Browsing by Subject "Norja"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 37
  • Kuuliala, Aino (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten norjalaiset suhtautuvat Norjan radiokanavien ruotsinkielisten toimittajien ja haastateltavien kielenkäyttöön. Ruotsi ja norja ovat sekä geneettisesti että kieliopillisesti hyvin lähellä toisiaan, joten niiden käyttäjät ymmärtävät toisiaan hyvin. Tämä ”grannspråksförståelse” Skandinavian alueella mahdollistaa suurelta osin sen, että ruotsinkielinen mediatoimija voi käyttää ruotsia norjankielisessä mediassa. Huomionarvoista on myös, että Norjassa toleranssi kielellistä variaatiota kohtaan on suurta sekä historiallisista että kielipoliittisista syistä. Vaikka ruotsinkieliset toimijat teoriassa voivatkin käyttää äidinkieltään norjalaisessa mediassa, käytännössä norjalaisten asenteet tätä kohtaan kuitenkin vaihtelevat. Käytin tutkielmassani metodina internetkyselylomaketta, joka tutkielman aiheen puolesta osoittautui onnistuneeksi valinnaksi. Tein kyselylomakkeen SurveyMonkey-ohjelman avulla ja lähetin lomakkeen vastaajille Facebookin kautta. Lomakkeessa kartoitettiin muun muassa vastaajien ikä, maantieteellinen asuinpaikka, kuinka hyvin vastaajat kokevat ymmärtävänsä ruotsia, asenteet norjalaisessa mediassa esiintyvää ruotsia kohtaan sekä asenteet ruotsin kielen käyttäjiä kohtaan. Aineistoni koostuu yhteensä 115 vastauksesta. Päätulos on, että norjalaiset suhtautuvat hyvin positiivisesti norjalaisessa mediassa esiintyvään ruotsin kieleen. Suurin osa vastaajista oli selvästi sitä mieltä, että ruotsinkielisten mediatoimijoiden tulisi käyttää ruotsia norjalaisessa mediassa. Ikä vaikutti tutkimuksessani asenteisiin enemmän kuin maantieteellinen asuinpaikka. Vanhempien ikäluokkien asenteet ruotsin kielen käyttöä kohtaan olivat positiivisempia kuin nuorempien, kun kyse oli ruotsinkielisistä toimittajista. Norjalaisten asenteet ruotsin kieltä kohtaan norjalaisessa mediassa ovat tutkielmani perusteella hyvinkin positiivisia. Aihe kaipaa lisätutkimusta globalisaation aiheuttaman kieliolosuhteiden jatkuvan muuttumisen vuoksi, sillä tulevaisuudessa tulokset eivät ehkä enää pidä paikkaansa. Lisäksi tutkimusta tulisi kohdistaa enemmän niin, että vastaajaryhmät olisivat lukumääriltään samansuuruisia.
  • Moilanen, Maija (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielman aiheena on oopperalaulajatar Ida Basilier-Magelssenin (1846–1928) ura. Tutkielma kuuluu esittävän säveltaiteen historian tutkimuksen alaan. Näkökulma on toimijakeskeinen, biografinen ja mikrohistoriallinen. Pääkysymyksenä on, millainen Basilier-Magelssenin ura oli pääpiirteissään. Tarkastellaan, miten hänestä tuli laulaja, missä hän esiintyi, mitä muuta ammatillista toimintaa hänellä oli ja kuinka merkittävänä häntä voidaan pitää laulajana. Metodeina käytetään musiikin historian tutkimusmenetelmiä. Primäärilähteinä on arkistomateriaalia, kuten sanomalehtiä, kirjeitä, konserttiohjelmia, apurahahakemuksia, sopimuksia ja teatterin roolikirja. Sekundäärilähteinä on muun muassa eri teattereiden ja oopperoiden historioita, erityisesti Eliel Aspelin-Haapkylän Suomalaisen teatterin historia (1906–1910). Ida Basilier syntyi Nivalassa musiikkia harrastavaan perheeseen. Hän kävi vuoden Kokkolan tyttökoulua ja vuoden Oulun tyttökoulua, josta