmin säännöllisyyteen, elintarvikesummamuuttujiin, koettuun syömisen terveellisyyteen sekä koettuun terveyteen. Ajallisia muutoksia tutkittiin ei-parametrisillä menetelmillä (n=24). Tulokset: Osallistujista 60 %:lla oli säännöllinen ateriarytmi. Ateriarytmi oli todennäköisemmin säännöllinen vanhempien kanssa asuvilla ja toisen asteen koulutuksen käyneillä. Terveellisinä pidettyjä elintarvikkeita käytettiin useammin kuin epäterveellisinä pidettyjä. Vanhempien kanssa asuvat, säännöllisesti liikkuvat, raittiit ja naiset käyttivät useammin terveellisiä elintarvikkeita. Epäterveellisiä elintarvikkeita käyttivät useammin kuntoliikuntaa harrastamattomat ja harvemmin naiset sekä lukion käyneet. Osallistujista 34 % koki ruokavalionsa terveelliseksi ja 39 % terveytensä hyväksi. Vanhempien kanssa asuvat kokivat terveytensä paremmaksi ja syömisensä terveellisemmäksi, puolison ja kämppäkaverin kanssa asuvat kokivat syömisensä epäterveellisemmäksi. Koettu syömisen terveellisyys ja terveys paranivat toiminnan myötä. Ateriarytmin säännöllisyys ja terveellisten tai epäterveellisten elintarvikkeiden käyttötiheys ei muuttunut toiminnan myötä. Johtopäätökset: NEET-nuoret kokivat terveytensä vertailuaineistojen opiskelevia nuoria huonommaksi. Erityisesti yksin asuvien ja vain peruskoulun käyneiden NEET-nuorten elintapoihin tulisi kiinnittää huomiota. Terveellisemmät elintarvikevalinnat näyttivät yhdistyvän muihinkin terveellisiin elintapoihin ja naissukupuoleen. Hyvä päivä -toiminnan myötä koettu terveys ja koettu syömisen terveellisyys paranivat, mikä tukee ajatusta toimintamallin toimivuudesta nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.
  • Pitkänen, Joonas (Helsingin yliopisto, 2018)
    In Finland during the 2010’s, continuous political concerns have been expressed for the youth not in education, employment or training. These youth, often referred by acronym NEET or as socially excluded, have been repeatedly shown to be in a vulnerable position in terms of current well-being and future outcomes in various life domains. In this study, the interest lies in the youth transitions to education and employment, conditioned by family background and childhood experiences. Being NEET is regarded as a non-normative transition, embedded in the social and historical context of life course. Family backgrounds are important determinants of various outcomes in subsequent individual life trajectories. The intergenerational transmission of socioeconomic status (SES) has been verified by vast amount of research on social mobility and it is well-known that childhood adversities are associated with a wide range of deficiencies in later well-being. However, less is known on the association between family background and NEET. Previous literature implies that socioeconomic disadvantage during childhood is related to NEET but the evidence on childhood adversities and NEET and the concurrent contributions of SES and adversities remains scarce. In this study, Finnish register data on a 20 % random sample of households with 0–14-year-old child in 2000 is used to probe the associations between childhood socioeconomic factors, adversities and NEET at the age of 18. For an analytical sample of cohorts born between 1986–1993 (N=99,137) a broad range of childhood indicators are used to predict NEET. The childhood measures include family SES, parental substance abuse and psychiatric disorders, death of a parent, living with a single parent and being placed outside home. The study aims to find answers to three empirical questions on whether there is an association between socioeconomic family background and NEET, is there an association between childhood adversities and NEET and are the associations of SES and adversities independent. Logistic regression is used as the statistical method. The results from the statistical analyses show that childhood SES is strongly and inversely related to the risk of NEET. Low parental education, low levels of household income and recurrent parental long-term unemployment had independent association with NEET when assessed concurrently, with low parental education tripling the odds of NEET. Adverse experiences in childhood had also crude associations with NEET: exposure to parental psychiatric and substance abuse disorders increased the odds of NEET around 20–100 %. Placement out of home increased the odds of NEET 2.5–3.5 times and living with single parent doubled the odds. However, when socioeconomic background was controlled for, the associations between parental health and NEET disappeared and in the case of the other adversities, the associations were significantly attenuated. Implications for gender modifying the association between parental education and NEET were found, suggesting that parental education has stronger association with NEET among boys. Other childhood variables did not have statistically significant interaction with gender. According to the results derived in this study, the life-course transitions to education and employment are conditioned by family background and thus the opportunities for transitions among Finnish youth can be considered unequal. In NEET-context, the socioeconomic family background is especially important childhood factor for subsequent life course. The results are in line with previous literature on the association between parental SES and NEET. The weaker associations between childhood adversities and NEET might be explained by NEET being more of a socioeconomic indicator during the transition to adulthood and to some extent by measurement of adversities. Regardless of the mechanisms of intergenerational socioeconomic transmission, supportive social political measures for socioeconomically disadvantaged families are in order, especially for those families facing cumulative socioeconomic risks. Further research assessing the total contribution of family background concurrently with individual attributes of NEET-youth would be valuable.
  • Brunila, Kristiina; Lundahl, Lisbeth (Helsinki University Press, 2020)
    The book addresses one of the most urgent social problems in many countries, the uncertain school-to-work transitions of young people. As a result, a ‘transition machinery’ has been created, consisting of various education and training measures realised by e.g. teachers and youth workers. The volume demonstrates that discourses related to youth transitions do not simply describe young adults but create them. For example, young people are expected to be active citizens who make themselves attractive to employers, and those who fail in doing so may be labelled having psychological deficiencies. When failing transitions, resulting in lack of higher education or unemployment, are treated as individual’s problems rather than rising from structural factors, the solutions are likewise individualized. The book thus underlines the importance of analysing power relations reflected by gender, health, social class, and ethnicity. The articles of the book combine perspectives from young people, policymakers, teachers, and youth workers in Iceland, Finland, Sweden, and England. The editors of the book are Kristiina Brunila, professor of social justice and equality in education at University of Helsinki, and Lisbeth Lundahl, professor of educational work at Umeå University.