Browsing by Subject "Neitsyt Maria"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Katajisto, Maija-Reetta (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimus käsittelee Jaakobin protoevankeliumin ja Pseudo-Matteuksen evankeliumin naishahmoja. Nämä evankeliumit ovat kertomuksia Neitsyt Marian lapsuudesta, nuoruudesta ja Jeesuksen syntymästä. Pseudo-Matteuksen evankeliumin kuvaukset Jeesuksen lapsuudesta ovat kuitenkin jätetty tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Toiselle vuosisadalle jKr. ajoittuvan Jaakobin protoevankeliumin teksti on selkeästi kuudennelle vuosisadalle jKr. sijoittuvan Pseudo-Matteuksen evankeliumin pohja. Tämä mahdollistaa tekstien vertailun ja naishahmojen sekä naiskuvan kehittymisen tutkimisen. Neitsyt Marian lisäksi molemmissa evankeliumeissa on pääosin samat naishahmot. Evankeliumien naishahmoja vertaillaan myös varhaiskristilliseen ja myöhäisantiikin naiskuvaan. Tutkimuksen metodologia ammentaa narraatiokritiikistä, intertekstuaalisuudesta ja eksegeettisestä syväluvusta. Erityisinä tutkimuskysymyksiä ovat: 1) Millaisina toimijoina naiset evankeliumeissa esitetään? 2) Onko tekstien naiskuvissa tapahtunut vuosisatojen aikana muutoksia? 3) Miten tekstien naishahmot heijastavat aikansa moraalia ja seksuaalietiikkaa? Tutkimuksen toinen luku käsittelee naisten asemaa myöhäisantiikissa ja varhaisessa kristinuskossa. Naisilla ei ollut määräysvaltaa omaan elämäänsä vaan he olivat miesten vallan alla. Kristinuskon ja kehittyvän luostarilaitoksen vaikutuksesta naisille tarjoutui mahdollisuus kieltäytyä avioliitosta. Tutkimuksen kolmannessa luvussa vertaillaan Jaakobin protoevankeliumin ja Pseudo-Matteuksen evankeliumin naishahmoja. Neitsyt Marian asema jumalansynnyttäjänä vahvistuu Pseudo-Matteuksen evankeliumissa suhteessa Jaakobin protoevankeliumiin. Muiden naishahmojen merkitys vähenee Neitsyt Marian korostuessa. Tutkimuksen neljäs luku vastaa tutkimuskysymyksiin. Tutkittavissa teksteissä naiset esitetään pääosin passiivisina toimijoina. Jaakobin protoevankeliumissa naishahmot ovat itsenäisempiä kuin Pseudo-Matteuksen evankeliumissa. Neitsyt Marian hahmon kuvauksessa tapahtuu suurin muutos. Hänestä tulee Pseudo-Matteuksen evankeliumissa entistä aktiivisempi toimija. Muuten naishahmojen muutokset eivät ole merkittäviä. Molemmissa evankeliumeissa naiset vahtivat toistensa seksuaalista puhtautta ja erityisesti neitsyyttä. Pseudo-Matteuksen evankeliumissa neitsyys nähdään myös jumalanpalvelemisen muotona.
  • Rantalainen, Anne (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksen kohde on roomalaiskatolisen teologin Hans Urs von Balthasarin (1905–1988) kirja Mary for Today (1988). Tavoitteena on selvittää Balthasarin tulkinta kyseisessä kirjassa Neitsyt Mariasta kirkkona, ja miten sitä voi tulkita nykyaikana. Katolisessa teologiassa mariologia on oma tieteenalansa, ja katolilaisille Maria edustaa kirkkoa. Tutkimus tuo esiin Balthasarin käsityksen kirkosta ja selvittää noudattavatko Balthasarin tulkinnat yleisiä katolisen kirkon näkemyksiä ja dogmeja Mariasta. Tutkimuksen viitekehyksenä on katolinen mariologia, johon liittyvistä asiakirjoista tässä tutkimuksessa tarkastellaan lähemmin paavi Johannes Paavali II:n ensyklikaa Redemptoris Mater sekä Vatikaanin toisen konsiilin katolisen dogmaattisen konstituution Lumen gentiumin - Kirkosta lukua VIII Neitsyt Mariasta. Tutkimusmetodina on systemaattinen analyysi. Balthasaria pidetään usein jopa 1900-luvun merkittävimpänä teologina, ja hänen laajaa tuotantoaan on tutkittu yhä enenevässä määrin, mutta ei juurikaan hänen tulkintojaan Mariasta. Maria on yksi keskeinen selvityskohde katolisten ja reformoitujen kirkkojen välisessä ekumeenisessa dialogissa, ja siksi tutkimus arvostetun katolisen teologin tulkinnasta on tärkeää. Tässä tutkimuksessa ekumeeninen näkökulma nousee esiin kuitenkin vain viitteellisesti. Tutkimuksessa selvisi, että Mary for Today -kirjalla on tiivis yhteys paavin ensyklikaan – Balthasar on tehnyt kiertokirjeeseen kommentaarin, jonka sisältöä hänen kirjansa hyödyntää. Balthasarin yleinen Maria-tulkinta pohjaa vahvasti katoliseen mariologiaan. Hän tarkastelee Mariaa katolilaisille ominaiseen tapaan Marian sisäisten mielenliikkeiden kautta, ja siirtyy välillä Raamattuun ja eksegeettisiin tulkintoihin Marian osuudesta kristologiassa ja soteriologiassa. Balthasar analysoi Marian elämää vaihtelevasti sekä luonnollisen todellisuuden että Raamattuun