valmistui keväällä 1863. Hän opiskeli laulua Helsingissä Emilie Mechelinin johdolla vuonna 1867, Pariisissa Jean Jacques Masset’n johdolla yksityisesti kesällä 1867 ja Pariisin konservatoriossa syksystä 1867 kevääseen 1870 sekä Pietarissa Henriette Nissen-Salomanin johdolla keväällä 1871. Laulunopetus oli ranskalaisen koulukunnan mukaista. Todennäköisesti hän opiskeli konservatoriossa myös kieliä, näyttämöilmaisua, musiikin teoriaa ja musiikin historiaa. Basilier rahoitti opintojaan apurahoilla, joita hän sai Senaatin talousosastolta (1867, 1868 ja 1869) ja ilmeisesti myös Venäjän keisarinnalta (1869 ja 1871). Basilier esitti Helsingin Suomalaisessa Oopperassa 1870-luvulla ja satunnaisesti myöhemminkin naispääosarooleja yhteensä 15 teoksessa. Hän oli tähtilaulaja, jonka maine houkutteli yleisöä esityksiin. Hänen poikkeukselliset kykynsä mahdollistivat sen, että voitiin ottaa ohjelmistoon teoksia, joissa oli vaativa pääosa. Basilier esiintyi Suomalaisessa Oopperassa ilmeisesti paljolti sen vuoksi, että hän halusi edistää suomen kielen asemaa. Hän teki menestyksekkään uran myös Tukholman kuninkaallisessa oopperassa vakinaiseksi solistiksi kiinnitettynä vuosina 1872–1874 ja vierailijana 1871, 1875 ja 1876. Hän vieraili myös Norjassa Christiania Theaterissa useasti 1870- ja 1880-luvulla ja Tivolin oopperassa vuonna 1884, Saksassa Lyypekin kaupunginteatterissa vuosina 1875–1877 ja Münchenin hoviteatterissa vuonna 1875 ja Ruotsissa Göteborgissa Mindre Teaternissa Bjarne Lundin seurueen kanssa vuonna 1887. Basilier-Magelssenin oopperaroolit olivat koloratuurisopraanon rooleja, kuten Rossinin Sevillan Parturin Rosina, Gounod’n Faustin Margareta, Donizettin Lucia di Lammermoorin Lucia ja Rykmentin tyttären Marie sekä Verdin La Traviatan Violetta. Basilier-Magelssen oli suosittu konserttilaulaja Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Hän konsertoi myös Tanskassa, Venäjällä, Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Hänen pianisteinaan olivat esimerkiksi Ina Forstén (Lange), Fanny Flodin, Selma Kajanus, Ragna Goplen ja Agathe Backer Grøndahl. Basilier-Magelssenilla oli useita laajoja konserttikiertueita, ja hän osallistui ranskalaisen mezzosopraanon Zelia Trebellin konserttikiertueeseen Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa loppuvuodesta 1877. Laulajattaren konserttiohjelmistossa oli aarioita, pohjoismaisia ja suomalaisia yksinlauluja, saksalaisia liedejä, romansseja ja kansanlauluja. Suosituimpia kappaleita oli Venzanon Grande valse. Ohjelmistoon kuului paljon hyvin vaikeita kappaleita, joista laulajatar selviytyi lehtikritiikkien mukaan erinomaisesti. Erityisesti koloratuuritaitoja, tulkinnan hienostuneisuutta ja intonaation puhtautta kiitettiin. Näitä seikkoja ilmeisesti korostettiin koulutuksessa. Basilier-Magelssen teki ainakin kaksi levytystä, mutta levyjen mahdollisesta nykyisestä olinpaikasta ei ole tietoa. – Basilier-Magelssen toimi laulunopettajana Oslon konservatoriossa 25 vuotta ja antoi myös yksityistunteja. Hänen oppilaistaan menestyneimpiä olivat oopperalaulajat Sophie Apenes Zela ja Magna Lykseth-Skogman sekä laulunopettaja Marna Bielenberg. Ida Basilier-Magelssen oli aikansa merkittävimpiä ja arvostetuimpia suomalaisia laulajia niin ooppera- ja konserttilaulajana kuin laulunopettajanakin.
