Browsing by Subject "Oral Pathology"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Heikkinen, Ilkka (Helsingin yliopisto, 2018)
    Johdanto: : Sekuriini on proteiini, jolla on tärkeä merkitys solujen jakautumisessa. Sen pääasiallinen tehtävä on estää mitoosin aikana sisarkromatidien ennenaikainen irtoaminen toisistaan ennen kuin tumasukkulan muodostuminen on valmis. Sekuriini säätelee myös M-faasiin siirtymistä ja p53 proteiinin toimintaa, sekä osallistuu DNA:n korjausprosessiin. Sekuriinilla on todettu olevan merkittävä rooli myös useiden syöpien kehittymisessä. Tässä tutkimuksessa analysoimme sekuriinin tuotannon yhteyttä liikkuvan kielen levyepiteelikarsinoomapotilaiden ennusteeseen. Menetelmät: Tutkimusaineisto koostui 93 kielisyöpäpotilaasta, joiden diagnoosi sekä hoito toteutettiin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa sekä Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1981-2005. Sekuriinituotannon määrää ja sijaintia syöpäkudoksessa tutkittiin immunohistokemiallisesti siten, että 52 potilaan tissue microarray (TMA) ja 41 potilaan kasvainresekaattien histologiset leikkeet värjättiin monoklonaalisella sekuriini vasta-aineella. Sekuriinin määrää arvioitiin prosentuaalisena osuutena positiivisesti sekuriinivasta-aineella värjäytyneistä syöpäsoluista suhteessa kaikkiin kentässä näkyviin syöpäsoluihin. Tilastollisista analyyseistä khiin neliö -testiä käytettiin eri muuttujien välisten riippuvuuksien vertailussa. Kaplan-Meier kuvaajaa, log-rank testiä ja Coxin suhteellisen vaaran mallia sovellettiin elinaika-analyysissä. Tilastolliset analyysit tehtiin IBM SPSS (versio 20.0) tilastoanalyysiohjelmistolla. Tulokset: Sekuriinin yliekspressio liittyi merkittävästi syövän erilaistumisasteeseen (P=0.03). Sekuriinia oli enemmän levinneisyysasteeltaan pidemmälle edenneissä syövissä (asteet III ja IV), mutta tämä yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Assosiaatiota ei myöskään löytynyt sekuriinin määrän ja kielisyöpäkuolleisuuden tai kielisyövän uusiutumisen välillä (P > 0.05). Johtopäätökset: Löydöksemme viittaavat siihen, että sekuriinin yliekspressiolla saattaa olla merkitystä kielisyövän etenemisessä, mutta sekuriini ei ennusta kielisyöpäpotilaan kuolleisuutta tautiin tai taudin uusiutumistaipumusta.
  • Peura, Leena (Helsingin yliopisto, 2017)
    Kystat on määritelty epiteelin verhoamiksi onteloiksi, jotka ovat nesteen tai kaasun täyttämiä. Ne ovat alkuperältään joko kehityksellisiä tai tulehduksellisia. Lisäksi on ei-epiteliaalisia kystia, jotka eivät ole varsinaisia kystia. Odontogeenisiin eli hammasperäisiin kehityskystiin kuuluvat follikulaarikysta, lateraalinen parodontaalikysta, glandulaarinen odontogeeninen kysta, ortokeratinisoitunut odontogeeninen kysta, vastasyntyneen gingivaalinen kysta ja eruptiokysta. Odontogeenisiin tulehduskystiin kuuluvat radikulaari-, residuaali- ja paradentaalikystat. Tässä tutkielmassa tarkastellaan odontogeenisten kystien esiintyvyyttä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2005 sekä 2015. (Keratokystia ei tässä tutkimuksessa analysoitu, sillä työtä aloitettaessa keratokysta luokiteltiin hyvänlaatuisiin hammasperäisiin kasvaimiin; vuoden 2017 WHO-kirjassa se jälleen kuuluu hammasperäisiin kehityskystiin.) Tiedot on manuaalisesti kerätty HUSLAB:n Q-Pat-tiedostoista, ja pohjautuvat patologis-anatomiseen diagnoosiin. Potilaista kerättyjä tietoja olivat potilaan ikä, sukupuoli, kystan diagnoosi sekä sijainti leukojen alueella. Vuosina 2005 ja 2015 diagnosoitiin HUSLAB:ssa yhteensä 560 odontogeenista kystaa. Vuonna 2005 niitä oli 332 kpl ja vuonna 2015 86 kpl vähemmän, eli 246 kpl. Molempina ajanjaksoina radikulaarikysta oli yleisin, mutta niiden osuus oli kymmenessä vuodessa vähentynyt: vuonna 2005 niitä oli 60% ja vuonna 2015 49%. Radikulaarikysta oli hieman yleisempi miehillä (68%) ja potilaiden keski-ikä oli 43,7 vuotta. Paradentaalikystien määrä oli selvästi suurempi vuonna 2015, 13 kpl (5%) kun niitä vuonna 2005 löydettiin vain 2 kpl (0,6%). Residuaalikystien määrä oli myös lisääntynyt: vuonna 2005 11kpl (3%) ja vuonna 2015 19 kpl (8%). Lateraalisia parodontontaalikystia ja ortokeratinisoituneita kystia oli molempina ajanjaksoina vain 2 kpl (osuudet alle 1%). Glandulaarisia odontogeenisia kystia oli diagnosoitu vain vuonna 2015, 2 kpl. Gingivaalisia kystia löytyi yhteensä vain yksi tapaus vuonna 2005, samoin kuin eruptiokystia, vuonna 2015. Tarkemmin määrittelemättömiä kystia oli vuonna 2005 16 kpl ja vuonna 2015 14 kpl. On epäselvää, mistä lasku kymmenen vuoden ajanjaksolla diagnosoitujen kystien lukumäärässä johtuu. Mahdollisesti kyse voi olla todellisesta esiintyvyyden vähenemisestä, sattumasta (vain kaksi vuotta analysoitu), tai kystanäytteiden lähettämisen vähenemisestä HUSLAB:iin.
