Browsing by Subject "Naistentaudit ja synnytykset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 27
  • Wilkman, Hanna (Helsingfors universitet, 2016)
    Suomessa keisarileikkausten osuus on 17 % kaikista synnytyksistä. Aiemmin keisarileikkauksella synnyttäneistä naisista neljäsosa joutuu uudestaan keisarileikkaukseen kun seuraava synnytys on spontaanisti käynnistynyt. Keisarileikkaus lisää sekä äidin että syntyneen lapsen akuutteja ja myöhäisiä riskejä. Kohturepeämäriskin yleisyys keisarileikkauksen jälkeisessä synnytyksessä on 0.9 %. Tärkein ennustava tekijä onnistuneelle alatiesynnytykselle ja kohdunrepeämän riskin vähäisyydelle on aikaisempi alatiesynnytys. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää synnytyksen kulkua Hyks synnytyssairaaloissa vuosina 2013 ja 2014 synnyttäneiden kohdalla, jotka aikaisemmassa raskaudessa olivat synnyttäneet keisarileikkauksella ja jonka nykysynnytys oli käynnistynyt spontaanisti. Tutkimusaineisto kerättiin potilastietojärjestelmästä. Tutkimuksessa todettiin, että aiemman keisarileikkauksen jälkeen 17.9 % spontaanisti käynnistyneistä synnytyksistä päätyy uudestaan keisarileikkaukseen. Synnyttäjistä, jotka eivät aikaisemmin synnyttäneet alateitse, lähes neljäsosa joutui uudestaan keisarileikkaukseen. Näistä, joka neljännelle keisarileikkaus tehtiin kohdunsuun ollessa täysin auki. Keisarileikkauksen jälkeen alateitse synnyttäneistä naisista, vain yksi kahdestakymmenestä synnyttäjistä joutui uusintakeisarileikkaukseen. Kohdunrepeämän yleisyys oli 0.8 % kaikilla, ja vain 0.3 % aikaisemmin alateitse synnyttäneillä naisilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että aiemman keisarileikkauksen jälkeen, uusintaleikkausten osuus spontaanisti käynnistyneistä synnytyksistä ei eroa suuresti keisarileikkauksen osuudesta kaikista synnytyksistä. Aiemman kiireellisen keisarileikkauksen syyn perusteella ei voida ennustaa seuraavan alatiesynnytyksen onnistumista.
  • Lagerstam, Sofia (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkimuksessa arvioitiin AMH-määrityksen merkitystä lapsettomuuspotilaiden IVF-hoitoa suunniteltaessa. Selvitimme follikkeleiden, munasolujen, hyvälaatuisten ja pakastettujen alkioiden määrän sekä hoidon tuloksen. Näitä muuttujia verrattiin AMH- ja FSH-pitoisuuksiin eri ikä- ja diagnoosiryhmissä. AMH-pitoisuus korreloi hyvin yllä oleviin muuttujiin sekä käytettyyn gonadotropiinimäärään. Hoidon lopputulokseen, eli mahdollisesti hoitoalkuiseen raskauteen, määritys ei yhtä selvästi näytä vaikuttavan, poikkeuksena kuitenkin potilaat joiden AMH-pitoisuus on jäänyt kokonaan alle mitattavan arvon.