  • Salo, Simo; Ekholm, Petri; Knuuttila, Seppo (Finnish Environment Institute, 1997)
    The Finnish Environment 51
  • Carter, Timothy R.; Benzie, Magnus; Campiglio, Emanuele; Carlsen, Henrik; Fronzek, Stefan; Hildén, Mikael; Reyer, Christopher P.O.; West, Chris (Elsevier, 2021)
    Global Environmental Change 69: 102307
    Climate change impacts, adaptation and vulnerability studies tend to confine their attention to impacts and responses within the same geographical region. However, this approach ignores cross-border climate change impacts that occur remotely from the location of their initial impact and that may severely disrupt societies and livelihoods. We propose a conceptual framework and accompanying nomenclature for describing and analysing such cross-border impacts. The conceptual framework distinguishes an initial impact that is caused by a climate trigger within a specific region. Downstream consequences of that impact propagate through an impact transmission system while adaptation responses to deal with the impact propagate through a response transmission system. A key to understanding cross-border impacts and responses is a recognition of different types of climate triggers, categories of cross-border impacts, the scales and dynamics of impact transmission, the targets and dynamics of responses and the socio-economic and environmental context that also encompasses factors and processes unrelated to climate change. These insights can then provide a basis for identifying relevant causal relationships. We apply the framework to the floods that affected industrial production in Thailand in 2011, and to projected Arctic sea ice decline, and demonstrate that the framework can usefully capture the complex system dynamics of cross-border climate impacts. It also provides a useful mechanism to identify and understand adaptation strategies and their potential consequences in the wider context of resilience planning. The cross-border dimensions of climate impacts could become increasingly important as climate changes intensify. We conclude that our framework will allow for these to be properly accounted for, help to identify new areas of empirical and model-based research and thereby support climate risk management.
  • Nyyssönen, Aarne (Suomen metsätieteellinen seura, 1963)
  • Wrede, Sirpa; Henriksson, Lea; Høst, Håkon; Johansson, Stina; Dybbroe, Betina (Studentlitteratur, 2008)
  • Derome, J; Aarrestad, P-A; Aspholm, P; Bakkestuen, V; Bjerke, J; Erikstad, K; Gytarsky, M; Hartikainen, M; Isaeva, L; Karaban, R; Korotkov, V; Kuzmicheva, V; Lindgren, M; Lindroos, A-J; Myking, T; Poikolainen, J; Rautio, P; Røsberg, I; Salemaa, M; Tömmervik, H; Vassilieva, N (2007)
  • Brittain, John E.; Heino, Jani; Friberg, Nikolai; Aroviita, Jukka; Kahlert, Maria; Karjalainen, Satu‐Maaria; Keck, François; Lento, Jennifer; Liljaniemi, Petri; Mykrä, Heikki; Schneider, Susanne C.; Ylikörkkö, Jukka (Blackwell Scientific, 2022)
    Freshwater Biology
    1. Arctic freshwaters support biota adapted to the harsh conditions at these latitudes, but the climate is changing rapidly and so are the underlying environmental filters. Currently, we have limited understanding of broad-scale patterns of Arctic riverine biodiversity and the correlates of α- and β-diversity. 2. Using information from a database set up within the scope of the Arctic Council's Conservation of Arctic Flora and Fauna Circumpolar Biodiversity Monitoring Plan, we analysed patterns and correlates of α- and β-diversity in benthic diatom and macroinvertebrate communities across northern Norway, Sweden, and Finland. We analysed variation in total β-diversity and its replacement and richness difference components in relation to location of the river reach and its drainage basin (Baltic Sea in the south, the Barents Sea in the east and the north, and the Norwegian Sea in the west), in addition to climate and environmental variables. 3. In both macroinvertebrates and diatoms, the replacement and richness difference components showed wide variation. For macroinvertebrates, the richness difference component was the more important, whereas for diatoms, the replacement component was the more important in contributing to variation in β-diversity. There was no significant difference in β-diversity between the three main drainage basins, but species composition differed among the drainage basins. 4. Based on the richness difference component of β-diversity, climate variables were most strongly associated with community variation in macroinvertebrates. In diatoms, both environmental and climate variables were strongly correlated with community compositional variation. In both groups, there were also significant differences in α-diversity among the three main drainage basins, and several taxa were significant indicators of one of these drainage basins. Alpha diversity was greater in areas with a continental climate, while the oceanic areas in the west harboured greatly reduced flora and fauna. 5. The correlates of biodiversity were relatively similar in macroinvertebrates and diatoms. Climate variables, in particular temperature, were the most strongly associated with biodiversity patterns in the Arctic rivers of Fennoscandia. Sedimentary geology may be associated with increased productivity and, to a lesser extent, with sensitivity to acidification. There was considerable variation in community composition across Arctic Fennoscandia, indicating the necessity of protecting several stream reaches or even whole catchments within each region to conserve total riverine biodiversity. Furthermore, it is likely that the predicted changes in temperature in Arctic areas will influence riverine diversity patterns across Fennoscandia.