pohjautuvan, yliluonnollisen todellisuuden välillä – mikä tuo esiin Balthasarin tomistisen taustan. Marian elämän mystisissä, narratiivisissa kuvauskohdissa saattaa olla yhteys Balthasarin ystävyyteen mystikko Adrienne de Speyrin kanssa. Paavi Johannes Paavali II:n ja Balthasarin tausta jesuiittana näkyy rakkauden ja johannekselaisuuden korostuksissa. Balthaarin käsitys Mariasta kirkkona löytyy selkeimmin päälukujen poikittaisanalyysin kautta. Alalukujen tarkastelu rinnakkain tuo esiin Balthasarin käsityksen Mariasta kirkkona, joka sopii sekä kuluvaan aikaan että paruusian odotukseen. Balthasarin kirkko nousee Kaanan häistä ja ristin ääreltä. Kirkko on henkinen tila, johon Jumalan Sana voi tulla. Kirkko ei ole eristetty vaan maailman muutoksessa mukana, mikä sopii Vaikaanin II konsiilin henkeen. Kirkko on määrätietoinen äiti, joka tunnistaa vähäisten tarpet ja ohjaa lapsiaan tekemään Jumalan tahdon. Kirkko tekee Isän tahdon ja taistelee harhakuvia vastaan, jokainen joka seuraa Tietä saa jakaa Isän läsnäolon taivaassa.
  • Jormakka, Sara (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimus käsittelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1986 Virsikirjan, sen vuonna 2015 julkaistun lisävihon sekä Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirjan Cantemuksen sisältämiä kuvauksia Jeesuksen äidistä Mariasta. Tutkimus on toteutettu teoriaohjautuvasti niin, että kummankin kirkon opetusta hyväksi käyttäen Marialle annetuista rooleista koostettiin 15 erilaista kategoriaa. Sen jälkeen aineistosta kerätyistä Maria-aiheisista virsistä tutkittiin, kuinka monta näistä 15 kategoriasta ne sisältävät. Tutkimuksessa käytetyt kategoriat ovat: Kristuksen äiti, Neitsyt, Tahraton, Puhdas, Herran palvelijatar, Esirukoilija, Auttaja, Kuningatar, Köyhä, Kärsijä, Puoliso, Uusi Eeva, Kristityn esikuva, Kirkon esikuva ja Uskovien äiti. Näistä kategorioista Kristuksen äiti ja Neitsyt olivat yleisimpiä ja esiintyivät laajasti kummastakin kirjasta saadussa aineistossa. Muiden kategorioiden kohdalla hajaannusta tapahtui enemmän. Cantemuksen kohdalla näiden kahden jälkeen yleisimmiksi kategorioiksi nousivat Mariaa voimallisena pyhimyksenä korostavat kategoriat Esirukoilija ja Auttaja. Niin ikään aineistossa näkyy on myös Kuningatar-kategoria, joka korostaa Marian korkeaa asemaa Jumalan silmissä. Cantemuksen kohdalla Mariasta nousee esille siis yli-inhimillinen pyhimys, jolla on valtaa auttaa tavallisia kristittyjä saavuttamaan pelastus. Marian ylemmyyttä perustellaan hänen esimerkillisyydellään ja synnittömyydellään, jota Cantemuksessa kuvaavat kategoriat Tahraton ja Puhdas sekä Uusi Eeva. Vähäisempään osaan jää inhimillinen Maria, jota kuvaavat roolit Herran palvelijatar, Puoliso, Köyhä ja Kärsijä. Virsikirjan kohdalla yleisimmäksi kategoriaksi Kristuksen äidin ja Neitsyen jälkeen nousee Herran palvelijatar. Tämä kategoria korostaa Marian uskoa ja nöyryyttä Jumalan edessä, ja sen yleisyys Virsikirjassa vertautuu hyvin siihen, että myös Luther korosti tätä puolta Mariasta. Niin ikään Köyhän ja Kärsijän kategoriat esiintyivät useamman kerran. Toisin kuin Cantemuksessa, Virsikirjassa keskiöön ei nouse Marian kunnia vaan hänen osansa vaatimattomuus. Taustalla näkyy Lutherin ristinteologinen ajattelu. Myös Puhdas-kategoria esiintyy useamman kerran, mutta sen tarkoitus on korostaa Marian neitsyyttä ja asemaa synnittömän Jeesuksen äitinä, eikä Marian omaa synnittömyyttä niin kuin Cantemuksessa. Kummassakin kirjassa nousee myös esille Marian suhde uskovien yhteisöön, tosin vain vähäisissä määrin. Maria on sekä luterilaisille että katolisille Kristityn esikuva, jonka usko ja nöyryys on esimerkillistä. Myös Marian rooli Kirkon esikuvana mainitaan, tosin luterilaisuudessa siinä painottuu Marian köyhyys ja katolisuudessa puhtaus. Cantemuksessa nousee myös esille Marian rooli Uskovien äitinä eli universaalina äitihahmona. Tutkimukseni perusteella on nähtävissä, että sekä Virsikirja että Cantemus kuvaavat Mariaa varsin eri tavalla: Cantemuksessa korostuu voimallinen, pyhimyksenä toimiva Maria siinä missä Virsikirja kuvaa inhimillisempää Mariaa, joka on kuuliainen Jumalalle. Kuitenkin tärkeimmät kategoriat eli Kristuksen äiti ja Neitsyt ovat tasapuolisesti läsnä molemmissa aineistoissa. Lisäksi Virsikirjassa on huomattavissa Marian roolin kasvaminen uusien virsien myötä, ja kirjojen Maria-kuvissa on myös nähtävissä hienoista lähentymistä Virsikirjan lisävihon myötä.