  • Olkkonen, Laura (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tausta: Huumeiden käyttö raskauden aikana on riski sekä äidille että sikiölle. Raskaudenaikaisella opioidikorvaushoidolla pyritään suojelemaan äitiä ja lasta katuhuumeiden ja opioidien suonensisäisen käytön vaaroilta. Suomessa raskaudenaikaisena opioidikorvaushoitovalmisteena on käytetty metadonia tai buprenorfiinia, mutta viime aikoina myös buprenorfiini-naloksoniyhdistelmävalmistetta. Buprenorfiini-naloksoniyhdistelmävalmisteen vaikutuksesta äidin ja vastasyntyneen lapsen terveyteen on niukasti julkaistua tutkimustietoa, mutta haittoja käyttöön liittyen ei ole kuvattu. Menetelmät: Tutkimuksessa kerättiin potilasasiakirjoista raskaus-, synnytys- ja syntymätietoja kahdeksasta vuonna 2013 buprenorfiinikorvaushoidossa ja kahdeksasta vuonna 2014 buprenorfiini-naloksonikorvaushoidossa olleesta naisesta ja heidän vastasyntyneistä lapsistaan. Potilasasiakirjoista kerättiin seuraavat tulosmuuttujat: synnytystapa, mahdolliset raskauskomplikaatiot, raskauden kesto, synnytyksen kesto, vastasyntyneen Apgar-pisteet viiden minuutin iässä, napavaltimoverinäytteen pH ja emäsylimäärä, syntymäpaino, syntymäpituus, päänympärys, Finneganin pisteiden korkein arvo ja vieroitusoireiden lääkehoidon kesto. Tulokset: Buprenorfiini- ja buprenorfiini-naloksoniryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia raskauden tai synnytyksen kestossa, keisarileikkausten esiintyvyydessä, Apgar-pisteissä, napavaltimon pH:ssa tai emäsylimäärässä, vastasyntyneen painossa, pituudessa tai päänympäryksessä, Finneganin pisteissä tai vieroitusoireiden lääkehoidon esiintyvyydessä tai kestossa. Buprenorfiiniryhmässä esiintyi huomattavasti enemmän raskauskomplikaatioita (raskausdiabetes, raskaudenajan maksahäiriö, ennenaikainen vedenmeno, verinen vuoto, sikiökuolema) kuin buprenorfiini-naloksoniryhmässä. Yksittäisten raskauskomplikaatioiden esiintyvyydessä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Pohdinta: Tässä pienessä aineistossa vaikuttaa siltä, että buprenorfiini-naloksoni ei olisi buprenorfiinia huonompi opioidikorvaushoitovalmiste raskauden aikana. Buprenorfiinikorvaushoitoon liittyi enemmän raskauskomplikaatioita. Tuloksia tulkittaessa on tutkimusaineiston pieni koko kuitenkin huomioitava.
  • Ylävuo, Sanna (Helsingfors universitet, 2016)
    Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltainen kudos kasvaa kohdun ulkopuolella. Tautia sairastaa noin 10 % hedelmällisessä iässä olevista naisista. Endometrioosi on yleisin lapsettomuutta aiheuttava tauti naisilla, sillä joka toinen lapsettomuudesta kärsivä nainen sairastaa endometrioosia. Tutkimuksen aineiston muodostavat Naistentautien ja synnytysten klinikkaryhmässä HYKS:ssa vuosina 2004-2012 rektovaginaalisen endometrioosin vuoksi leikatut potilaat. Tutkimus käsittää 128 fertiili-ikäistä naista, joille on tehty suoliresektio rektovaginaalisen endometrioosin vuoksi ja kohtu on tallella. Tietoja kerättiin kotiin lähetettävän kyselytutkimuksen ja sairaskertomusten avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää leikkausta edeltävää ja sen jälkeistä fertiliteettiä sekä mahdollista infertiliteettiä ja sen hoitoja, sillä aiemmin endometrioosipotilaiden leikkaushoidon jälkeistä fertiliteettiä ja lapsettomuushoitoja ei ole laajemmin tutkittu Suomessa. Tulosten mukaan suoliendometrioosipotilaille tehdään paljon lapsettomuushoitoja, mutta monet tulevat endometrioosista huolimatta raskaaksi. Kuitenkin vain vähän alle puolet suoliendometrioosipotilaista tulee raskaaksi spontaanisti. Suoliresektio näyttäisi parantavan raskaaksi tulemisen mahdollisuutta naisilla, joilla on löydetty endometrioosipesäkkeitä suolesta.