  • Juvonen, Sanna-Kaisa; Kuhmonen, Anna (Suomen ympäristökeskus, 2013)
    Reports of the Finnish Environment Institute 37/2013
    In this report, results of a regional evaluation on protected areas in the Barents Region are presented. The evaluation was made using the Programme of Work on Protected Areas (PoWPA) of the Convention on Biological Diversity as a framework. The Convention on Biological Diversity aims to halt the loss of biodiversity by 2020. The work was done as a part of the Barents Protected Area Network (BPAN) project by national and regional authorities, scientific institutes and nature conservation nongovernmental organisations from Norway, Sweden, Finland and northwest Russia. The aim of the project is to promote the establishment of a representative protected area network in the Barents Euro-Arctic Region to conserve biodiversity of boreal and arctic nature, particularly forests and wetlands. The PoWPA national reporting framework was modified and simplified to make it more suitable to be used as a tool for analysis of the protected area network in the Barents Region. It was used especially to see in which PoWPA goals and targets the Barents Region as a whole had made progress, and in which there was need for further work, and thus make recommendations for future actions in the Region. This enabled also the individual regions to assess in which goals and targets their region had made progress and in which there was need for further development. The reporting framework also provided a common language for interregional discussions and comparisons. A network of existing and planned protected areas is under development in the Barents Region. New protected areas have been established in recent years. However, strong efforts are still needed for strengthening the network of protected areas in order to reach the internationally agreed Aichi Biodiversity Targets.
  • Magombedze, Liliosa; Øystein, Jæger (2006)
    NGU Report 2006.042
  • Karlson, Bengt; Andersen, Per; Arneborg, Lars; Cembella, Allan; Eikrem, Wenche; John, Uwe; West, Jennifer Joy; Klemm, Kerstin; Kobos, Justyna; Lehtinen, Sirpa; Lundholm, Nina; Mazur-Marzec, Hanna; Naustvoll, Lars; Poelman, Marnix; Provoost, Pieter; De Rijcke, Maarten; Suikkanen, Sanna (Elsevier, 2021)
    Harmful Algae 102 (2021), 101989
    Harmful algal blooms (HAB) are recurrent phenomena in northern Europe along the coasts of the Baltic Sea, Kattegat-Skagerrak, eastern North Sea, Norwegian Sea and the Barents Sea. These HABs have caused occasional massive losses for the aquaculture industry and have chronically affected socioeconomic interests in several ways. This status review gives an overview of historical HAB events and summarises reports to the Harmful Algae Event Database from 1986 to the end of year 2019 and observations made in long term monitoring programmes of potentially harmful phytoplankton and of phycotoxins in bivalve shellfish. Major HAB taxa causing fish mortalities in the region include blooms of the prymnesiophyte Chrysochromulina leadbeateri in northern Norway in 1991 and 2019, resulting in huge economic losses for fish farmers. A bloom of the prymesiophyte Prymnesium polylepis (syn. Chrysochromulina polylepis) in the Kattegat-Skagerrak in 1988 was ecosystem disruptive. Blooms of the prymnesiophyte Phaeocystis spp. have caused accumulations of foam on beaches in the southwestern North Sea and Wadden Sea coasts and shellfish mortality has been linked to their occurrence. Mortality of shellfish linked to HAB events has been observed in estuarine waters associated with influx of water from the southern North Sea. The first bloom of the dictyochophyte genus Pseudochattonella was observed in 1998, and since then such blooms have been observed in high cell densities in spring causing fish mortalities some years. Dinoflagellates, primarily Dinophysis spp., intermittently yield concentrations of Diarrhetic Shellfish Toxins (DST) in blue mussels, Mytilus edulis, above regulatory limits along the coasts of Norway, Denmark and the Swedish west coast. On average, DST levels in shellfish have decreased along the Swedish and Norwegian Skagerrak coasts since approximately 2006, coinciding with a decrease in the cell abundance of D. acuta. Among dinoflagellates, Alexandrium species are the major source of Paralytic Shellfish Toxins (PST) in the region. PST concentrations above regulatory levels were rare in the Skagerrak-Kattegat during the three decadal review period, but frequent and often abundant findings of Alexandrium resting cysts in surface sediments indicate a high potential risk for blooms. PST levels often above regulatory limits along the west coast of Norway are associated with A. catenella (ribotype Group 1) as the main toxin producer. Other Alexandrium species, such as A. ostenfeldii and A. minutum, are capable of producing PST among some populations but are usually not associated with PSP events in the region. The cell abundance of A. pseudogonyaulax, a producer of the ichthyotoxin goniodomin (GD), has increased in the Skagerrak-Kattegat since 2010, and may constitute an emerging threat. The dinoflagellate Azadinium spp. have been unequivocally linked to the presence of azaspiracid toxins (AZT) responsible for Azaspiracid Shellfish Poisoning (AZP) in northern Europe. These toxins were detected in bivalve shellfish at concentrations above regulatory limits for the first time in Norway in blue mussels in 2005 and in Sweden in blue mussels and oysters (Ostrea edulis and Crassostrea gigas) in 2018. Certain members of the diatom genus Pseudo-nitzschia produce the neurotoxin domoic acid and analogs known as Amnesic Shellfish Toxins (AST). Blooms of Pseudo-nitzschia were common in the North Sea and the Skagerrak-Kattegat, but levels of AST in bivalve shellfish were rarely above regulatory limits during the review period. Summer cyanobacteria blooms in the Baltic Sea are a concern mainly for tourism by causing massive fouling of bathing water and beaches. Some of the cyanobacteria produce toxins, e.g. Nodularia spumigena, producer of nodularin, which may be a human health problem and cause occasional dog mortalities. Coastal and shelf sea regions in northern Europe provide a key supply of seafood, socioeconomic well-being and ecosystem services. Increasing anthropogenic influence and climate change create environmental stressors causing shifts in the biogeography and intensity of HABs. Continued monitoring of HAB and phycotoxins and the operation of historical databases such as HAEDAT provide not only an ongoing status report but also provide a way to interpret causes and mechanisms of HABs.