  • Vanhala, Pauli (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma tarkastelee Pieter Bruegelin (1925/30–1569) öljyvärimaalausta Paavalin kääntymys (1567). Bruegelin Paavalin kääntymys mainitaan taidehistoriallisessa kirjallisuudessa usein, mutta teoksesta ei ole kirjoitettu syvällistä analyysiä. Aiemmassa tutkimuksessa Bruegelin Paavalin kääntymys -teosta on pidetty lähinnä maisemamaalauksena tai syntyajankohdan poliittisiin asetelmiin viittaavana teoksena. Maalauksen teemana on ihminen käännekohdan äärellä. Bruegelin maalaama Paavali makaa maassa, sillä jumalallinen totuuden välähdys on sokaissut hänet. Paavali joutuu katsomaan sisimpäänsä. Kristittyjä surmanneesta sotilaasta syntyy uusi ihminen, joka julistaa rauhaa. Tutkielma hyödyntää teologian, taidehistorian, taloushistorian, uskontotieteen, filosofian, estetiikan sekä alue- ja kulttuurintutkimuksen tieteenalojen lähestymistapoja. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi. Teos on aikakautensa kontekstin tuote, sen kuvajainen, ja samanaikaisesti se on rakentanut – ja rakentaa yhä – aikakauttaan koskevia käsityksiä itsekin. Tutkielma hyödyntää Erwin Panofskyn, Roland Barthesin ja Hans Beltingin kuva-analyysimenetelmiä. Tutkielma esittelee tekijän kehittämän hyppää kuvaan -metodin. Metodia hyödyntävä katsoja pyrkii samastumaan maalauksen tunnelmaan, siinä oleviin henkilöihin ja heidän toimiinsa. Kuvan tarkasteleminen sisältä päin mahdollistaa yksityiskohtien ja viestien havaitsemisen. Tausta tälle metodille syntyi tutkielman tekijän toimiessa vuosikymmenten ajan valokuvaajan ammatissa. Ihmisten kuvaaminen edellytti kohteen ehdoilla elämistä, samastumista. Metodin teoreettinen pohja on peräisin John Szarkowskilta, Robert Capalta, Dorothea Langelta ja Henri Cartier-Bressonilta. Cartier-Bresson tunnetaan ratkaisevan hetken käsitteestään. Bruegelin teos kuvaa ratkaisevaa hetkeä, Paavalin kääntymystä. Hyppää kuvaan -metodi sopii Bruegelin teokseen erityisen hyvin, koska teos näyttää dokumentaariselta ja valokuvamaiselta. Hyppää kuvan -metodin avulla tutkielman tekijä oivalsi Bruegelin teoksen sisältämän kuvitteellisen äänimaailman. Toinen keskeinen havainto liittyy siihen, että teos on täynnä viittauksia teologiaan ja Raamatun teksteihin. Kuvassa on tekijän tulkinnan mukaan esimerkiksi pyhä perhe, ja Paavalin kääntymys on puettu kertomuksen muotoon. Teoksessa tapahtuu samaan aikaan monta asiaa eri aikatasoilla. Kolmas tutkielman keskeinen löytö on se, että teoksessa on mukana arkkienkeli Mikaelin katse. Tutkielmassa käytetään ilmaperspektiivistä nimitystä Mikaelin perspektiivi. Tämä termi antaa mahdollisuuden päästä lähemmäksi kontekstia, jossa teos valmistui. Neljäntenä huomiona tutkielma esittää hypoteesin, jonka mukaan maalausta on mahdollisesti muunneltu jälkikäteen, kuten Bruegelin Betlehemin lastenteurastus -maalaustakin on muuteltu. Bruegelin aikana maalausten rinnalla syntyi muitakin artefakteja, kuten kullasta tehtyjä esineitä. Patsaat, kangastyöt, vaatteet, kengät, hevosvälineet, koko aikakausi oli yhtä loputonta käsityötä. Bruegelin teos toimii edelleen alkuperäisessä tehtävässään uskoa ilmaisevana artefaktina ja 1500-luvun lopun alankomaisen maalaustaiteen dokumenttina.