  • Kettunen, Jarno (Helsingfors universitet, 2014)
    TARKOITUS: Retrospektiivisen tutkielman tarkoituksena on selvittää, vaikuttako varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan väärä positiivinen tulos raskausajan ennusteeseen. Tulos on väärä positiivinen, jos positiivisesta seulontatuloksesta huolimatta jatkotutkimuksissa ei todeta sikiön aneuploidiaa. Tutkielman tarjoamaa tietoa voitaisiin parhaimmillaan käyttää osana laadukasta raskausneuvontaa. MENETELMÄT: Aineisto kootaan HYKS:in sikiötutkimusyksikön rekisterin perusteella. Rekisterin lisäksi suuri osa tiedoista poimitaan sähköisistä potilastietojärjestelmistä. Yhdistelmäseulonnat on tehty vuosina 2009-2012. Selvitettäviä tekijöitä ovat vastasyntyneen pieni- tai suuripainoisuus, keskenmenot, syntymän ennenaikaisuus, kohtukuolemat, äidin ikä, synnytyksen käynnistymistapa, synnytystapa ja 21-trisomian riskiarvio. 21-trisomian riskiarvion mukaan aineisto voidaan jakaa kahteen tai viiteen alaluokkaan. Tutkielma vertailee ennustetekijöitä riskialaluokkien välillä. Tuloksia verrataan myös laajempiin ulkopuolisiin tilastoihin. TULOKSET: Tutkielman perusteella yhdistelmäseulonnan väärä positiivinen tulos lisää lievästi ennenaikaisuuden riskiä korkeimmissa riskiluokissa, jos äiti on yli 35-vuotias tai sikiö on miespuolinen. Yleisesti raskauden ennuste vaikuttaa kuitenkin hyvältä väärän seulontapositiivisen tuloksen jälkeen. Tätä tietoa voitaisiin käyttää raskausajan potilasneuvonnassa.
  • Rekola, Merituuli Maria (Helsingin yliopisto, 2018)
    Besides regulating erythropoiesis, erythropoietin (Epo) promotes angiogenesis. Circulating Epo concentration does not change during the normal menstrual cycle, yet there are reports of cyclic Epo production in the uterine endometrium of mice. Angiogenetic growth factors similarly mediate the generation of blood vessels in follicles. In Vitro Fertilization (IVF) aims for the maturation of multiple follicles with controlled ovarian hyperstimulation. The most serious complication of IVF is uncontrolled ovarian hyperstimulation syndrome (OHSS). The aim of the study was to investigate circulating Epo in uncomplicated IVF and OHSS. Kidney function and the contribution of anemia, hemoconcentration and –dilution to serum Epo were considered. Repeated blood samples were collected in the IVF group (n=27) and in the OHSS-group (n=47). Epo, cystatin C, creatinine and blood count were quantitated from the samples. A follicular fluid sample was collected in the IVF-group. There was an elevation in serum Epo from natural to stimulated cycle luteal phase in uncomplicated IVF, p=0.003. Human chorionic gonadotropin (hCG) did not correlate with Epo. There was a decrease in serum Epo towards the end of the luteal phase that persisted until follow-up in cycles resulting in pregnancy (p=0.028). hCG-negative women had an increase in serum Epo at follow-up (p=0.028). Follicle fluid Epo concentration was 1.5 times that in serum (p=0.006). During OHSS, serum Epo-level did not change. It correlated negatively with blood hemoglobin in the beginning of study period. There was no difference in serum Epo between uncomplicated IVF and early OHSS. Epo concentration was higher in early rather than late OHSS towards the end of the study period (p=0.016 and 0.008). In late OHSS, serum Epo negatively correlated with cystatin C and serum creatinine on admission (p=0.05 and 0.008). Kidney function tests of the OHSS patients were within normal limits. The results indicate there are changes in circulating Epo in stimulated, unlike the normal, menstrual cycle. Changes were within physiological limits. Further analysis is needed to evaluate the effect of pregnancy and progesterone on Epo. Clinical parameters such as urine output should be considered together with laboratory measures for the estimation of kidney function in OHSS.