  • Murto, Saara (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimukseni tarkastelee Norjan lehdistön uutisointia ja lehdistössä käytyä keskustelua holokaustista ja juutalaisista vuosina 1945 ja 1946. Norja oli sodan aikana Saksan miehittämä maa ja Norjasta lähetettiin 767 juutalaista tuhoamisleirille Puolan alueelle. Sodan aikana vahvan sensuurin alaisena olleet lehdet vapautuivat Norjan vapauden koittaessa toukokuussa 1945. Tutkin pro gradu -tutkielmassani sitä, miten lehdet uutisoivat jo aiemmin keväällä vapautetuista keskitys- ja tuhoamisleireistä. Lisäksi tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten holokaustin toteuttajia kuvattiin. Tämän tutkimuksen lähteinä ovat neljä norjalaista päivälehteä: Aftenposten ja Verdens Gang sekä kristilliset Vårt Land ja Dagen. Tutkimus osoittaa, että Norjan lehdistössä kirjoitettiin kesällä 1945 paljon keskitysleireistä, ja silminnäkijäkertomukset olivat tärkeä osa uutisointia. Belsenin oikeudenkäynnin myötä holokaustista selvinneet nousivat enemmän esille, kun taas syksyn 1945 edetessä holokaustin uhrit painuivat uutisoinnissa taka-alalle. Massiivista Nürnbergin oikeudenkäyntiä lehdistö seurasi vaihtelevalla innostuksella luoden norjalaisille laajempaa käsitystä niin sodan tapahtumista kuin holokaustista. Norjan lehdistö ei kuitenkaan pitänyt holokaustia oikeudenkäyntiuutisoinnin keskiössä, vaan keskeisemmäksi koettiin syyllisten tuomitseminen ja rankaiseminen. Oikeudenkäyntiuutisoinnin lisäksi Norjan lehdistö uutisoi juutalaisista, jotka olivat jääneet pakolaisiksi sodan myötä. Keskeiseksi teemaksi tutkimusajanjaksolla kristillisissä lehdissä nousi kristillisten juutalaislähetysjärjestöjen saama näkyvyys ja vahva kristillinen sionismi. Tämä tutkimus osoittaa, että juuri nämä uutiset pitivät esillä juutalaisten kohtaloa ja loivat omaa muistokulttuuria juutalaisten oman sodanjälkeisen muistokulttuurin rinnalle. Kristillisten lehtien kirjoituksista välittyy, että juutalaisten kärsimysten nähtiin vahvasti tukevan juutalaisten oikeutta ”pyhään maahan”. Samaan aikaan kiristyvän Lähi-idän poliittisen tilanteen myötä juutalaiset esiintyivät uutisissa negatiivisessa valossa, mutta Norjan Israelin lähetyksen ja muiden kristillistä sionismia edustavien kirjoittajien myötä myös juutalaisten ainutlaatuisuutta ja tärkeyttä korostettiin.