  • Pyötsiä, Krista (Helsingin yliopisto, 2018)
    Candida-hiivoja esiintyy suusyöpäpotilaiden suun limakalvoilla muuta väestöä enemmän. Lisäksi kroonisen hyperplastisen kandidiaasin on joissain tutkimuksissa havaittu malignisoituvan herkemmin kuin leukoplakisen muutoksen, jossa kroonista Candida-infektiota ei esiinny. Selvää mekanismia kroonisen hiivainfektion ja suusyövän kehittymisen välillä ei ole toistaiseksi kuitenkaan löydetty. Eksosomit ovat kooltaan 30-100nm olevia ekstrasellulaarivesikkeleitä, joita kaikki solut tuottavat ja jotka tämän jälkeen kulkeutuvat kehon nesteisiin kuten vereen, sylkeen ja virtsaan. Eksosomeilla on useita eri tehtäviä, joista yksi tärkeimmistä ja tutkituimmista on osallistuminen solujen väliseen kommunikointiin. Tutkimuksen tavoitteena oli eristää eksosomeja C. albicans ja C. krusei -hiivoista sekä tutkia, vaikuttavatko nämä eksosomit suun levyepiteelikarsinoomasolujen (OSCC, oral squamous cell carcinoma) tai syövän mikroympäristössä esiintyvien syöpään liittyvien fibroblastien (CAF, cancer associated fibroblast) proliferaatioon in vitro. Hypoteesimme oli, että Candida-hiivoista eristetyt eksosomit lisäävät näiden solujen proliferaatiota. Tutkimukseen valittiin kaksi suuontelossa usein esiintyvää Candida-lajia, C. albicans ja C. krusei. Tutkimusta varten molempia hiivakantoja kasvatettiin aerobisissa olosuhteissa 48 tuntia, jonka jälkeen eksosomit eristettiin ultrasentrifuugauksen avulla ja eristettyjen mikrovesikkelien kokojakaumat analysoitiin NanoSight (NS3000) -laitteiston avulla. Proliferaatiokokeissa tutkittiin kuinka eri pitoisuudet Candida-eksosomeja vaikuttivat HSC-3 (aggressiivinen kielen levyepiteelisyöpäsolulinja) ja CAF -solujen (kielisyöpäkudoksen yhteydessä olevista fibroblasteista eristetty kanta) proliferaatioon in vitro. Molemmista Candida-lajeista eristetyistä vesikkeleistä yli 80 % oli kokoluokaltaan 1-100 nm sopien kokonsa puolesta eksosomeiksi. Eksosomeilla ei ollut vaikutusta HSC-3-kielisyöpäsolujen proliferaatioon 48 tunnin inkubaatioajan jälkeen. Fibroblastien (CAF) proliferaatio hidastui sitä enemmän mitä suuremman eksosomikonstentraation kanssa niitä inkuboitiin, mutta ainoastaan suurimmalla C. albicans-eksosomipitoisuudella (50 μl) proliferaation hidastuminen verrattuna kontrolliin oli merkittävää (p=0.035). Tämän tutkimuksen perusteella hypoteesimme eksosomien merkityksestä oli väärä ja Candida-hiivojen osuus suusyövässä jää edelleen avoimeksi.
  • Virkkunen, Sirke (Helsingfors universitet, 2017)
    Objective. Oral pulse granuloma (OPG) is an oral inflammatory lesion characterized by the presence of hyaline rings with numerous multinucleated giant cells. The etiopathogenesis of this lesion is thus far unclear, as is the composition of the hyaline rings. Our aim was to investigate whether the hyaline rings contain cellulose. Study Design. Using a newly developed staining method for cellulose, we studied 18 histologic samples diagnosed as OPG, in addition to 3 samples originally diagnosed as "normal" foreign body reactions. In our study, visualization of cellulose is based on its specific binding to the carbohydrate binding module of β-1,4-glycanase. Results. All samples diagnosed as OPG were positive for cellulose staining localized in hyaline rings. In addition, 1 lesion (of 3), first diagnosed as a foreign body reaction without the presence of hyaline rings, was positive for cellulose By horseradish peroxidase staining. Conclusions. We show for the first time that cellulose is present in OPG lesions, indicating that cellulose might be the initial cause of formation of these lesions. (Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2017;123:464-467)
  • Varstela, Risto-Pekka (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksessa selvitettiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) alueella todettujen suun alueen neurogeenisten kasvainten yleisyys sekä niiden lokalisaatio suun alueella. Tutkimus suoritettiin, koska vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Tutkimukseen valittiin mukaan kaikki patologian laitoksen Qpati-tietokantaan sisältyvät hermostoperäiset muutokset suun alueelta vuosilta 1974–2015. Aineiston kokonaismäärä oli 155 potilasta, joista miehiä oli 74 ja naisia 81. Neurogeenisistä kasvaimista yleisin oli jyvässolukasvain (n = 48), jonka yleisin lokalisaatio oli kieli (n = 31). Tämä voidaan selittää kielen runsaalla hermotuksella. Seuraavaksi yleisin kasvain oli neurofibrooma (n = 36).