  • Mäkinen, Lotta (Helsingin yliopisto, 2017)
    Granulosa cell tumor (GCT) is a rare ovarian malignancy, which is considered to be of low malignant potential but has a tendency to recurrence. In this study, we studied the variation of estrogen receptors in adult type GCTs in correlation with clinical data. A tumor tissue microarray containing 194 AGCT tumor samples was immunostained with antibodies against ER-β and GPER1. 93% of the tumors expressed ER-β in either their nucleus (47%) or cytoplasm (78%), and 94% of tumors expressed GPER1. The cytoplasmic expressions of ER-β and GPER1 correlated positively. Nuclear expression of ER-β was more abundant than cytoplasmic expression in tumors from premenopausal women, when compared to tumors from postmenopausal women. Overall survival tended to be worse for patients with high GPER1 expression. On the basis of these findings, we prove that AGCTs have different estrogen receptor profiles that may have an impact on clinical findings.
  • Kampman, Iiro Joonas (Helsingfors universitet, 2016)
    Cervical cancer is the 19th most common cancer amongst women in Finland. In our country there are around 150 new diagnoses yearly and 50 deaths due to cervical cancer (1). The Human Papilloma Virus is the most central and a necessary factor in the development of cervical cancer (2). HPV causes histologic changes in the cervix that are detectable in cervical cancer screening conducted with cytological smears ("Pap-smears") (2). A key factor in the efficacy of cervical cancer screening, as in any screening, is the coverage and attendance rate of the screening. In this study, we are investigating Finnish women's attitudes and knowledge regarding the subject in order to better target non-attendee groups.
  • Siitonen, Heli (Helsingfors universitet, 2015)
    Ponnistusvirtsankarkailu on naisilla yleinen ja kiusallinen vaiva. Sen ensilinjan hoito on fysioterapia, jonka tehon esitetään kirjallisuudessa olevan 50 %:n luokkaa. Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää HUS Naistensairaalan tarjoaman fysioterapian vaikuttavuutta tarkastelemalla fysioterapiassa käyneiden potilaiden tyytyväisyyttä ja päätymistä virtsankarkailutoimenpiteeseen. Potilasaineisto käsittää 156 naista ja se on kerätty takautuvasti HUS Naistensairaalassa vuonna 2012 ponnistusvirtsankarkailun tai ponnistusvoittoisen sekamuotoisen virtsankarkailun takia fysioterapiassa käyneistä. Taustatiedoiltaan potilaat olivat keskimäärin hieman alle 50-vuotiaita, premenopausaalisia, normaalipainoindeksin ylärajalla ja kärsivät melko puhtaasta ponnistusvirtsankarkailusta. Tulokset analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla. Päätulosmuuttujana käytettiin virtsankarkailutoimenpiteeseen päätyvien osuutta ja lopulta useampi kuin joka kolmas potilaista päätyi toimenpiteeseen. Valtaosa potilaista koki kuitenkin hyötyneensä fysioterapiasta ainakin jonkin verran. Riskitekijöiksi fysioterapian epäonnistumiselle nousivat vaikea-asteinen virtsankarkailu, aiempi epäonnistunut fysioterapia ja tupakointi. Kokonaisuudessaan tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että fysioterapiaan lähetettävät potilaat tulisi valikoida entistä harkitummin potilaan ponnistusvirtsankarkailun vaikeusaste ja motivaatio huomioiden, jotta fysioterapian niukat resurssit voitaisiin kohdentaa vain sitä objektiivisesti tarvitseville. Myös fysioterapeutin ja hoitavan lääkärin yhteistyötä tulisi mahdollisesti lisätä.