  • Menberu, Meseret Walle; Marttila, Hannu; Ronkanen, Anna-Kaisa; Haghighi, Ali Torabi; Kløve, Bjørn (American Geophysical Union, 2021)
    Water Resources Research 57, e2020WR028624
    Undisturbed peatlands are effective carbon sinks and provide a variety of ecosystem services. However, anthropogenic disturbances, especially land drainage, strongly alter peat soil properties and jeopardize the benefits of peatlands. The effects of disturbances should therefore be assessed and predicted. To support accurate modeling, this study determined the physical and hydraulic properties of intact and disturbed peat samples collected from 59 sites (in total 3,073 samples) in Finland and Norway. The bulk density (BD), porosity, and specific yield (Sy) values obtained indicated that the top layer (0–30 cm depth) at agricultural and peat extraction sites was most affected by land use change. The BD in the top layer at agricultural, peat extraction, and forestry sites was 441%, 140%, and 92% higher, respectively, than that of intact peatlands. Porosity decreased with increased BD, but not linearly. Agricultural and peat extraction sites had the lowest saturated hydraulic conductivity, Sy, and porosity, and the highest BD of the land use options studied. The van Genuchten-Mualem (vGM) soil water retention curve (SWRC) and hydraulic conductivity (K) models proved to be applicable for the peat soils tested, providing values of SWRC, K, and vGM-parameters (α and n) for peat layers (top, middle and bottom) under different land uses. A decrease in peat soil water content of ≥10% reduced the unsaturated K values by two orders of magnitude. This unique data set can be used to improve hydrological modeling in peat-dominated catchments and for fuller integration of peat soils into large-scale hydrological models.
  • Ruohonen, Emmi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkin pro gradu -tutkielmassani Suomen, Ruotsin ja Norjan uskonnonopetuksen ihmisoikeusperustaisuutta suhteessa uskonnonopetuksen merkitykseen ja tavoitteisiin. Arvioin erityisesti, kuinka ihmisoikeudet toteutuvat Ruotsin ja Norjan yhtenäistävässä sekä Suomen eriyttävässä opetusmallissa. Suomessa on keskusteltu uskonnonopetuksen luonteesta pitkään ja pohdittu mahdollisuutta siirtyä yhtenäistävään uskonnonopetukseen. Keskusteluissa ei ole kuitenkaan tuotu esiin mallin toteuttamisen haasteita, eikä niitä ole juuri tutkittu, vaikka kysymykset Norjan uskonnonopetuksesta on viety aina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen saakka. Toisaalta tutkijat ovat painottaneet nimenomaan yhtenäistävän opetuksen edistävän ihmisoikeuksia ja opetuksen tavoitteita. Siksi tavoitteeni on selvittää kuinka ihmisoikeusperustaisuus ja uskonnonopetuksen tavoitteet toteutuvat todellisuudessa kolmen Pohjoismaan kohdalla, ja lopulta peilata johtopäätöksiäni Suomen opetusmallin tulevaisuuden näkymiin ja tuoda näin uusia näkökulmia keskusteluun. Norjan tapaus on luonut tarpeen ihmisoikeuksien tutkimiselle uskonnonopetuksessa. Aiheeseen on perehdytty, erityisesti eri ihmisoikeustahojen uskonnonopetusta käsitteleviä tapauksia arvi-oimalla, nostaen esiin keskeisiä kysymyksiä uskonnonopetuksen ihmisoikeudellisista haasteis-ta. Näiden pohjalta muodostui myös työni keskeisin näkökulma, joka keskittyy opetuksen laa-dun, tasa-arvon ja syrjimättömyyden sekä uskonnonvapauden toteutumisen arviointiin uskon-nonopetuksessa. Aineistoni koostui Suomen, Ruotsin ja Norjan uskonnonopetusta käsitteleväs-tä tutkimuskirjallisuudesta, jota analysoin arvioinnin ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysini osoittaa, että ihmisoikeusperustaisuus ei toteudu minkään maan kohdalla ongelmat-tomasti, ja saman mallin toteuttamisessa kahdessa eri yhteiskunnassa on merkittäviä eroja. Yh-tenäistävän mallin haasteet ovat kuitenkin yksiselitteisempiä ja kiteytyvät kysymykseen oppiai-neen neutraalin ja objektiiviseen luonteen takaamisesta, kun Suomen eriyttävässä mallissa on-gelmia on laajemmalla alueella. Oppiaineen tavoitteiden puolesta Suomen mallin suurimpana heikkoutena on eri katsomuksia edustavien oppilaiden välisen dialogin puute, ja sen myötä vaikeudet edistää ymmärrystä uskonnollisesta moninaisuudesta. Yhtenäistävän mallin kriteerejä noudattaen Ruotsi onnistuu toteuttamaan ihmisoikeuksia sekä opetuksen tavoitteita monipuoli-simmin, vahvistaen näin yhtenäistävän mallin omaavan toimivimmat edellytykset niiden toteut-tamiselle. Kun uskonnonopetusta perustellaan yhä useammin muuttuvan yhteiskunnan tarpeesta käsin, on suomalaisessakin uskonnonopetuksessa tärkeää huomioida tähän tarpeeseen vastaaminen ke-hittämällä edelleen aineen ihmisoikeusperustaisuutta, sekä tarjoamalla oppilaille paremmat valmiudet ymmärtää katsomuksellista moninaisuutta.
