Browsing by Subject "Norepinephrine"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Farmakis, Dimitrios; Agostoni, Piergiuseppe; Baholli, Loant; Bautin, Andrei; Comin-Colet, Josep; Crespo-Leiro, Maria G.; Fedele, Francesco; García-Pinilla, Jose Manuel; Giannakoulas, George; Grigioni, Francesco; Gruchała, Marcin; Gustafsson, Finn; Harjola, Veli-Pekka; Hasin, Tal; Herpain, Antoine; Iliodromitis, Efstathios K.; Karason, Kristjan; Kivikko, Matti; Liaudet, Lucas; Ljubas-Maček, Jana; Marini, Marco; Masip, Josep; Mebazaa, Alexandre; Nikolaou, Maria; Ostadal, Petr; Põder, Pentti; Pollesello, Piero; Polyzogopoulou, Eftihia; Pölzl, Gerhard; Tschope, Carsten; Varpula, Marjut; von Lewinski, Dirk; Vrtovec, Bojan; Yilmaz, Mehmet Birhan; Zima, Endre; Parissis, John (2019)
    Inotropes aim at increasing cardiac output by enhancing cardiac contractility. They constitute the third pharmacological pillar in the treatment of patients with decompensated heart failure, the other two being diuretics and vasodilators. Three classes of parenterally administered inotropes are currently indicated for decompensated heart failure, (i) the beta adrenergic agonists, including dopamine and dobutamine and also the catecholamines epinephrine and norepinephrine, (ii) the phosphodiesterase III inhibitor milrinone and (iii) the calcium sensitizer levosimendan. These three families of drugs share some pharmacologic traits, but differ profoundly in many of their pleiotropic effects. Identifying the patients in need of inotropic support and selecting the proper inotrope in each case remain challenging. The present consensus, derived by a panel meeting of experts from 21 countries, aims at addressing this very issue in the setting of both acute and advanced heart failure. (C) 2019 The Authors. Published by Elsevier B.V.
  • Ylikoski, Ari; Partinen, Markku (2017)
    Unettomuuden lisääntyminen ja yöunen rikkonaisuus ovat tavallisia sekä ikääntymiseen että ¬neurodegeneraatioon liittyviä vaivoja. Ihmisen ikääntyessä useat välittäjäaineet vähenevät, kuten myös hermosolut erityisesti sinitumakkeessa ja hypotalamuksen tumakkeissa. Kohorttitutkimuksissa on havaittu, että unihäiriöt edeltävät usein neurodegeneratiivisten sairauksien tyypillisiä ydinoireita. Uuden tutkimustiedon mukaan unihäiriöt voivat altistaa neurodegeneratiivisille sairauksille ja pahentaa niitä. Unihäiriöt kuuluvat näiden sairauksien hoidettavissa oleviin riskitekijöihin. Uni tai sen puute saattavat suojata neurodegeneraatiolta tai altistaa sille usealla eri mekanismilla.