  • Lintu, Riikka-Liisa (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimukseni on retrospektiivinen tapaussarjatutkimus vuonna 2010 HYKS:ssä synnyttäneistä naisista, joilla esiintyi synnytyksenjälkeinen henkeä uhkaava verenvuoto (vähintään 2500ml 24 h kuluessa synnytyksestä). Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi näiden naisten seuraavia synnytyksiä vuoden 2016 loppuun saakka. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja taulukoida potilasasiakirjamerkintöjen avulla henkeä uhkaavan synnytysvuodon riskitekijöitä, vuodon syitä ja sen hoitoa sekä vuotoon ja hoitoon liittyneitä komplikaatioita. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin samoja muuttujia näiden naisten seuraavissa raskauksissa ja synnytyksissä. Synnytyksiä HYKS:n kolmessa synnytyssairaalassa (Naistenklinikka, Kätilöopiston sairaala, Jorvin sairaala) vuonna 2010 oli yhteensä 14996. Henkeä uhkaavia verenvuotoja esiintyi 124 naisella (insidenssi 0,8%). Uudelleensynnyttäjiä näistä naisista oli 63 ja heistä 17,5%:lla oli aiemmassa synnytyksessä esiintynyt massiivinen verenvuoto (yli 1500ml). Seuraavia synnytyksiä oli yhteensä 49. Näistä synnytyksistä kuudessa esiintyi uusi, yli 1500ml synnytysvuoto (12,2%).
  • Leino, Kristina (Helsingfors universitet, 2016)
    Kohdunkaulasyövän seulontojen löydösten ja niitä seuraavien jatkotutkimustulosten korrelaatiosta ei ole Suomessa tehty riittävästi kattavia tutkimuksia. Tutkimuksemme tavoitteena oli tutkia kolposkopiassa käyneiden naisten tulo-papan, kolposkopian yhteydessä otetun papan, Reid Colposcopy Index (RCI)-pisteiden ja kolposkooppisen diagnoosin sekä biopsian PAD:n korrelaatiota. Tutkimuksessa on selvitetty myös olennaiset aikaviiveet tiettyjen tutkimusten ja kirjausten välillä. Aineistona oli 908 seulontaiässä olevaa naista, jotka oli lähetetty kolposkopiatutkimukseen. Tarvittava data kerättiin potilastietojärjestelmistä (Miranda, Endobase) ja lisättiin Excel-taulukkoon. Kerätyt tiedot analysoitiin tilastotieteellisesti. Saimme selville, että tulovaiheen ja kolposkopian yhteydessä otetun irtosolunäytteen tulokset korreloivat toistensa kanssa melko huonosti, kuitenkin paremmin vahvempien muutosten, HSIL, kohdalla. Kolposkopiassa otettu papa-tulos korreloi histologisen diagnoosin kanssa paremmin kuin tulovaiheen vastaava. Korrelaatio oli yleisesti heikkoa, mutta parani vahva-asteisempien muutosten kohdalla. High risk HPV-testi on papa-testiä herkempi löytämään CIN2- ja vahvemmat muutokset. Sen lisääminen seulontaan papa-testin sijaan olisi hyödyksi yli 30-vuotiaiden ikäryhmässä. RCI-pisteiden ja histologisen diagnoosin välinen korrelaatio oli melko vahva. Viive poikkeavasta irtosolunäytteestä kolposkopiatutkimukseen pääsyyn näytti pysyvän hyvin tavoitteissa, paremmin lieväasteisten solumuutosten kohdalla.