  • Braaten, Hans Fredrik Veiteberg; Akerblom, Staffan; Kahilainen, Kimmo K.; Rask, Martti; Vuorenmaa, Jussi; Mannio, Jaakko; Malinen, Tommi; Lydersen, Espen; Poste, Amanda E.; Amundsen, Per-Arne; Kashulin, Nicholas; Kashulina, Tatiana; Terentyev, Petr; Christensen, Guttorm; de Wit, Heleen A. (American Chemical Society, 2019)
    Environmental Science & Technology 2019 53 (4), 1834-1843
    Temporally (1965–2015) and spatially (55°–70°N) extensive records of total mercury (Hg) in freshwater fish showed consistent declines in boreal and subarctic Fennoscandia. The database contains 54 560 fish entries (n: pike > perch ≫ brown trout > roach ≈ Arctic charr) from 3132 lakes across Sweden, Finland, Norway, and Russian Murmansk area. 74% of the lakes did not meet the 0.5 ppm limit to protect human health. However, after 2000 only 25% of the lakes exceeded this level, indicating improved environmental status. In lakes where local pollution sources were identified, pike and perch Hg concentrations were significantly higher between 1965 and 1990 compared to values after 1995, likely an effect of implemented reduction measures. In lakes where Hg originated from long-range transboundary air pollution (LRTAP), consistent Hg declines (3–7‰ per year) were found for perch and pike in both boreal and subarctic Fennoscandia, suggesting common environmental controls. Hg in perch and pike in LRTAP lakes showed minimal declines with latitude, suggesting that drivers affected by temperature, such as growth dilution, counteracted Hg loading and food web exposure. We recommend that future fish Hg monitoring sampling design should include repeated sampling and collection of pollution history, water chemistry, fish age, and stable isotopes to enable evaluation of emission reduction policies.
  • Heino, Jani; Alahuhta, Janne (Royal Entomological Society / Wiley & Sons, 2019)
    Ecological Entomology 44: 413-424
    1. Ecogeographical rules refer to recurring patterns in nature, including the latitudinal diversity gradient (LDG), Rapoport's rule and Bergmann's rule, amongst others. In the present study, the existence of these rules was examined for diving beetles (Coleoptera: Dytiscidae), a family of aquatic predatory beetles. 2. Assemblage-level data were analysed for diving beetles, focusing on species richness, local contribution to beta diversity (LCBD), mean range size and mean body size across the biogeographical provinces of Northern Europe. First, each of these variables was correlated with latitude, and then variation in each variable was modelled using actual environmental variables in boosted regression tree analysis. 3. Species richness was found to decrease with latitude, LCBD increased with latitude, mean range size did not show a significant relationship with latitude, and mean body size decreased with latitude. The latter finding was in contrast to Bergmann's rule. The actual environmental variables best predicting variation in these four response variables varied among the models, although they generally included temperature-related and land use variables as the most influential ones. 4. The results obtained in the present study suggest that diving beetles conformed to the LDG, did not follow Rapoport's rule, and showed a reversed latitudinal gradient in the context of Bergmann's rule. In addition, species-poor provinces harboured ecologically most unique faunas, suggesting that species richness and LCBD are complementary measures of biodiversity. 5. Even though general support was not found for most of the ecogeographical rules examined, the findings of the present study are interesting because they suggest that aquatic ectothermic invertebrates may show patterns different from those originally described for terrestrial endothermic vertebrates.