  • Mettänen, Ritva (Helsingfors universitet, 2017)
    The risk for a very preterm child to develop cerebral palsy is significantly higher than for child born at term or later than 32 weeks of gestation. Doyle et al. published an updated systematic review of five RCT's in 2009 in which they proved, that antenatal magnesium sulfate administration markedly decreased the risk of cerebral palsy and substantial gross motor dysfunction in preterm infants. In a research of Magee et al. it was noted, that the NNT to prevent 1 CP or death was 43 and NNT to prevent one CP only was 50 at 32 weeks of gestation. The use of antenatal magnesium sulfate for fetal neuroprotection was launched in HUCH on June 7 th, 2012. After the pilot period of approximately two months, the implementation was evaluated and the decision to set-up the upper gestational age of 31+6 weeks for the fetal neuroprotection has been done (August 21st, 2012). Our main objective was to compare the implementation of antenatal magnesium sulfate for fetal neuroprotection, the proximity of the magnesium exposure to delivery and the determination of the delivery-related blood loss in those that received MgSO4 compared to the cohort of the same gestational age that have not received MgSO4. Pregnancy characteristics and fetal neuroprotection data were collected retrospectively and retrieved from the hospital records. The overall implementation rate during both periods was 83,7%. The rate of 86.2% in period 2012-2016 was higher than expected with an increase of 8,56% compared to the period A. To determine the accurate implementation rate (83,0%) we excluded those with elective CS. The implementation rate was found very successful and higher than that in any of the previous published study. Mean duration of magnesium administration was 7,13 hours and mean dose of MgSO4 was 17,61g. There was a decrease of 33% in women who did not receive magnesium sulfate even though indicated from period A to period B. The decrease of 77,9% from period A to period B with those who did not receive magnesium sulfate for an unknown reason is a huge accomplishment. We found the proximity of the magnesium exposure to delivery to be on a very satisfying level. Altogether 68,0% of women gave birth <12 hours after the exposure to MgSO4 had ceased, and as much as 58,4% delivered <6 hours after the exposure to magnesium. With 29,6% of those eligible for magnesium treatment, magnesium administration time was miscalculated (maintenance dose shorter 30 minutes). This non-adherence to the local guidelines has been noted and an auditing with midwives will be made. In conclusion, MgSO4 administration for fetal neuroprotection has been successfully and safely implemented in our institution.
  • Eriksson, Eeva (Helsingfors universitet, 2016)
    Sikiön sykekäyrä eli kardiotokografia (KTG) on yleisimmin käytetty sikiön tarkkailumenetelmä synnytyksen aikana. Sykekäyrän tulkinta on kuitenkin usein haasteellista, ja sykekäyrän spesifisyys sikiön asfyksian havaitsemisessa on todettu huonoksi, vaikka menetelmä onkin hyvin sensitiivinen. Tämä saattaa johtaa tarpeettomiin synnytystoimenpiteisiin kuten mikroverinäytteenottoihin, synnytyksen nopeuttamiseen imukupilla tai keisarileikkaukseen. Sikiön sykekäyrän saltatorinen muutos eli sykevaihtelun lisääntyminen on edelleen huonosti tunnettu. Tutkielma on osa laajempaa tutkimusta, jossa selvitetään vuonna 2011 Kätilöopiston sairaalassa synnyttäneiden (n=5015) avulla saltatorisen muutoksen merkitystä asfyksian diagnostiikassa. Tämän tutkielman aineistona oli 431 synnyttäjän otos, jota verrattiin kansallisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen synnytystilastoihin. Tutkimuksen perusteella otoksen Kätilöopiston synnyttäjät ovat useammin ensisynnyttäjiä ja imukuppiulosauttoon päädyttiin useammin. Epiduraalipuudutus oli otoksessani muuta maata yleisempi kivunlievitystapa, kun taas spinaalipuudutusta käytettiin harvemmin.
  • Nelimarkka, Leopold (Helsingin yliopisto, 2018)
    Syntyvien lasten sukupuolijakauma on noin 1,05 eli 105 poikaa 100 tyttöä kohden. Poikasikiöt ovat kuitenkin yliedustettuina raskauskomplikaatiossa kuten ennenaikaisessa synnytyksessä ja istukan ennenaikaisessa irtoamisessa sekä mahdollisesti myös pre-eklampsiassa. Koska hedelmöittymishetkellä poikien ja tyttöjen määrässä ei todennäköisesti ole eroa, syntymähetken sukupuolijakauma kertonee kahden sukupuolen erilaisesta kuolleisuudesta raskauden aikana ja saattaa kuvastaa raskauskomplikaatioiden taustalla vaikuttavia mekanismeja. Tämän syventävän opintoprojektin tavoitteena oli tutkia syntyneiden lasten sukupuolijakaumaa ennenaikaisessa synnytyksessä, sikiön kasvunhidastumassa, pre-eklampsiassa, kohtukuolemassa ja istukan ennenaikaisessa irtoamisessa. Tutkimuksessa selvitettiin THL:n syntymärekisteritietojen perusteella 1) kyseisten raskauskomplikaatioiden ilmaantuvuus sekä 2) syntyneiden lasten sukupuolijakauma suhteessa syntymähetken gestaatioikään 1987-2016. Tarkastelujakson aikana Suomessa syntyi yli 1,7 miljoonaa lasta. Raskauskomplikaatioiden ilmaantuvuus pysyi suhteellisen vakaana lukuun ottamatta pre-eklampsiaa, jonka ilmaantuvuus nousi selkeästi viimeisen kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana (2,0 % v. 1997-2006 vs. 2,6 % v. 2007-2016). Syntyneiden lasten sukupuolijakauma oli kaikissa synnytyksissä ja myös sikiön kasvunhidastumassa 1,05. Sen sijaan pre-eklampsiassa poikia syntyi vähemmän (1,02) ja muissa raskauskomplikaatioissa enemmän: istukan ennenaikainen irtoaminen (1,23), ennenaikainen synnytys (1,20) ja kohtukuolema (1,09). Ennenaikaisissa synnytyksissä, joihin liittyi raskauskomplikaatio, myös syntymähetken gestaatioikä vaikutti syntyneiden lasten sukupuolijakaumaan. Suhteellisen vakiona pysynyt raskauskomplikaatioiden ilmaantuvuus kuvastaa istukan kehitykseen ja toimintaan liittyvien perusmekanismien merkitystä. Koska poikasikiöt ovat yliedustettuina keskeisissä raskauskomplikaatioissa pre-eklampsiaa lukuun ottamatta, äidin ja sikiön immunologiset mekanismit ovat todennäköisesti merkityksellisiä raskaukomplikaatioiden kehittymisen kannalta.
  • Uotinen, Satu (Helsingfors universitet, 2016)
  • Lapilainen, Suvi (Helsingfors universitet, 2016)
    Azoospermia is an important cause of male infertility. It can be obstructive (OA) or non-obstructive (NOA). The aim of this study was to evaluate known etiology of NOA and OA, differences between their clinical characteristics and find candidates for future GATA4 research. Another aim was to explore known GATA4 gene variants in Finnish population as GATA4 is found to play a critical role in testicular function in mice. The characteristics, hormone levels and histological diagnoses of 147 azoospermia patients were collected and categorized as OA (49) or NOA (98). The NOA patients were younger, had smaller and softer testes and higher gonadotropin levels than OA patients. Known etiology was found in 10 % of NOA and 24 % of OA patients. Maturation arrest, hypospermatogenesis and Sertoli cell only patients would be the best candidates for further studies regarding GATA4 transcription factor and male infertility. GATA4 variants were searched from an open database and analyzed. 13 variants were found in Finnish population but with no data on fertility.
  • Hovinen, Topi (Helsingfors universitet, 2016)
    Folate deficiency (FD) has been found to cause number of medical conditions varying from megaloblastic anemia to fetal neural tube defects but the molecular basis behind these has remained poorly understood. We studied the metabolic consequences of FD in mouse liver and brain, concentrating on transsulfuration pathway and cysteine-dependent pathways. Data was acquired with mass spectrometry based metabolomics and western blotting. We found that FD induces lack of cysteine in liver and brain, causing further imbalances in cysteine-derived metabolites such as glutathione and taurine. Changes in enzyme expression show that hepatic cells prioritize glutathione synthesis over taurine synthesis, while the brain does vice versa. We then supplemented FD mice with N-acetylcysteine (NAC), precursor of cysteine. NAC supplementation restored hepatic bile acid and blood glutathione levels of FD tissues. These results improved our understanding of FD induced metabolic imbalances and proved that NAC significantly rescues some of these changes.