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1925)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • de Wit, Heleen A.; Lepistö, Ahti; Marttila, Hannu; Wenng, Hannah; Bechmann, Marianne; Blicher-Mathiesen, Gitte; Eklöf, Karin; Futter, Martyn N.; Kortelainen, Pirkko; Kronvang, Brian; Kyllmar, Katarina; Rakovic, Jelena (Wiley, 2020)
    Hydrological Processes 34, 25 (2020)
    Agricultural, forestry-impacted and natural catchments are all vectors of nutrient loading in the Nordic countries. Here, we present concentrations and fluxes of total nitrogen (totN) and phosphorus (totP) from 69 Nordic headwater catchments (Denmark: 12, Finland:18, Norway:17, Sweden:22) between 2000 and 2018. Catchments span the range of Nordic climatic and environmental conditions and include natural sites and sites impacted by agricultural and forest management. Concentrations and fluxes of totN and totP were highest in agricultural catchments, intermediate in forestry-impacted and lowest in natural catchments, and were positively related %agricultural land cover and summer temperature. Summer temperature may be a proxy for terrestrial productivity, while %agricultural land cover might be a proxy for catchment nutrient inputs. A regional trend analysis showed significant declines in N concentrations and export across agricultural (−15 μg totN L−1 year−1) and natural (−0.4 μg NO3-N L−1 year−1) catchments, but individual sites displayed few long-term trends in concentrations (totN: 22%, totP: 25%) or export (totN: 6%, totP: 9%). Forestry-impacted sites had a significant decline in totP (−0.1 μg P L−1 year−1). A small but significant increase in totP fluxes (+0.4 kg P km−2 year−1) from agricultural catchments was found, and countries showed contrasting patterns. Trends in annual concentrations and fluxes of totP and totN could not be explained in a straightforward way by changes in runoff or climate. Explanations for the totN decline include national mitigation measures in agriculture international policy to reduced air pollution and, possibly, large-scale increases in forest growth. Mitigation to reduce phosphorus appears to be more challenging than for nitrogen. If the green shift entails intensification of agricultural and forest production, new challenges for protection of water quality will emerge possible exacerbated by climate change. Further analysis of headwater totN and totP export should include seasonal trends, aquatic nutrient species and a focus on catchment nutrient inputs.
  • Arajärvi, Niklas (Helsingfors universitet, 2013)
    The objective of this master’s thesis is to assess the sufficiency of mining compensation payable to the landowner according to Finland’s Mining Act and compare mineral royalties in selected developed countries. The study aims to answer how the Finnish Mining Act secures the landowner’s economic interests from both land use and mineral extraction, how the state benefits from mining and what are it’s costs and how Finland is placed in an international comparison of mineral royalties. The study familiarizes the reader with the economic theory of non-renewable resources and royalties, the different royalty types and their ability to serve varying objectives, the economic problems related to the rule of capture and the potential negative effects to a country’s economy from non-renewable resources. The study also takes a look at the Finnish mining industry and it’s working environment. The sufficiency of mining compensation from land use was assessed by comparing the discounted area based compensation to the bare land value of forests in different heat summation zones. The production based mining compensation was assessed by comparing the current level to the level of the previous mining act derived from different sources. The benefits from mining to the state were assessed from the employment objectives of the mining act and from overviewing the costs of promoting the mining industry. The countries selected to the international comparison were ones that had placed well in the Fraser Institute Survey of Mining Companies. The royalty practices of each country were sought from their mining legislation and applied to two differently performing Finnish mines according to their public records. According to the findings, the area based mining compensation is sufficient in northern Finland, but not without fail in central and southern Finland. Nevertheless, there has been improvement from the previous mining act regarding both area based and production based mining compensation. The state’s benefits from the employment perspective seem to be asserted, but impermanently. Findings from the international comparison imply that mining compensations in Finland are equivocally from the smaller side of the comparison.
  • Saikku, Peppi; Rajavaara, Marketta; Seppälä, Ullamaija (Kela, 2017)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja
    Paikallisen yhteistyön merkitys on kasvanut työttömille kohdennettujen palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua koskeva laki (L 1369/2014) tuli voimaan Suomessa vuonna 2015. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kootaan tutkimustietoa monialaisesta yhteistyöstä paikallisessa työllisyyden hallinnassa. Tutkimusaineistona ovat vuosina 2000–2016 julkaistut vertaisarvioidut yhteiskuntatieteelliset artikkelit. Katsausta varten kootun artikkeliaineiston 55 julkaisua ovat Suomesta, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Isosta-Britanniasta ja Saksasta. Tulosten mukaan tutkimuksissa on tarkasteltu monialaisia yhteistyömalleja aktivoinnin, kuntoutuksen sekä julkisen hallinnon muutoksen kehyksissä. Näiden kehysten valinta heijastaa eri maissa tehtyjä uudistuksia. Tutkimuksissa on tarkasteltu monialaisuutta monitasoisuuden, monisektorisuuden, monitoimijuuden ja moniammatillisuuden näkökulmista. Tarkastelluissa maissa toteutetaan monialaista yhteistyötä kahdella tavalla, yhteispalvelun ja yhteistyöverkoston avulla. Työttömien työllistymistä tukevan monialaisen palvelun kehittäminen on erityisen tärkeää Suomessa meneillään olevien sosiaali- ja terveys-, kasvupalvelu- ja maakuntauudistusten yhteydessä.