  • Häkkinen, Heini (Helsingfors universitet, 2016)
    Muissa Euroopan maissa tehtyjen tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että paperittomien odottajien raskauden seurantaan liittyy monia ongelmia, kuten myöhäinen hakeutuminen terveydenhuollon palveluiden piiriin. Suomessa tutkimusnäyttöä paperittomien naisten raskauden seurannan toteutumisesta ei ole. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää muun muassa, mistä paperittomat synnyttäjät ovat kotoisin, miten heidän neuvolaseurantansa toteutui ja miten synnytys eteni. Tavoitteena oli kehittää paperittomien odottajien hoitopolkua neuvolassa ja synnytyssairaalassa. Vapaaehtoisvoimin toimiva paperittomien klinikka, Global clinic, pitää kirjaa asiakkaistaan. Näiden asiakastietojen perusteella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmistä haettiin synnytykseen liittyvät käynnit ja toteutuneet laboratoriotutkimukset. Aineiston koko jäi pieneksi, minkä vuoksi luotettavaa analyysia tuloksista ei voitu tehdä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että myös Suomessa paperittomat odottajat hakeutuvat äitiysneuvolaan myöhemmin kuin suomalaisnaiset keskimäärin. Lisäksi paperittomilla on todennäköisesti suhteellisesti enemmän sukupuoliteitse tarttuvia tauteja. Lisää tutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan.
  • Hinnelä, Kaisa (Helsingfors universitet, 2015)
    Prenatal screening for fetal abnormalities is part of prenatal care in Finland. Participation is voluntary, but most pregnant women choose to take part. Earlier studies have indicated imperfections in the way pregnant women are being informed about the screening process. This study examines the experiences of women who have been offered further examinations after an initial abnormal screening result. The study population consists of 168 women who attended further examination appointments at the Women's Hospital in Helsinki during autumn of 2014. Data were collected using questionnaires that contained a mixture of closed- and open-ended questions. The results show that the information given at the initial screening appointment is often unclear or insufficient. Many women are not aware of the risks and possible negative outcomes of participating in prenatal screening. Providing understandable and thorough information at every point in the screening process is essential, especially when informing a pregnant woman about a possible fetal abnormality.
  • Laine, Katarina (Helsingfors universitet, 2015)
    Objective of this article was to analyze whether the reporting of the 3rd and 4th degree obstetric anal sphincter injuries differ between the patient data recording systems. The study was retrospective. The setting included all six delivery units in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS) comprising one third of all deliveries in Finland. Population was all deliveries in HUS in 2012 (n=18099). The incidence of the sphincter injury was extracted from three electronic medical record (EMR) systems (Obstetrix, Opera and Oberon), using the national versions of International Classification of Diseases 10th revision (ICD10) and the Nordic Classification of Surgical Procedures (NOMESCO). All observed cases were studied carefully from the patient records and the reliability of different systems was analyzed and compared to the data reported to national registers (MBR Medical Birth Register and HDR Hospital Discharge Register). Main outcome measure was sphincter injury rate in delivery units. We found that the actual rate of sphincter injury in all the EMRs combined in HUS was higher (1.8%) than the rate delivered from any single reporting system (from 1.5% to 1.7%) and varied even more among single delivery units. The coverage in the MBR (88%) was much higher than in the HDR (3%). In conclusion the simultaneous use of several patient data recording systems is confusing and prone for systematic errors. One common database – preferably an EMR with a structured format - would clarify the registering and enable reliable quality reports creating a sustainable base for quality improvements.